Kysymys teille, joilla on suuri ikäero kumppanin kanssa.

Meillä mies 15 v vanhempi, välillä hän pitää minua liian nuorena ymmärtämään asioita, mikä sitten ärsyttää, koska olen ikäisekseni paljon kokenut elämässä. Muuten ikäero on vain hyvä, koska miehet kypsyvät hitaammin :), ja vähän vanhemmat miehet on minusta paljon viehättävämpiä ja seksikkäämpiä kuin omanikäiset crossfit-salillakävijät tai yökerhobilettäjät.

Valtasuhteet ovat ehkä enemmän luonne- kuin ikäkysymys. En ole huomannut iän meillä vaikuttavan sellaiseen, paitsi juuri tuo, että nuorempi ei muka ymmärrä joten vanhemman "totuutta" olisi aina uskottava.

Eiköhän meno ole pahempaa jos ikäeroa ei ole paljon?

Meillä oli ainakin alle parikymppininä melkoinen opettelu olla keskenämme. Ollaan yhä mutta näin nyt elämää niin erilailla, vähän seesteisemmin kai että osaisin uuden ihmisen kanssa olla erilailla alusta pitäen mitä nuorena olin. Minusta tuo on luonnekysymys mutta myös paljon itsetunto yms. Ei tarvitse kokeilla suhteen kestoa ja me puhutaan paljon ja erilailla mitä nuorempina. Helpottaa kun tuntee itsensä, tietää mitä tahtoo ja osaa antaa toiselle tilaa.

16 vuotta ikäeroa puolisoni kanssa (minä alle 30, hän päälle 40) ja ihan puhtaasti luonteilla mennään. Jokuhan vois katsoa asiaa niinkin, että se nuorempi nainen on kietonut vanhemman miehen pikkusormensa ympäri, mutta edelleen, luonnekysymys. Samat dynamiikat meillä on kuin muissakin ihmissuhteissani. Ehkä mieheni hieno puoli onkin juuri se itsevarmuus ja kypsyys, jonka takia olemme huomattavasti tasavertaisemmat kuin nuorempien miesten kanssa, jolloin olin mielestäni liian suuressa johtajan roolissa.

Ei vaikuta. Mies on 12v vanhempi, mutta aikuisia ollaan molemmat. Alettiin seurustella kun oltiin 30+ ja 40+.

no mä olen 33v ja tyttystävä 23v. Onhan tuo nuori ja välillä saan hänet kyllä ajattelemaan uudella tavalla kun kerron elämän totuuksia, mutta toisaalta ihana antaa tuollaisen nuoren sielun kokea elämää ja seurata kunka hän reagoi elämän vuosiin...

Kyllä. Molemmissa tuntemissani tapauksissa nainen ihailee ja jopa ujostelee miestään.

Seurustelin aikoinani itseäni 18 vuotta vanhemman miehen kanssa. Tuntui, että olimme hyvin tasavertaisia, näin jälkikäteen ajatellen hän kyllä olikin ikäisekseen joissain asioissa melko epäkypsä. Tarkoitukseni ei ole kuulostaa omahyväiseltä, mutta hän on itsekin myöntänyt, että suhteemme teki hänelle hyvää. :) Hän alkoi ajatella joitain asioita syvällisemmin ja toisesta näkökulmasta, kun haastoin hänen ajattelutapaansa jatkuvasti. Näin muutaman vuoden suhteen jälkeen hän on tasapainoisempi ja ajattelevaisempi ihminen, selvästi kypsynyt. Aiemmin hän oli sellainen keski-ikäinen, jolle oli jäänyt teiniangsti päälle. :)

Up

En mä tiiä, varmaan vanhemman on helpompi vaikuttaa nuorempaan, jos haluaa. Mutta tämä johtuu ihan pelkästään esim. raha/työkuvioista (tottakai vanhemmalle kertynyt enemmän rahaa/omaisuutta kuin nuoremmalle). Jos haluaa suhteen olevan reilu, niin noita asioita ei pidä ylikorostaa. Mielestäni meillä on tasa-arvoinen suhde.

Eiköhän valtasuhteet ja niiden muodostuminen johdu enimmäkseen kuitenkin puolisoiden luonteista.

n39, m29.