Mikä itseäni ärsyttää pakkoruotsikeskustelussa

Pakollinen 7-luokalla alkava vieras kieli, jonka oppilas saa valita koulun tarjonnasta. Valikoimaan on kuuluttava vähintään kolme kieltä, joista (annetaan nyt tämä pikkusormi) yhden on oltava ruotsi. Ja ryhmäkoko ei saa olla este.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:05"]

Pakollinen 7-luokalla alkava vieras kieli, jonka oppilas saa valita koulun tarjonnasta. Valikoimaan on kuuluttava vähintään kolme kieltä, joista (annetaan nyt tämä pikkusormi) yhden on oltava ruotsi. Ja ryhmäkoko ei saa olla este.

[/quote]

Kuulostaa kohtuulliselta.

Joo, ja kaikkien kielikokeiden on oltava samaa tasoa, eli ei riitä että osaat kirjoittaa oman nimesi ja "kissa" isoilla kyrillisillä kirjaimilla, vaan oppilaiden on pystyttävä kirjoittamaan aine ja osallistua alkeelliseen keskusteluun (kuten esim. ruotsin tunneilla).

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:05"]

Pakollinen 7-luokalla alkava vieras kieli, jonka oppilas saa valita koulun tarjonnasta. Valikoimaan on kuuluttava vähintään kolme kieltä, joista (annetaan nyt tämä pikkusormi) yhden on oltava ruotsi. Ja ryhmäkoko ei saa olla este.

[/quote]

No tässäpä se tärkein jo tulikin.

Tällä järjestelyllä osa oppilaista valitsisi ruotsin, koska on tiedossa että sen osaamisesta on etua joissakin/monissa työpaikoissa Suomessa. Ne puolestaan, jotka tietävät tähtäävänsä kansainväliselle uralle (vaikka jäisi Suomeen asumaan, niin näihin kuuluvat mm. politiikka ja eri alojen vienti), voisivat valita esim. ranskan, joka on EU:n virallinen kieli ja jota puhuu yli 250 miljoonaa ihmistä ainakin kolmessa eri maanosassa. Tai sitten venäjän tai kiinan, joiden osaamisesta tulee olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän hyötyä vientialoilla.

Järjestelystä olisi konkreettista hyötyä kaikille osapuolille:

1. ruotsin valinneet hyötyisivät kahdella tavalla, tunneilla olisi mahdollista oppia kieltä oikeasti hyvin, koska oppilaat olisivat motivoituneita, ja he saisivat tiettyjen työllistymismahdollisuuksien suhteen etulyöntiaseman verrattuna heihin jotka eivät osaa ruotsia,

2. muita kieliä valinneet hyötyisivät, koska voisivat opiskella itseään ja omaa tulevaisuuttaan hyödyttävää kieltä ja myöskin oppia sitä kunnolla (koska kielen voisi aloittaa riittävän aikaisin),

3. suomenruotsalaiset hyötyisivät, koska heidän kielensä osaaminen ja arvostus lisääntyisi nykytilanteeseen verrattuna, ja

4. Suomen valtio hyötyisi, koska suomalaisilla olisi aiempaa monipuolisempaa kielten osaamista, ja voisimme paremmin kilpailla kansainvälisillä vientimarkkinoilla omilla tuotteillamme ja palveluillamme.

Mielestäni etenkin ruotsinkielisten, jotka pelkäävät kielensä kuihtumista, tulisi aggressiivisesti kannattaa vapaata kielivalintaa. Se kun olisi helpoin tie tilanteeseen, jossa kieli ei aiheuta vihaa alistetussa suomenkielisessä väestössä, ja jossa osa suomenkielisistä oppii oikeasti puhumaan ruotsia kunnolla (toisin kuin nyt). Tällä hetkellä moni suomenruotsalainen toimii aktiivisesti oman kielensä kuihtumisen hyväksi. En ymmärrä miten heille voi tuottaa niin suuria vaikeuksia ymmärtää tämä suhteellisen yksinkertainen mekanismi. Jos itse olisin ruotsinkielinen, ajaisin vapaata kielivalintaa paljon kiivaammin kuin nyt suomenkielisenä viitsin.

