Lue keskustelun säännöt.
Olisi pitänyt arvata, ettei tytön isän kutsumisesta tytön rippijuhliin seuraisi mitään hyvää...
11.08.2020 |
Lapseni isä on aina ollut omalaatuinen. Juhlissa ja missä tahansa muualla hän on pyrkinyt aina saamaan kaiken huomion itseensä. Epäröin edes kutsua häntä tytön juhliin, mutta tyttö itse halusi hänet paikalle, joten kaikki ok.
Kirkkoon sai tulla kaksi läheistä, joista toinen voisi siunata rippikoululaisen. Tytär halusi tähän isänsä. Vähän ennen konfirmaation alkamista olin saanut viestin, jossa lapsen isä kysyi, voisiko hänen avopuolisonsa tulla kirkkoon hänen sijastaan. En viestiä ollut ehtinyt lukea, joten lapsen isä saapui kirkkoon suurieleisesti huokaillen ja haukotellen. Kertoi olleensa koko yön töissä. Kun siunaamisen aika tuli, hän yritti jallittaa hommaa minulle mikä olisikin käynyt, mutta tytär viittoi vihaisesti isänsä mukaan alttarille, jonne tämä meni naureskellen ja silmiään pyöritellen.
Juhlissa lapseni isä viihtyi puoli tuntia, kunnes hänen oli aivan välttämättä haettava joku tuttunsa lentokentältä. Avopuolisonsa oli todella vihainen hänen käytöksestään, ja olikin ripittänyt hänet kunnolla myöhemmin. Hän oli myös yrittänyt saada lapseni isää perumaan edellisyön työvuoronsa, koska hän olisi sen helposti voinut tehdä. Vaan ei. Vielä juhlien jälkeen avopuoliso odotteli lapseni isää hakemaan häntä. Tarjouduimme auttamaan tarpeen vaatiessa oman avopuolisoni kanssa, mutta apua ei sitten tarvittu.
Eilen lapsen isä kävi tyttäreni kanssa hakemassa hänelle mopon, ja hän oli kehdannut laskuttaa tyttäreltäni bensarahaa. Tarvitseeko edes sanoa, että hän ei ole kymmeneen vuoteen laittanut euron euroa tyttäreni kuluihin. Avopuolisoni on ollut se, joka tytön harrastuksia on maksellut tarpeen mukaan, ruokkinut ja pitänyt huolen kuin omasta lapsestaan. Tyttäreni ei jostain syystä halua nähdä isässään mitään pahaa - jonka jollakin tasolla ymmärrän. Avopuolisoni on ollut ihana isän malli hänelle, eikä koskaan ole puuttunut mitenkään tyttäreni ja hänen biologisen isänsä väliseen suhteeseen paitsi olemalla tyttäreni puolella, jos jotakin epäreilua on tapahtunut.
Minua jostakin syystä nyt hieman kiehuttaa tämä koko tilanne. Sain pelleilyn loppumaan omalta kohdaltani onneksi vuosia sitten - hänellä oli tapana hyppyyttää minuakin omien aikataulujensa mukaan ainakin tytön etävanhemmuuden osalta. Nyt tytär käy siellä silloin, kun hän haluaa. Toivon vain, että hän jonakin päivänä näkisi asiat realistisesti isänsä osalta.
Huhhuh.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Voin uskoa. Lapseni isä ei edes tullut konfirmaatioon. Lapsi itse oli pyytänyt.
Muutenkin kaikkea paskaa. Pidän mölyt mahassa, mutta. Jos lapset kysyy elatusavusta ym niin kerron totuuden.
Otan todellakin osaa! Että voivatkin jotkut ihmiset olla täysin vailla käytöstapoja ja tilannetajua! Elatusapua ei meilläkään ole maksettu koskaan, elatustuki on mennyt ulosoton kautta. Vielä kehtasi nillittää siitä, että niillä rahoilla sitä eletään pintaliitoelämää.
Joo, sillä 167 eurolla kuussa...…….
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rippilapsen isää ei tietenkään pidä päästää konfirmaatioon. Mitä hän siellä tekisi? Pysyköön poissa.
Vierailija kirjoitti:
Rippilapsen isää ei tietenkään pidä päästää konfirmaatioon. Mitä hän siellä tekisi? Pysyköön poissa.
Ei minulla olisi ollut mitään hänen osallistumistaan vastaan sinänsä. En vaan olisi uskonut että käytös olisi voinut olla noin lapsellista ja älytöntä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Rippilapsen isää ei tietenkään pidä päästää konfirmaatioon. Mitä hän siellä tekisi? Pysyköön poissa.
Jos lapsi toivoo ja haluaa vanhempansa paikalle ihan minne tahansa, hänellä on siihen oikeus. Kenenkään ei pitäisi kieltää taikka junailla asioita niin, että toivottu vanhempi ei pääse vaikka olisi minkälainen lapatossu tahansa.
Molemmat vanhemmat on lapselle tärkeitä.
Näitähän on. Harmi.
Minun lapsillani aukeni silmät lopullisesti ensimmäisen lapsenlapsen ristiäisissä. Heidän isänsä oli kutsuttu, isoisä kun tälle pienelle on.
Poika pyysi isäänsä tuomaan mummolastaan kastepuvun, jossa lapseni on kastettu. Isä lupasi tuoda, oikein silitettynä.
Ristiäiset alkaa klo 12. Tyyppiä ei näy, eikä tietysti kastepukuakaan. Se vaan ei tule. Tilaisuus oli pakko sitten vain aloittaa, ilman isoisää ja pukua. Klo 12.30 tulee viesti, että ei hän pääsekään tulemaan. Myöhemmin kuultiin että se pukukin oli siellä mummolan kaapissa, 150 km isän asunnosta. Eli ei se aikomustakaan tulla ja toimittaa pukua.
Kyllä musta tuntui silloin että mä vielä otan hengen siitä tyypistä jos vielä vastaan tulee. Toivottavasti ei tule.
Lapset blokkasi isänsä tämän jälkeen kaikista someista ja vaihtoivat puhelinnumerot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rippilapsen isää ei tietenkään pidä päästää konfirmaatioon. Mitä hän siellä tekisi? Pysyköön poissa.
Jos lapsi toivoo ja haluaa vanhempansa paikalle ihan minne tahansa, hänellä on siihen oikeus. Kenenkään ei pitäisi kieltää taikka junailla asioita niin, että toivottu vanhempi ei pääse vaikka olisi minkälainen lapatossu tahansa.
Molemmat vanhemmat on lapselle tärkeitä.
Juuri tätä minäkin ajattelin, ja siksi en ole puuttunut lapsen ja isänsä välisiin tapaamisiin niin kauan, kuin tytär itsekin on tyytyväinen. Hän näyttää myös hyväksyneen isänsä kummallisuudet ja haluaa pitää hyvät välit. Sinänsä tosi hyvä asia, mutta en vain halua, että tyttäreni joutuu kärsimään. Ja onhan tuo lapsen isän käytös aivan käsittämätöntä.
AP
Voin uskoa. Lapseni isä ei edes tullut konfirmaatioon. Lapsi itse oli pyytänyt.
Muutenkin kaikkea paskaa. Pidän mölyt mahassa, mutta. Jos lapset kysyy elatusavusta ym niin kerron totuuden.