Lue keskustelun säännöt.
Kenellä on ongelmia KÄLYNSÄ kanssa? Missä vika?
09.08.2013 |
Minulla on erittäin outo käly. Ei niin hyvännäköinen, mutta ei valitettavasti omaa henkistä kapasiteettiä, eli ei niin mukavakaan. Väistämättä vaikuttaa jotenkin epävarmalta ja kateelliselta. On sohvaperuna ja tukuttaa omia kiinnostuksenkohteitaan kaikille. Omaa äijämäisiä tapoja, esim keskusteltaessa ei katso silmiin. Kirjoittaessa ei käytä hymiöitä. Muun muassa tästä sanattomasta viestinnästään aistin etäisyyden ja varautuneisuuden. On siis valitettavasti sellainen ihminen, että en ottaisi omaksi kaverikseni.
Olen kuitenkin yrittänyt todella olla ystävällinen: kutsumalla kylään, laittamalla viestiä yms. mutta en saa vastakaikua, ollaan kuin yö ja päivä. Kannattaako tässä yrittää vai miten te toimitte vastaavien ihmisten kanssa? :'( Kokemukset ja hyvät neuvot tarpeen kiitos!
Kommentit (40)
Häh, "ei käytä hymiöitä"? :D Miten tuo voi olla ongelma? Ja mitäs väliä sen kälyn ulkonäöllä on? Kirjoituksestasi saa vaikutelman, että hän olisi liian ruma kaveriksesi? Kuten kakkonen kirjoitti, eihän teidän tarvitse sitä paitsi mitään kavereita olla. Kunhan yrität säilyttää neutraalin ystävälliset välit, ettei sukujuhlissa ole tukalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok! Hyvä tietää ettette muutkaan ole kavereita. Minulle on vain normaalia, että sukulaisten kanssa ollaan kavereita :D
Ulkonäkö, luonne, käytöstavat, itsestähuolehtiminen ja kiinnostuksenkohteet kun vain olennaisesti nivoutuvat yhteen. Yritin vain kuvailla, että olemme kuin kuusta ja maasta. Itselleni luonteenomaista on hymyilevyys, katson silmiin kun puhun, yritän tutustua ja olla hyvä kaveri. On niin outoa tavata ihminen, joka on niin jäykkä ja antaa itsestään kateellisen vaikutelman.
Ap
Minä en pidä kälystäni. En jaksa hänen loputonta kovaäänistä papatustaan siitä, millainen marttyyriäiti hän on täydellisille lapsilleen. Kielsin sairaalassa ollessanikin häntä tulemasta käymään (pyysin hoitajia keksimään jonkin hienotunteisen verukkeen, jonka avulla hän ei saanut tulla osastolle), koska oksetti pelkkä ajatus siitä, että olen vuoteeseen sidottuna toipilaana ja käly kälättää vieressä tunnin enkä pääse pakoon hänen omahyväistä tekopyhyyttänsä. Olenkin päättänyt itsekseni, että sukujuhlissa ja muualla satunnaisesti vastaan tullessa jaksan olla hänelle ystävällinen, mutta en mitenkään hakeudu muutoin hänen seuraansa. Lähettelen kyllä onnittelukortteja ja tarpeen mukaan tekstiviestejä, jos on jotain perheasiaa, ja muistutan miestäni soittamaan syntymäpäivinä jne. Miehelleni en puhu kälystä mitään, turha pahoittaa miehen mieltä, kun se on kuitenkin hänen oma siskonsa.
6, onneksi ei ole ;) Heh, no oikaistaan, että avioliiton johdosta on nyt ns. perhettä...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei käytä hymiöitä?! Just... Miksi teidän pitäis olla hyviäkin kavereita, eikö riitä että tulette toimeen?
Käly voisi itsekseen olla ihan mukava, mutten kestä avomiestään, joka on pahaksi onneksi kälyn 2 lapsen isä. Todellinen junttirasisti ja työnvieroksuja, harrastaa tappajakoiria, jotka lasten myötä on karkoitettu yksinäisyyteen takapihan koiratarhaan. Ja pakotti kälyn muuttamaan Mäntsälään. Siis MÄNTSÄLÄÄN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös eräs, joka ei saa mitään vastakaikua kälyltään.. On hivenen erikoinen tapaus, mutta ajattelen aina että koska on mieheni sisko niin koitan tulla toimeen jne. Olen hänelle ystävällinen ja juttelen niitä näitä. Kyselen kuulumisia. Hän on myös yhden lapsemme kummi.. Kuitenkin hän on kovin etäinen. Kutsumme häntä ja hänen perhettään kylään, mutta eivät juurikaan koskaan tule. Monta sellaista jännää tapausta ollut, että helppo päätellä ettei pidä siis minusta.