Hyvä avaus. Tähän asti tulleet ehdotukset ovat hyviä,  mutta tulisivat  järjettömän kalliiksi.Olen oikeasti sitä mieltä, että suomalaisten lasten  mahdollisuudet oppia kieliä eivät paranisi, ja se ei näytä ideologisista syistä ruotsia vastustavia paljoa haittavan, koska argumentti on usein myös säästöt. [quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:02"]

..on konkreettisten ehdotusten puuttuminen. Olisi kiva lukea malleja siitä, miten kieltenopetus hoituisi, jos ruotsi ei olisi kaikkialla pakollinen vaan joillakin paikkakunnilla pakollisena olisi venäjä. Minusta tämä voisi olla järkevä ratkaisu, mutta miten toimittaisiin siinä tilanteessa, että pakkovenäjää lukenut oppilas muuttaisi pakkoruotsialueelle, tulisiko tällaisista oppilaista väliinputoajia siinä mielessä, että he sitten päätyisivät lukemaan molemmista kielistä alkeet eivätkä suorittaisi kummassakaan kielessä kunnon oppimäärää?

Jos siis tosiaan jatketaan sillä, että joku "pakkokieli" on, miten näkisit sen toteutuvan?

[/quote]

Lisäksi haluaisin nähdä jonkun Puolueettoman tutkimuksen kieliopintojen vaikutuksesta myöhemmin tapahtuviin uusien kielien oppimiseen. Kokemukseni mukaan kaikki kieliopinnot tukevat toisiaan,  eli se ontavallaan yksi ja hailea, mitä kieltä oppii, kunhan oppii oppimaan toista kieltä , muutakin kuin äidinkieli. 

Musta on 'hassua' että pakkokielestä eroon päästyä vaihdettaisi se toiseen pakkokieleen. Kaikkien pitäisi valita äidinkielensä lisäksi kaksi vapaavalintaista vierasta kieltä. Kielivalikoima pitäisi olla esim. suomi toisena kielenä, ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja, madariininkiina ja arabia. Maahanmuuttajataustaiselle oma äidinkieli voisi olla ns. toinen vieraskieli. Jokaisessa koulussa pitäisi olla tarjolla vähintään kolmea eri kieltä.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:44"]

Jokaisessa koulussa pitäisi olla tarjolla vähintään kolmea eri kieltä.

[/quote]

Miten sitten toimittaisiin, kun lapsi muuton vuoksi vaihtaisi koulua?

Lapsen koulussa olisi ollut tarjolla saksa, ruotsi ja mandariinikiina. Lapsi valitsee mandariinikiinan ja vuoden päästä perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle, jossa vaihtoehdot ovat espanja, saksa ja arabia. Kun argumentti usein on se, että kielten kirjo lisääntyy, lisääntyykö se todella monellakaan pienemmällä paikkakunnalla? Suurissa kaupungeissa se voi toki lisääntyä ja lapsi voi jatkaa samassa koulussakin vaikka koulumatka olisi vähän pitempi.

Onko siis tuo kielten valitsemisen mahdollisuus todella oikeasti aika näennäinen asia? Monessa koulussa taitaa kuitenkin valintamahdollisuutena pitkiin kieliin olla englanti, ruotsi ja saksa (näin oli omana kouluaikanani). (Saa oikaista jos olen väärässä..)

ap

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:13"]

Miten sitten toimittaisiin, kun lapsi muuton vuoksi vaihtaisi koulua?

[/quote]

Toimitaan tilanteen mukaan.

Joko lapsi vaihtaa kieltä, tai sitten päivitetään koulu 2010-luvulle ja hyödynnetään etäopetusvälineistöä. Opiskeluryhmän voi nykyään kasata vaikka ympäri maata.

Asianosaiset osaavat varmasti ratkaista ongelman itse, ei siihen tarvitse valmista patenttia keksiä.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:13"]

Miten sitten toimittaisiin, kun lapsi muuton vuoksi vaihtaisi koulua?

[/quote]

Toimitaan tilanteen mukaan.

Joko lapsi vaihtaa kieltä, tai sitten päivitetään koulu 2010-luvulle ja hyödynnetään etäopetusvälineistöä. Opiskeluryhmän voi nykyään kasata vaikka ympäri maata.

[/quote]

Entä jos lapsi muuttaisi kolme kertaa yläasteella ja ei olisi mahdollisuutta syystä tai toisesta tuohon etään, lapsi lukisi sitten kolmen kielen alkeet huonoimmassa tapauksessa. Miten hyödyllisenä näet tämän?

Mielestäni siis kaikista skenaarioista kannattaa keskustella eikä kuitata esittämääni ongelmaa sillä, että "no, kyllähän kaikki oppilaat voi sitten etänä opiskella kieltä x". Perusteluja, kiitos!

Kysymykseni on siis se, tuottaako tuo malli huonoimmassa tapauksessa väliinputoajia, joilla ei ole riittäviä tietoja ja taitoja siitä pakollisesta kielestä.

