Onko muita, joilla omat vuorokausirytmit tekevät esim kyläilyistä hankalia?
Vapailla tykkäämme puolisoni kanssa valvoa myöhään ja nukkua pitkään. Tämä on hieman kiusallista esim kyläilypaikoissa, jossa talonväki saattaa herätä vapaapäivinäkin jo vaikkapa klo 8 ja aloittaa aamutoimet. Me taas nukumme usein puolille päivin ja meidän aamupala on tyyliin klo 13 päivällä. Kun muut syövät päivän lämpimän aterian klo 15 iltapäivällä, niin me saatamme syödä sen klo 19 illalla.
Tämän takia jätämme joskus jopa kyläilyjä tekemättä, kun ajattelemme, että reissusta tulee lähinnä raskas kun on käytännössä jo kohteliaisuuspakko mennä talon väen aikatauluilla. Onko kellään muilla samoja "ongelmia", vai kuulummeko promillevähemmistöön?
Kommentit (16)
ei oikeastaan kun kyläilemme vain läheisten luona. herään yleensä ennen kuutta ja hiippailen hiljaa keittiöön, luen lehden ja lähden lenkille, kun yhdeksän kieppeillä tulen takaisin talon väki heräilee ja juomme kahvit.
Yökyläillessä ei voi koskaan nukkua niin pitkään kuin kotona normaalisti, oli rytmi mikä tahansa. Vaikka oltaisiin porukalla valvottu aamuviiteen, niin yleensä joku herää 8-9 maissa, enkä minä ainakaan kehtaa nukkua, jos isäntäväki on jo herännyt, tai jos itse olen emännöimässä ja vieraani on herännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka oltaisiin porukalla valvottu aamuviiteen, niin yleensä joku herää 8-9 maissa, enkä minä ainakaan kehtaa nukkua, jos isäntäväki on jo herännyt, tai jos itse olen emännöimässä ja vieraani on herännyt.
Tätä minä en just ymmärrä, että vaikka on valvottu aivan aamun pikkutunneille saakka, niin aina sieltä löytyy niitä, jotka könyää aamukahdeksalta kolmen tunnin yöunilla ylös. Miten joku edes pystyy, varsinkaan jos, ja kun on juotu alkoholia.
En onneksi kyläile. Pientä rytmitysongelmaa tulee pelkästään jo mökillä. Elän itse sitä aikaisen ihmisen rytmiä, sillä voin "kaatua" nukkumaan todella aikaisin. Tykkään saunoakin jo alkuillasta. Kun oma arkirytmi on aikainen ja nukkuminen muutenkin hankalaa, sitä on pakko pitää jonkinlaista rytmiä myös viikonloppuisin vaikka nukunkin pitempään (jopa ysiin asti).
Kaikki mitä olen saanut tehtyä ennen puoltapäivää, tuntuu voitolta. Siksi en itse ymmärräkään ihmisiä jotka voivat sokea rytminsä niin että aamupalaa syödään kahdentoista tai yhden aikaan.
Vierailija kirjoitti:
...en itse ymmärräkään ihmisiä jotka voivat sokea rytminsä niin että aamupalaa syödään kahdentoista tai yhden aikaan.
Iltavirkuilla aamutyötä tekevillä tuppaa kertymään univelkaa ja ne sitten nukutaan vapailla pois. Minä taas teen itse vuorotyötä, joten vaikea sanoa sen puoleen, että milloin rytmit ovat sekaisin, mutta pitkään tuppaan vapailla nukkumaan.
Joo, on se toisinpäinkin hankalaa. Itse herään 4-5 välillä ja illalla olen tillintallin jo klo 22. Minulla ystäviä, jotka vasta tuolloin ovat terässä ja tekemään mitään. Heidän mielestään olen tylsä ihminen, mutta olen aina ollut tämmöinen aamuvirkku. On vaikeaa esim. yökyläillä paikoissa missä nukutaan puolille päivin, kun itsellä on lounasaika. Toisaalta ne hyvät ystävät, jotka tuntevat minut, antavat minun tehdä asioita oman rytmini mukaisesti. Neuvotaan, missä voin keittää kahvin ja mistä löydän puurotarvikkeet.
