Miten vähävaraisella perheellä on varaa ostaa lapsilleen uudet Jopot?

Onhan se hyvä, että pääset kadehtimaan vähävaraisia tällä tavoin.

Osamaksulla Hobby Hallista.

Teillä on liian iso asuntolaina. todennäköisesti myös laitatte rahaa enemmän ruokaan. Kun toinen ostaa jauhelihaa ja toinen paistia, niin hintaero on huomattava. Samoin on kaalilla ja salaatilla.

Sinähän et voi tietää, että kuka ne Jopot on kustantaneet. Jos teillä ei ole anteliaita isovanhempia niin monella muulla on.

Käytettyä Jopoa ei edes kannata hankkia. Me etsittiin ilmoituksella sellaista, ja poikkeuksetta kaikki mitä tarjottiin, oli varastettuja. Jotkut soittajat oli selkeästi aineissa. Eiköhän sossu maksa uudet polkupyörät lapsille, käytetyistä ei kai saa sellaista virallista kuittia mikä kelpaisi sossulle? En tiedä miten systeemi toimii mutta pesukoneen, puhelimen yms saa kyllä uutena sossusta. Kai siinä on sekin ajatus, että uusi sisältää takuun ja siinä on joku odotus että kestää vuosia käytössä, toisin kuin käytetyissä.

Meidän lapselle mummi osti neljänsadan euron jopon kuten on ostanut jotain muutakin kallista lahjaksi lapsille. Me ainakin olemme olleet äärimmäisen köyhiä silloin jos tuilla on jouduttu elämään. Ehkä osamaksulla jotain pystyisi ostamaan jos olisi pakko. Mitään harkinnanvaraista ei ole sossusta ikinä itketty tai kinuttu silloin kun olemme olleet sossun perustoimeentulotuen varasa ja ehkä olen väärässä mutta luulen että sieltä on myös kovan työn takana saada jotain harkinnanvarasita ainakin jos et ole maahanmuuttaja tai huume- alkoholiongelmainen perhe. 

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 12:35"]

Käytettyä Jopoa ei edes kannata hankkia. Me etsittiin ilmoituksella sellaista, ja poikkeuksetta kaikki mitä tarjottiin, oli varastettuja. Jotkut soittajat oli selkeästi aineissa. Eiköhän sossu maksa uudet polkupyörät lapsille, käytetyistä ei kai saa sellaista virallista kuittia mikä kelpaisi sossulle? En tiedä miten systeemi toimii mutta pesukoneen, puhelimen yms saa kyllä uutena sossusta. Kai siinä on sekin ajatus, että uusi sisältää takuun ja siinä on joku odotus että kestää vuosia käytössä, toisin kuin käytetyissä.

[/quote]

En tiedä saako sossusta puhelimia mutta toivottavasti ainakin siellä on sen verran älyä että hyväksytään vain peruspuhelin eikä mitään huippukallista älypuhelinta.

Sen verran perää jutussasi on että uusiin lastenvaunuihin saa esim. meidän paikkakunnalla 250€ mutta käytettyihin 70€ eli joissain tapauksissa on edullisempaa ostaa se uusi takuun kanssa. 

ehkä he ovat luopuneet joistan muusta asiasta voidakseen hankkia lapsilleen Jopot, sen vuoksi, että lasten ei tarvitsisi aina ja joka asiassa kärsiä vähävaraisuudesta? Uutena ostettu Jopo voi olla vähävaraisen perheen lapselle todella iso juttu, sellainen, jonka hän muistaa vielä aikuisenakin. Kerrankin hän sai jotain uutta, aina kaikki ostettu kirpparilta, ollut toistan vanhoja tms. Normaalituolisen perheen lapselle sillä harvoin on väliä, onko joku tavara ostettu uutena vai vanhana, sillä ei ole niin väliä, kun ei ole joutunut pihistelemään, olemaan ilman ja häpeämään sitä, ettei itsellä ole varaa siihen mihin kavereilla (lapset kai sellaista usein häpeää, olen kuullut kavereiltani, jotka olivat lapsina vähänvaraisia).