OT mutta myös suomi ja ruotsi ovat EU:n virallisia kieliä. Ranska on toki kyllä huomattavasti tarpeellisempi mutta pilkunviilaaja sisälläni halusi tästä huomauttaa. 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:21"]

Entä jos lapsi muuttaisi kolme kertaa yläasteella ja ei olisi mahdollisuutta syystä tai toisesta tuohon etään, lapsi lukisi sitten kolmen kielen alkeet huonoimmassa tapauksessa. Miten hyödyllisenä näet tämän?

[/quote]

Ainahan näitä skenaarioita voi keksiä ja niillä perustella, miksi mitään muutosta ei saa tehdä.

Noissa harvoissa äärimmäistapauksissa on aina olemassa mahdollisuus kotiopiskeluun ja kurssin suorittamiseen tenttimällä. 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:13"]

Miten sitten toimittaisiin, kun lapsi muuton vuoksi vaihtaisi koulua?

[/quote]

Toimitaan tilanteen mukaan.

Joko lapsi vaihtaa kieltä, tai sitten päivitetään koulu 2010-luvulle ja hyödynnetään etäopetusvälineistöä. Opiskeluryhmän voi nykyään kasata vaikka ympäri maata.

[/quote]

Entä jos lapsi muuttaisi kolme kertaa yläasteella ja ei olisi mahdollisuutta syystä tai toisesta tuohon etään, lapsi lukisi sitten kolmen kielen alkeet huonoimmassa tapauksessa. Miten hyödyllisenä näet tämän?

Mielestäni siis kaikista skenaarioista kannattaa keskustella eikä kuitata esittämääni ongelmaa sillä, että "no, kyllähän kaikki oppilaat voi sitten etänä opiskella kieltä x". Perusteluja, kiitos!

Kysymykseni on siis se, tuottaako tuo malli huonoimmassa tapauksessa väliinputoajia, joilla ei ole riittäviä tietoja ja taitoja siitä pakollisesta kielestä.

[/quote]

Eiköhän nykypäivänä ole joka koulussa mahdollisuudet opiskella etänä.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:27"]

Eiköhän nykypäivänä ole joka koulussa mahdollisuudet opiskella etänä.

[/quote]

Joo mutta entä jos. Ja entä jos se saksanopettaja kuolee kesken kasiluokan eikä uutta saada. Entä jos hiiret syövät venäjän opiskelunauhat. Entä jos...

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:27"]

Eiköhän nykypäivänä ole joka koulussa mahdollisuudet opiskella etänä.

[/quote]

Joo mutta entä jos. Ja entä jos se saksanopettaja kuolee kesken kasiluokan eikä uutta saada. Entä jos hiiret syövät venäjän opiskelunauhat. Entä jos...

[/quote]

Noin jos ajateltaisiin koko ajan, emme pystyisi tässä maassa muuttamaan mitään koska aina tulee se, entä jos :D

Hyvä aloitus.

Meidänkin pääkaupunkiseudun kehyskunnassa on kielivalikoimassa yleisimmät kielet, mutta kun niihin ei muodostu ryhmiä. Nykyisillä säännöillä ryhmäkoot ovat sellaisia että A1 kieli on aina käytännössä englanti. Lähes kaikki valitsevat englannin ja jos ehdottomasti haluaisi toisen kielen (jos edes niin moni valitsi saman kielen koko kunnassa) niin se tarkoittaisi lapsen siirtymistä toisen koulun oppilaaksi. Ja koulu voi olla kymmenien kilometrien päässä ja etukäteen ei ole saatavilla mitään tietoa koulusta.

A2 kieltä valitessa on täysin riippuvainen muiden oppilaiden valinnoista. Sitä halumaansa kieltä kun ei opeteta jos halukkaita ei ole tarpeeksi. Toiseen kouluun kanssa järjestettävä yhteisopetuskin järjestetään vain oman koulun enemmistön kielivalinnan mukaan.

B2 kielessä ei kaiketi ole edes mahdollisuuttta opiskella haluamaansa kieltä toisessa koulussa.

Nykyinen valintamenetelmä on vielä sellainen että siinä ei ole peruutusmahdollisuutta jälkikäteen. Etukäteen on sitouduttava enemmistön päätöksiin vaikka ei edes tiedä mitä kieltä enemmistö haluaa lukea ja missä kieltä luetaan. Eli nykyisellä kielten toteuttamistavalla voi esim A2 ranskaa haluava edelleen päätyä lukemaan "pakkoruotsia". Lisäksi kieltä on sitouduttava opiskelemaan useita vuosia. Osassa kuntia kieliryhmä perustetaan kun valitsijoita on 12 toisissa pitää olla 18 valitsijaa. Tämäkin vaikuttaa kieliryhmien syntyyn.

