Yritätkö koskaan rajoittaa miehesi juomista, kun olette baarissa/ juhlimassa?
Mitä teet ja sanot? Miten miehesi reagoi? Hyväksytkö sen, että miehesi juo itsensä kunnolla humalaan?
Kommentit (20)
Ei ole koskaan ollut tarve rajoittaa hänen juomisiaan ja vastaus toiseen kysymykseen: hyväksyn humalatilan.
Joo, koska mieheni alkaa kohdella minua välinpitämättömästi, kun juo enemmän. Hänen käytöksensä, puheensa myös nolottaa koska hän tyhmenee humaltuessaan. Mies ei kuuntele. Vaan käy tilaamassa lisää. Joskus olen koittanut ottaa lasin pois, mutta mies ei luovuta sitä millään.
Ei tarvitse rajoittaa, tietää rajansa eikä juo humalaan kuin ehkä kerran viidessä vuodessa, jos sitäkään.
Sanoin ensimmäisen kerran kuin koskaan tavattiin, että nyt ole kyllä juonut tarpeeksi :D vaikka ei hän missään huonossa kunnossa edes ollut. Tästä huolimatta hän on edelleen kanssani. Yleensä ei ole tarve rajoittaa juomista.
Mies kokee että yritän rajoittaa juomista.
Itse koen, että olen kertonut hänelle mitä mieltä minä olen alkoholista ja toivon, että hän huomioi kokemukseni.
Minulla on taustalla toisen vanhemman alkoholismi sekä monen vuoden suhde alkoholistiin. Olen itse tiedostanut riskini alkoholin suhteen ja käytän sitä vähän, mutta koska käytän sitä vähän, en oikein tiedä toleranssiani.
Mies on sitä mieltä, että juon aina kun olen jossain muualla enkä hänen kanssaan.
Asia ei ole näin. Esim. tänä vuonna en ole juonut kertaakaan.
En koska en kulje hänen mukanaan baareissa. Humalaiset on noloja ja ärsyttäviä. Mies juo minkä juo, yleensä mielestäni liikaa mutta onneksi harvoin.
Me ei olla enää vuosiin käyty yhdessä 'juhlimassa'. Mies ei osaa juhlia ilman räkäkänniä, hän juo vain ja ainoastaan juopumistarkoituksessa. Mä en kestä sitä, joten olen päättänyt olla osallistumatta.Koen että julkisesti puolison juomiseen puuttuminen on noloa molemmille puolisoille vaikka siihen olisi aihettakin. Moni ulkopuolinen myös kokee että yrittämällä rajoittaa toisen juomista oikeasti yllyttää siihen juomiseen. Ulkopuolinen ei voi tietää miten ilta päättyy vaikka itse olisit nähnyt sen sata kertaa.
Käyn itse harvakseltaan ulkona harrastus- ja työkaverien kanssa ja siihen liittyy aina muutakin ohjelmaa, juominen ei ole tapaamisten päätarkoitus vaikka alkoholia otetaankin.
- alkoholistin vaimo
En. Ei ole tarpeen. Osaa juoda ja on aina osannut sivistyneesti aivan kuten minäkin. En voisi kuvitellakaan olevani jonkun kanssa, jonka juomisia joutuisin seuraamaan tai rajoittamaan. Se on viisasten juoma:).
Joskus, jos alkaa käyttäytyä huonosti tai on pelkoa et lähtee kesken illanvieton kotiin kun on juonut liikaa. Molempia on tapahtunut useammin kun kerran. Juo nykyään (onneks) niin harvoin ettei pää kestä samaa tahtia kuin nuorempana..
Sanon vaan ihan suoraan, et älä sit juo liikaa (joskus jos on yksinkin lähdössä ulos pitkäksi aikaa). Ei ärsyynny sanomisesta, yleensä kuuntelee ainakin vähän. Tiedän että monet miehet ei kestä yhtään että niiden alkoholin käytöstä huomautellaan.
Kyllä hyväksyn jos mieheni juo itsensä kunnolla humalaan, kunhan vaan osaa käyttäytyä (ei tarvi hävetä)! Osaa olla myös ihan hauskaa seuraa, kunhan ei mene tietyn rajan yli.