Erikoisella persoonalla tarkoitan sitä kuinka hänen aina välillä täytyy "päteä" ja kertoa esim minulle että hänen lapsensa ovat tärkeämpiä ja rakkaampia mieheni äidille, kuin meidän lapset.. Kummilastaan muistaa synttäreinä ja jouluna, ei enää juuri muuten. Minusta olisi kiva, että voisimme tulla toimeen ja yhdessä perheinä tehdä kaikkea, mutta ei..
Minäkin olen päätellyt, että käly ei oikein pidä minusta. Hänellä on kai hiukan haastavat välit mieheenikin. Kälyni on mm.töissä tunnetusti vaikea persoona. Koetan olla ottamatta itseeni. Sukujuhlia on niin paljon, ettei sitä oikein huomaa, ettemme muuten tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen päätellyt, että käly ei oikein pidä minusta. Hänellä on kai hiukan haastavat välit mieheenikin. Kälyni on mm.töissä tunnetusti vaikea persoona. Koetan olla ottamatta itseeni. Sukujuhlia on niin paljon, ettei sitä oikein huomaa, ettemme muuten tapaa.
Hah, aloittaja kuulostaa aivan veljeni vaimolta. Hymyilee teennäisesti, edessäpäin näyttelee ystävää ja selän takana haukkuu. Lisäksi valehtelemalla sotkee ihmisten välejä. Hän on myös tyhmä, oikeasti keskustelusta ei tule mitään, kun toinen ei vaan ymmärrä yksinkertaisempiakaan asioita. Silti luulee tietävänsä kaikesta kaiken ja olevansa aina oikeassa ja siksi on jatkuvasti tuputtamassa omia näkemyksiään asioista. Jos asiat eivät mene hänen halunsa mukaan, seuraa suurtaa draamaa ja marttyrointia. Näiden seikkojen vuoksi minua ei kiinnosta olla missään tekemisissä tuollaisen ihmisen kanssa. Aloittajalle siis neuvoksi: anna olla, kälysi näkee feikkaamisesi, eikä todellakaan ole kateellinen. Pikemminkin säälii mieleltään sairasta ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10! Kuvailit juuri Ap:n kälyn. Ei ilkeä, mutta erikoinen, etäinen ja osoittaa jotenkin tätä etäisyyttä. Ja vielä lisäksi olemme niin erilaisia. Jotenkin jää kuva, että hän haluaisi olla kaltaiseni? Jaa mistäkö päättelen näin? No kävivät meillä ja seuraavan kerran heillä oli koko asunnossa täysin samanlaiset matot (!) hankittuna. Laitoimme lapsemme ristiäisiin ruiskaunokkikimpun. Heillä oli ristiäisissä juuri samanlainen (erikoinen sattuma!) kimppu. Jne. Ymmärtäisin tämän matkimisen, jos olisi ystäväni tms reilusti sanoisi siitä! Mutta jotenkin salassa tekee näitä, niin siitä tulee tämä kateellisuusvaikutelma hänestä. Että kun omaa tyyliä ei ole, niin pitää kopioida.
Ap
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 12:46"]
10! Kuvailit juuri Ap:n kälyn. Ei ilkeä, mutta erikoinen, etäinen ja osoittaa jotenkin tätä etäisyyttä. Ja vielä lisäksi olemme niin erilaisia. Jotenkin jää kuva, että hän haluaisi olla kaltaiseni? Jaa mistäkö päättelen näin? No kävivät meillä ja seuraavan kerran heillä oli koko asunnossa täysin samanlaiset matot (!) hankittuna. Laitoimme lapsemme ristiäisiin ruiskaunokkikimpun. Heillä oli ristiäisissä juuri samanlainen (erikoinen sattuma!) kimppu. Jne. Ymmärtäisin tämän matkimisen, jos olisi ystäväni tms reilusti sanoisi siitä! Mutta jotenkin salassa tekee näitä, niin siitä tulee tämä kateellisuusvaikutelma hänestä. Että kun omaa tyyliä ei ole, niin pitää kopioida.