Kieliryhmien syntyä tulisikin tukea paljon enemmän ja tiedoittaa niistä enemmän. Esim uskonnosta/ET:stä voisi ottaa tunteja kielten opettamiseen. Nyt se tuntuu että oikein tarkoituksella muiden lasten kielivalintoja pidettävän pimennossa ja peloitellaan vanhempia A2-kielellä, jotta kukaan ei vain valitsisi kieliä. Esim oman kunnan kieliesitteessä luetellaan kymmeniä varoituksia ja syitä miksi A2 kieltä ei pitäisi valita lapselle. Lähtökohta on siis että osa lapsista on niin tyhmiä/kyvyttömiä että kielen vähäinenkään oppiminen on mahdotonta.

Minusta tämä ajatusmaailma pitäisi kääntää päinvastaiseksi ja kannustaa lapsia opiskelemaan muita kieliä ja oppia tekemään töitä opiskelun eteen. Opiskelun pitäisi olla iloinen asia vaikka se opiskelu ei tuottaisikaan kympin arvosanaa. Ilman opiskelua kun ei voi oppia mitään. Myös tulisi miettiä onko tarpeen arvostella ja mitata kaikkea opetusta. Kielioppi ja sanat ovat tietysti tärkeitä samoin oikea kirjoitusasu mutta ovatko ne liiankin tärkeitä suomalaisessa koulussa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013080317326195_uu.shtml

Minua ärsyttää se, ettei kukaan voi perustella, miksi meillä on pakkoruotsi. Kaksikielisyys, historia tms. eivät pakkoa vielä selitä. Varsinkin kun muistaa, että se oli alunperinkin poliittinen päätös, ei asiapohjalta perusteltu.

Ja tuskin vapaasta kielivalinnasta erityisiä säästöjä syntyisi, mutta onhan se nyt hirveää tuhlausta opettaa ruotsia koko kansalle, kun suurin osa sitä ei tule koskaan tarvitsemaan ja harvat, jotka ehkä tarvitsisivat joskus, yleensä eivät sitä kuitenkaan (enää) osaa. Täysin järjetöntä touhua, jota ihmetellään ulkomaillakin.

Mutta eihän tätä saa sanoa, koska asiasta puhuminen on kiellettyä ja haukutaan persuksi ja ties miksi terroristiksi. En ole ennen ajatellut, että suomalaiset ovat lampaita ja auktoriteettiuskoisia, mutta samojen ontuvien perusteluiden toistaminen saa uskomaan, etteivät ihmiset todellakaan osaa ajatella omilla aivoillaan ja katsoa tilannetta vähän laajemmalti.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:02"]

..on konkreettisten ehdotusten puuttuminen. Olisi kiva lukea malleja siitä, miten kieltenopetus hoituisi, jos ruotsi ei olisi kaikkialla pakollinen vaan joillakin paikkakunnilla pakollisena olisi venäjä. Minusta tämä voisi olla järkevä ratkaisu, mutta miten toimittaisiin siinä tilanteessa, että pakkovenäjää lukenut oppilas muuttaisi pakkoruotsialueelle, tulisiko tällaisista oppilaista väliinputoajia siinä mielessä, että he sitten päätyisivät lukemaan molemmista kielistä alkeet eivätkä suorittaisi kummassakaan kielessä kunnon oppimäärää?

Jos siis tosiaan jatketaan sillä, että joku "pakkokieli" on, miten näkisit sen toteutuvan?

[/quote]

Ei kukaan enää aja mitään pakollista venäjää. Se oli vain jonkun älytön idea, jotta jotain järkeä saataisiin tilanteeseen. Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että koulussa pitäisi saada valita kaksi pakollista kieltä valikoimasta, jossa on esimerkiksi englanti, ruotsi, saksa ja ranska. Tämä taitaa olla tilanne niin Ahvenanmaalla kuin Ruotsissakin.

Pakkoruotsin kannattajat voisivat myös kertoa, miksi ahvenanmaalaisten ei tarvitse opiskella suomea. Eivätkö samat pseudo-perustelut koske heitäkin? Siellä vain todettiin, että suomen opiskelu syö voimavaroja "tärkeämmiltä" kieliltä. Tärkeä siksi lainausmerkeissä, että kaikissa muissa maissa valtion pääkieltä pidetään tärkeänä. Suomenkielisille ruotsi ei sitä Suomessa ole.