montako amispohjalta yliopistoon jatkanutta tiedät?

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 21:25"]

Itse tunnen yhden.Ensin joku mikälie amislinja ja töissä 10 vuotta sitten insinööriksi ja lopulta DI:ksi 35 vuotiaana

[/quote]

Jaa, mä tiedän lähes vastaavan tapauksen. En tunne kovin hyvin, voi olla jopa sama henkilö. Noista ikäluvuista en ole ihan varma, mutta jotain tuota luokkaa kai. 

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 21:29"]

Niin ja tuon tutun molemmat vanhemmat on lääkäreitä, eli älliä oli mutta joku kapina vaihe esti opiskemasta aikanaan. Into löytyi vasta myöhemmin.

ap.

[/quote]

Ai ei sitten ole sama. en lukenut tätä ennen kuin kirjoitin vastauksen t. 20.

Muistan yhden merkonomipohjalta yliopistoon tulleen opiskelututtavan. Hän on käsittääkseni työllistynyt ihan hyvin alan töihin valmistumisen jälkeen. Hän ei ollut kyllä ns. akateemista tyyppiä, mutta eivät kyllä ole monet lukiopohjalta yliopistoon päässeetkään.

Tuttavani opiskeli ensin parturi-kampaajaksi. Hartiansa ei ammattia kestäneet ja kouluttautui lastenhoitajaksi. Viihtyi kovin työssään, mutta työpaikalle harjoittelemaan tullut nuori neiti oli aikeissa lukion jälkeen pyrkiä lastentarhanopettaja (-silloiseen opistoon) ja yllytti tuttavanikin hakemaan. Kuinka ollakaan -tuttavani pääsi sisälle; siihen aikaan 80-luvun lopussa sinne oli tosi vaikeeta päästä... Oli kymmenisen vuotta töissä lto:na, innostui täydentämään opintoja ja lopulta haki luokanopekoulutukseen. Ei maisteri tuli! Nyt ollu jo vuosia luokanopena ja viihtyy...

[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 21:32"]

mieheni. Piti hankkia uusi ammatti kun selkä ei kestänyt metallimiehen hommia. Lukuintoa löytyikin enemmän kuin alunperin suunnitteli. Väitteli tohtoriksi, työskentelee nyt asiantuntijatehtävissä ja tutkijana.

[/quote]

Respect! Varmaan aika mielenkiintoinen prosessi myös identiteetin kannalta.

Kaksi. Itseni ja entisen opettajani joka pääsi merkonomipohjalta yliopistoon.