On talonväeltä kohteliasta antaa vieraiden nukkua. Pitää vaikka itse loikoilla sängyssä siihen saakka kunnes kuulee vieraiden olevan jalkeilla.
Valvon aina pitkään kotona, mutta kyllä minä herään yleensä viimeistään klo 10 vapaa päivänäkin. Kylässä laitan herätyksen klo 8, aikaan. Ei ole sopivaa mennä kylään nukkumaan. Minulla on vuorotyö niin kyllä on vaikka mitä rytmiä ja pitää vain sopeutua.
Vierailija kirjoitti:
On talonväeltä kohteliasta antaa vieraiden nukkua. Pitää vaikka itse loikoilla sängyssä siihen saakka kunnes kuulee vieraiden olevan jalkeilla.
Kyllä se menee niin että talo tavallaan. Kyllä ne on ne talon hommat silti, vaikka on vieraitakin.
Kuka tampio menee kylään nukkumaan puolelle päivin? No, meidänkin olohuoneessa on makoiltu. Ei makoilla enää. Me nousemme viimeistään seitsemältä ja kaksiossa kyllä vieraatkin nousevat silloin.
Tosin emme ota enää yövieraita.
No ei ole ongelmaa, koska olen kohtelias ihminen ja tajuan, että kylässä eletään isäntäväen mukana. Olen myös aikuinen, ja kykenen tarpeen mukaan nousemaan yksittäisenä päivänä miten aikaisin tahansa. Kylään ei kukaan yleensä pakota menemään.
Kyllä nyt monia harmittaa, kun eivät saa aloittajaa puolisoineen kotiinsa viideksi päiväksi loisimaan ja makaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tampio menee kylään nukkumaan puolelle päivin? No, meidänkin olohuoneessa on makoiltu. Ei makoilla enää. Me nousemme viimeistään seitsemältä ja kaksiossa kyllä vieraatkin nousevat silloin.
Tosin emme ota enää yövieraita.
Kuka tampio herää vapaapäivänä seitsemältä? Ei siinä vuorokaudessa yhtään enempää tai vähempää tunteja ole herää sitten seitsemältä tai puolilta päivin.
Miksi ihmeessä aikuiset ihmiset yökyläilevät? Ihan kuin teinit. Jos siis on jossain, niin voi oikein mainiosti varata hotellista huoneen tai sitten elää normaalisti. Jos tämä on hyvin vaikeaa, niin ei ole pakko mennä minnekään.
Vierailija kirjoitti:
En onneksi kyläile. Pientä rytmitysongelmaa tulee pelkästään jo mökillä. Elän itse sitä aikaisen ihmisen rytmiä, sillä voin "kaatua" nukkumaan todella aikaisin. Tykkään saunoakin jo alkuillasta. Kun oma arkirytmi on aikainen ja nukkuminen muutenkin hankalaa, sitä on pakko pitää jonkinlaista rytmiä myös viikonloppuisin vaikka nukunkin pitempään (jopa ysiin asti).
Kaikki mitä olen saanut tehtyä ennen puoltapäivää, tuntuu voitolta. Siksi en itse ymmärräkään ihmisiä jotka voivat sokea rytminsä niin että aamupalaa syödään kahdentoista tai yhden aikaan.
Eikö asiaa voi ymmärtää sittenkään, jos kerron että minusta taas jokainen ennen puolipäivää valvottu tunti tuntuu tappiolta, koska ne menevät niin nopeasti haukotellessa ja räpeltäessä, kun tehot ovat olemattomat ja kaikki hidasta. Oravalta käpy jäätyy ihmetellessä, mihin on taas kadonnut neljä tuntia elämästä ihan harakoille.
Oikeasti olen nopea sekä liikkeissäni että korvienvälistä, mutta aamulla kaikki on vedessä juoksemista. Tosin itse saatan olla sitä mieltä, että olen saanut aikaan kaikenlaista, mutta todisteet puhuvat vastakkaista. Minun päiväni on kuin neljänsadan metrin juoksu takaperin. Poden alkusuoran kangistumista.
Samoja ongelmia on, siksi en tykkää yökyläilystä