En yritä rajoittaa miehen juomista, korkeintaan kehotan juomaan vettä välissä. Noloja tilanteita syntyy lähinnä siitä että mies esim baarissa rupeaa ehdottelemaan jatkoja muiden luokse ( tietää kyllä että meillä ei pidetä) ja on aina milloin mihinkin jäämässä "yöksi" (haluaisi siis ryypätä aamuun asti ja soittaa musiikkia niin ettei kukaan pysty nukkumaan)ja väittää minulle että on pyydetty, vaikka illan emäntä/isäntä vinkkaa minulle että olisiko aika lähteä kotiin...Mies ei kännipäissän näitä vinkkejä tajua ja syntyy ongelma kun haluan lähteä kotiin, isäntä/emäntä haluaa että otan miehen mukaan mutta mies ei suostu lähtemään ja kokee että yritän rajoittaa häntä vaikka oikeastaan vaan yritän hoitaa kännisen mieheni muita häiritsemästä pois, eihän puoliso voi jättää känniläistä muiden hoidettavaksi?
Hyväksyn kyllä että mies juo humalaan, juon joskus itsekkin, mutta joku raja niin että on hauskaa seuraa eikä rähise tai tarvitse pelätä että teloo itsensä kun ei pysty huolehtimaan itsestään. t.12
Hyväksyn humalan, enkä yritä rajoittaa mutta joskus on käynyt niin, että mies on niin hyvässä hönössä ettei huomaa alkoholin loppumista. :D Siis pyytää minua tuomaan tuopin, sanon juu tottakai mutten tuokaan. Voi mennä pitkänkin aika että alkaa ihmettelemään, siinä vaiheessa voikin sitten jo lähteä kotiin. No, onneksi ei usein noin humalassa ole ja muutenkin käydään nykyään aika harvoin yhdessä "ryyppäämässä".
En hyväksy puolisokseni ihmistä, joka juo itsensä humalaan. En kestä katsella kauaa humalaisia enkä olisi missään nimessä sellaisen kanssa suhteessa. Etsin kunnes löysin ihanan ihmisen joka käyttää alkoholia asiallisesti.
Olen sinkku mutta miespuoliselle kaverille en sano mitään koska sithän se lähtis kotiin. No onhan se parempi kuuntelija kun on niin kännissä heh.
Emme käy baareissa ja ole kieltänyt mieheltäni alkoholinkäytön kokonaan. Hyvin on totellut.
Rajoitan siinä missä rajoittaisin ketä tahansa ystävääkin, joka olisi liian humalassa ja kävisi kokoajan tilaamassa lisää. On minuakin rajoitettu (onneksi). Tietyn humalarajan ylitettyä iso osa ihmisistä ei enää tajua lainkaan tilaansa, vaan tilaa lisää ja lisää sitä juotavaa, vaikka on jo melkein kaatumakunnossa. Osa ihmisistä osaa olla juomatta siihen pisteeseen, ettei enää lainkaan kontrolloi itseään, mutta mun mies ei kuulu näihin. Enkä todellakaan halua että sille sattuu mitään humalassa. Onneksi se kuitenkin juo harvoin kunnolla.
Jännä tuo että koetaan noloksi se että rajoitetaan puolison juomista julkisesti, tai no ymmärränhän sen kyllä, kun näyttää siltä että akka valittaa kun toinen haluaa "pitää hauskaa". Mutta mun mielestä on paljon nolompaa vaan kääntää pää toiseen suuntaan kun kumppanilla menee humalatila ihan yli. Meillä on ollut ihan kaveriporukassakin tapana, pitää huoli toisista ettei ne juo ainakaan enempää jos näyttää siltä että on aivan liian humalassa. Välittämistähän se on, eikä mitään noloa. Vaikka noloa on tietysti sekin että ei osaa juoda vetämättä itseään koomatilaan, mutta aika harvalla se alkoholi Suomessa näyttää olevan kuitenkaan ns hallussa, että osaisi lopettaa jossain vaiheessa iltaa.
19
Se aika on jo kaukana menneisyydessä. Olen luovuttanut ajat sitten, juokoon mitä juo, minä elän omaa elämääni.
En yritä rajoittaa.