Ap
[/quote]
APUA! Meillä myös käly lapsensa ristiäisissä "matki" ottamalla saman papin kuin meillä ja heillä luettiin myös sama teksti ristiäisissä kuin mikä oli luettu meidän lapsen ristiäisissä. Tuosta tekstistä silloin hivenen jopa loukkaannuin. Ei ole mikään tavis teksti ristiäisiin vaan vähän erikoisempi. Ja siinä kiteytyi kaikki se mitä olimme kokeneet ennen ensimmäistä lastamme, joka oli vuosien týön ja tuskan takana.. Koen myös että kälyni haluaisi jollain lailla olla kuin minä.. On aina katsonut veljeään ylöspäin ja arvostanut ja nyt matkivat meidän perhettä monissa ihmeellisissä asioissa.. Ihan piti samanlainen autokin ostaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tule kovin hyvin juttuun kälyni kanssa. Meillä on 4 lasta, hänellä ja miehellään 4koiraa. Hassua on,että aina kun ovat kuulleet raskaus uutisitamme hankkivat uuden koiran! Käly on tehnyt selväksi,että lapset ovat kamalinta,mitä maailmassa on.
No voi voi, ap on kyllä niiiin hyvä ihminen, kun yrittää kovin ystävystyä ei niin hyvännäköisen kälynsä kanssa. Yöks, kuvottaa ap:n ajatusmaailma, enkä ihmettele että kälysi haluaa pitää etäisyyttä.
Mun veljenvaimon kans on asialliset, mut viileät välit. Ei niin mitään yhteistä. En oo vuosiin jaksanut vaivautua yhteydenpidon suhteen.
Sen sijaan mieheni siskon kans pitäis olla enemmän yhteydessä. Se oli nuorena ärsyttävä, mut nyt siitä on kasvanut fiksu, mukava maalaisjärkinen nainen ja hyvä äti. Aina kun tavataan, niin tulee mieleen että pitäis useammin.
Vierailija kirjoitti:
No voi voi, ap on kyllä niiiin hyvä ihminen, kun yrittää kovin ystävystyä ei niin hyvännäköisen kälynsä kanssa. Yöks, kuvottaa ap:n ajatusmaailma, enkä ihmettele että kälysi haluaa pitää etäisyyttä.
No huh huh!
Vaikutat idarilta
Vierailija kirjoitti:
Minä en pidä kälystäni. En jaksa hänen loputonta kovaäänistä papatustaan siitä, millainen marttyyriäiti hän on täydellisille lapsilleen. Kielsin sairaalassa ollessanikin häntä tulemasta käymään (pyysin hoitajia keksimään jonkin hienotunteisen verukkeen, jonka avulla hän ei saanut tulla osastolle), koska oksetti pelkkä ajatus siitä, että olen vuoteeseen sidottuna toipilaana ja käly kälättää vieressä tunnin enkä pääse pakoon hänen omahyväistä tekopyhyyttänsä. Olenkin päättänyt itsekseni, että sukujuhlissa ja muualla satunnaisesti vastaan tullessa jaksan olla hänelle ystävällinen, mutta en mitenkään hakeudu muutoin hänen seuraansa. Lähettelen kyllä onnittelukortteja ja tarpeen mukaan tekstiviestejä, jos on jotain perheasiaa, ja muistutan miestäni soittamaan syntymäpäivinä jne. Miehelleni en puhu kälystä mitään, turha pahoittaa miehen mieltä, kun se on kuitenkin hänen oma siskonsa.
sama, en jaksa kälyäni yhtään. Yritän olla asiallinen mutta ei kiinnosta kuunnella lässytystä hänen lastensa ihanuudesta. Lahjatoiveet neljälle lapselle laittaa hintatietoineen, itse antaa lahjaksi omien lastensa vanhoja leluja. Olettaa että koska hänelle siunaantunut monta lasta, kaikkia muita kiinnostaisi niitä lapsia hoitaa tai kestitä koko suurperhettä heidän tullessaan kylään.
Miksi teidän tarvis olla kavereita?