Onko kiva lähteä ryyppäämään jatkuvasti, kun mummi hoitaa vauvaa?
Vauva tuskin edes puolivuotias, kun pitää saada jo omaa aikaa ja menojalka vipattaa? Mikäs siinä, kun oma äiti eli vauvan mummi mahdollistaa tämän tarjoutumalla lapsenhoitajaksi. Vahinkohan se vauva taisi olla ja naimisiinkin mentiin yllättäen raskauden tultua ilmi, mutta pää pystyssä eteenpäin. Nyt ollaan sitten villi ja vapaa rouva ja äiti. Vuorotellen hehkutetaan Facebookissa sitä, miten vauva on oppinut sitä ja tätä ja miten vauva on taas yökylässä mummin luona, kun äiti ja kenties isikin lähtevät viihteelle kantakapakkaan. Täytyyhän sinne kapakkaan päästä vähintään kerran kuukaudessa?
Kommentit (13)
Ryypätkää teinit ensin päänne tainnuksiin ja tehkää ne lapset sitten ku ei viina vie
Onhan se joskus ihan mukavaa juu.Ketä tällainen järjestely mielestäsi haittaa ap?
Mun mielestä on tärkeetä, että lapselle muodostuu muitakin läheisiä suhteita, kun äitisuhde. Meillä vauvat on ollu yötä mummon luona kylässä 3kk asti. Eikä olla miehen kanssa vietetty niitä öitä kapakassa, vaan makuuhuoneessa. ;)
Voi v*ttu mitä rutinaa, pidä turpasi kiinni! Ei siitä ole lapselle haittaa, jos vanhemmat joskus käy tuulettumassa.
NIIN joskus! Ei joka tai edes jokatoinen viikonloppu. sitte sunnuntai aamuna halaillaan posliinipyttyä ja pusutellaan vauvaa vanhan viinan hajusena! Hyi vastenmielistä! Harmi kun lapsi ei voi valita vanhempiaan.
Tavallaan ymmärrän, vaikka en hyväksy.
Jos itse olisin jostain syystä päätynyt hankkimaan vauvan alle 30v, niin olisi kyllä poltellut päästä bilettämäään, viis vauvasta. Joten ymmärrän, miten suuri voi olla kiusasus jättää pieni ihminen hoitoon, ja asettaa omat halut etusijalle. Sain kuitenkin olosuhteiden kautta lapset vasta 35+, ja ei ollut mitään halua enää lähteä ravintolaan, olin niin täynnä onnea omista vauvoistani...
Jos taas olisin tämän keskustelun lukenut 20 vuotiaana, olisin nuoruuden vimmalla ollut varma, että MINUSTA ei tule KOSKAAN sellaista kalkkista, MINÄ haluan bilettää aina. Sillä sehän on säälittävää, jos ei halua "tuulettua".
Ysi sanoi aika hyvin mielestäni.
Itse menin naimisiin parikymppisenä ja sain lapset 23-30 vuotiaana. Ei olisi tullut pieneen mieleenkään mitkään biletykset, vieraita meillä kyllä käynyt usein ja me kyläilty..lasten kanssa yleensä. Syömässä toki olemme käyneet ravintolassa useinkin, yhdessä!
En oikein tajua mitä nuoret äidit sieltä baarista hakee..ja isät.
Jos perheen hankkii niin luulisi että sitoutuu siihen täysillä!
Jos nyt puolisot muutaman kerran vuodessa menevät yhdessä ulos ja lapset turvallisesti vaikkapa mummon ja papan kanssa, en ihmettele.
Tulipa vaan tässä mieleen yksi esimerkki..entinen tuttuni nainen, makasi puistossa sammuneena, nuori kaksiviikkoisen vauvan äiti, no siihen ilmaantui sitten mukava mies joka rakastui palavasti tähän bilettäjään..he saivat kolme lasta lisää ja upean talon..äidin biletys jatkui ja osin isänkin vuodesta toiseen, joka viikonloppu baareissa ja taksilla ympäri maakuntaa. Hankittiin kuka milloinkin satunnainen saatiin vahtimaan lapsia..ja jopa jätettiin yöksi yksinkin. Lapset oireilivat kukin tyylillään..lastensuojelukin puuttui peliin mutta ei tehnyt mitään. No kului vuosia en kuullut heistä mitään, jotain oli sattunut, ero tullut, lapset juoppoja ja tämä nyt 47 vuotias rupunen äiti saanut vauvan jonkun uuden kanssa ja bilettää edelleen joka viikonloppu ja juoppoporukoita pyörii kotonaan. Talot ja hienot autot tosin ovat jo mennyttä elämää. Sellainen tositarina, lapset kärsii.
Ite sain esikoiseni 24vuotiaana ja poika on lähemmäs vuoden ikäinen nyt. Ainut kerta kun hoitoon olen antanut, oli kun kävin mustikassa ja viivyin pari tuntia. Innokkaita hoitajia olis jonoksi asti, mutta en vaan halua lähtee mihinkään ryyppyreissulle. Ennen lasta olin joka viikonloppu menossa ja juomia kaatu kurkusta alas kaksin käsin. Nykyään sellanen ei vaan kiinnosta. Ennemmin vietän perheen kanssa laatuaikaa kun luuhaan kapakoissa. Miksi tehdä vauvoja jos koko ajan niitä on hoitoon raahaamassa?
Mikäs ap:tä kaihertaa? Kannattaisi elää sitä omaa elämääsi luuska.