Kouluikäisten lasten kotiäidit
Tunnetko ketään tai oletko itse?
Meillä Suomessa tämä on tosi harvinaista nykyään, mutta esim. Usassa erittäin yleistä, varsinkin keski-luokassa ja siitä ylöspäin.
Suomessa se ei tunnu olevan hyväksyttyä, vaikka nainen ei nosta mitään tukia.
Suostuisiko miehenne elättämään perheen, jos sinä jäisit lopullisesti kotiin? Tulisiko riitaa rahasta?
Ja sitten se mielenkiintoisin kysymys: Mitä tekisit lasten ollessa koulussa?
Minä myönnän rellisesti, että taitaisi lipsahtaa nukkumisen, nettailun, shoppailun , kuntosalin jne puolelle. No lapsille ruokaa laittaisin ja heidän tultua kotiin läksyjen valvomista, läsnäoloa. Siivoaminen olisi lähinnä pyykinpesua.
Mies meillä käy useimmiten ruokakaupassa, koska jaksaa raahata viikko-ostokset kotiin (autolta on monta sataa metriä kotiin). Hän myös imuroi aina.
Kommentit (10)
En ymrtänyt viimeistä kuittiasi. Me tehdään siis ostokset koko viikkoa varten kerralla. Kymmeniä kiloja tavaraa. Minä en valitettavasti saa sitä millään yksin kannettua kotiin. Ap
Ap jatkaa.
Meillä mies ei varmaan helpolla suostuisi. Me pärjäisimme hänen palkallaan, mutta totta kai täytyisi tarkkaan miettiä menot. Minua itseäni mietityttää oma taloudellisen riippumattomuuden menetys.
Me suunniteltiin mun pidempi kotiin jääminen esikoisen odotusaikana. Oli asiasta ollut pintapuolista läppää aiemminkin.
Miehen duuni reissaa paljon, kuten harrastuskin. Joten hän on jonkin verran poissa per kuukausi. Nykyään enemmän kotona. Olihan se helppoa, kun ei tarvinnut suunnitella päiväkoti asioita tms aikatauluja. Eikä koululaisten lomia tarvinnut erikseen miettiä.
Nyt kun muksut ovat koulussa, niin kaikki jotenkin sujuu. Mä hoidan kotityöt aamupäivisin ja käyn kaupassa. En muuten herää aamupalaa tekemään koululaisille. Herään vasta yhdeksän kymmenen aikaan. ;) Joskus jätän kotihommeleita mukuloillekin, että oppivat.
Iltapäivän olen kotona ottamassa lapset koulusta vastaan. Se on ikään se yksi kunnia-asia, että ole siinä vaiheessa lasten kanssa ja jutellaan yhdessä ne kouluasiat yms. ennen ilta ruuan ja harrastusten alkua. Yhdessä ja joinain päivinä saan yksitellen laatuaikaa per muksu. Sitten onkin sydänasiat puheissa.
mä harrastan luokkatoimikuntia ja koulun vanhempainyhdistyksiä.
Eihän tää suomessa yleisesti hyväsyttyä ole, muttei tässä ennenkään olla muiden mutiniita kuunneltu. Ei me mitään rikkaita olla, mies tienaa keskitasoa. oma (kahden vuoden päästä) rivaripätkä pkseudulla.. Yhteistä on kaikki. Mies tienaa mä hoidan laskut, säästöt jne. Eikä tapella rahasta. Sitä joko on tai ei.
Mä sallin itselleni välillä löhöpäiviäkin, etten ole orjallinen päiväohjelman noudattaja. Käyn kansalaisopiston kursseilla välillä, luen, teen käsitöitä jne. Viihdyn. Nyt just on päivärytmi ihan sekaisin, mutta ensi viikolla arki taas koittaa.
Minä jäin juuri kotiin. Lapset alakoulussa.
Mä olin kotona pari vuotta kun lapsi oli tokalla-viidennellä. Lapsella on aspergerin oireyhtymä ja siinä oli niin paljon vaikeuksia, että oli pakko. Ei pärjännyt yksin kotona eikä liian meluisassa iltapäiväkerhossa. Yhteen aikaan oli pakko myös opettaa kaikki asiat kotona, sillä koulussa ei jäänyt mitään päähän. Yhteen aikaan oli koulupäivät lyhennetty.
Mies ei kyllä vastustanut ollenkaan, vaan siinä yritettiin yhdessä rämpiä hirveän suon läpi jollain keinolla. Mä en kyllä itse olisi valinnut tuota vaihtoehtoa, jos olisin voinut olla töissä. Mulla oli hyvä ura kehittymässä eikä paluu tuon jälkeen samalla lonjalle ollut Mahdollista. Hyvin mulla nytkin menee, kun lapsi on jo yläkoulussa, mutta ei se sama linja ole ja tämänkin eteen on joutunut tekemään todella paljon töitä.
mä en muista, mitä tein kotonanlapsen ollessa koulussa. Päivät oli aika lyhyitä. Siivosin, laitn ruokaa, korjailin ja paikkailin vaatteita (rahaa oli aika vähän), tappelin kelan kanssa, palaveerasin koululla ja lastenpsykalla, jne. Itkin.
Meillä mies ehdotti tätä. Päivä on lyhyt. Tarkoitus on siivota, vaatehuoltaa, hoitaa koiria, kokkailla jne siinä aamupäivällä, kun lapset on poissa. Meidän lapset kuskataan kouluun, joten iltapäivällä keräilen heidät, tullaan kotiin, syödään, tehdään läksyt ja sitten alkaa taas harrastuskuskaukset.
Mies yrittäjä, keskittyy nyt yritykseensä, kun minä hoidan lapset.
7
Meillä mies tykkää, kun saa aamiaisen valmiina, ei tarvitse siivota, ruokakin on valmiina töistä tullessa. Ei tarvitse stressata näistä asioista.
Yksi lapsi.
Herään aamuisin ensimmäisenä ja laitan aamupalan. Mies vie työmatkallaan lapsen kouluun, jos ei ole matkoilla. Minä haen lapsen koulusta autolla ja laitan meille jotakin välipalaa. Koulumatkaan on noin 7 km.
Päivisin siivoan, käyn ruokakaupassa yleensä kerran viikossa, pesen pyykkiä, myyn ylimääräisiä tavaroita huuto.netissä, opiskelen itsekseni, hoidan laskujen maksun jne.
Olen lisäksi käynyt muutamia kursseja, lähinnä kerran kaksi viikossa iltaisin.
Aika ei ole käynyt pitkäksi. Päinvastoin.
Varmasti mies suostuisi, jos hänen tulonsa antaisivat myöden...
Että kantakaa kassinne, satoja metrejä :D