Me olemme hyvätuloisia, maksan ihan mielelläni veroja, enkä pane pahakseni sitä, jos vähävaraiset pystyvät ostamaan lapsilleen Jopon. Mutta minäkin olen sitä mieltä, että joku järki tukipolitiikassa pitäisi olla, nykysysteemi ei ole hyvä.  Minä kuitenkin ajattelen asiaa siltä kannalta, että itse tuissa ei ole mitään pahaa, mutta tukien pitää olla sellaisia, ettei työnteosta rangaista (koska se estää töihinmenon, jolloin rahatilanne ei koskaan parane vaan jää ikuiseen köyhyysloukkuun). Eli tulojen ei koskaan pitäisi laskea sen vuoksi, että menee töihin, vaan töihinmenon täytyy aina olla kannattavaa (tarpeeksi kannattavaa, jotta se kompensoi myös vapaa-ajan vähenemisen, eikä töihinmenosta pidä olla byrokraattisia ongelmia, sellaisia ettei esim. osa-aikatyötä ota vastaa, kun tilanne menee muuten liian hankalaksi tukien kanssa).

Minua kanssa harmittaa sellainen, että me molemmat vanhemmat teemme ihan kokopäiväistä suhteellisen hyvinpalkattua työtä. Molemmat saadaan suurinpiirtein suomalaisen keskiansion verran. Molemmilla pitkä koulutus ja vakituiset työt.

Meillä on kolme lasta, joista yksi vielä päivähoidossa ja kaksi koululaista. Näillä tuloilla maksamme aina täyden hinnan esim. päivähoitomaksuista ym. Lapset harrastavat meillä aktiivisesti ja tosiaan joudumme ostamaan harrastusvälineitä käytettyinä... Tietenkin hyvä myös kierrätysmielessä, mutta kuitenkin.

Sitten on perheitä, joissa vaan kaikki asiat onnistuvat ilman omaa ponnistelua. On hienot asunnot ja kaikenlaista. Sossu maksaa kaikenlaista ja sitten keksitään kivoja vaivoja ja saadaan erilaisia kuntoutustukia ym. Osataan heittäytyä oikeassa kohdassa surkeiksi niin sukulaiset lahjoittavat kaikki vähän käytetyt kamansa perheisiin, jotka joko käyttävät niitä tai jopa myyvät saadakseen niistä rahat. Ei ole vakituista työtä, ei huolta huomisesta, kaikki vaan hoituu!  On aikaa laittaa kotia ja tuunata kauniiksi kaikenlaista. 

Niin minäkin mielelläni tekisin, mutta aika ei vaan yksinkertaisesti riitä, koska on pakko käydä töissä. Harmittaa, että miksi ponnistelen...

Pakko ostaa uutena, kun ei niitä käytettyinä saa.

Jos et ole huomannut, niin on mahdollista ostaa paljonkin sellaista, mihin ei ole varaa.

Ottakaa selvää tuista ja ihmetelkää sitten. Jos vähävarainen perhe ostaa lapselle uuden Jopon se on joko säästetty pitkään ( sossusta ei mitään saa) taikka sen on osittain maksanut joku kummi taikka isovanhempi.

Joskus lapsella voi myös olla omaa rahaa joka on saatu perintönä tms.

Toinen asia, mistä tiedätte varmuudella jonkun perheen rahatilanteen?

Byrokratiaa pitäisi korjata sen osalta, että pätkätöitä pystyisi tekemään ilman, että perheen raha-asiat menevät täysin sekaisin. Nythän jos ei halua lastensa näkevän nälkää on pakko kieltätytyä lyhyistä pätkätöistä.

Byrokratia on järjetön koska kaikkien asioiden käsittely kestää niin kauan ja pienestäkin yritteliäisyydestä rangaistaan.

Mutta tuet eivät kata esim. tietokonetta ja nettiyhteyttä jotka ovat työttömälle välttämättömiä työn haussa.

Todellakin naurettavinta on olla kateellinen köyhälle perheelle.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 13:05"]

Ottakaa selvää tuista ja ihmetelkää sitten. Jos vähävarainen perhe ostaa lapselle uuden Jopon se on joko säästetty pitkään ( sossusta ei mitään saa) taikka sen on osittain maksanut joku kummi taikka isovanhempi.

Joskus lapsella voi myös olla omaa rahaa joka on saatu perintönä tms.

Toinen asia, mistä tiedätte varmuudella jonkun perheen rahatilanteen?

Byrokratiaa pitäisi korjata sen osalta, että pätkätöitä pystyisi tekemään ilman, että perheen raha-asiat menevät täysin sekaisin. Nythän jos ei halua lastensa näkevän nälkää on pakko kieltätytyä lyhyistä pätkätöistä.

Byrokratia on järjetön koska kaikkien asioiden käsittely kestää niin kauan ja pienestäkin yritteliäisyydestä rangaistaan.

Mutta tuet eivät kata esim. tietokonetta ja nettiyhteyttä jotka ovat työttömälle välttämättömiä työn haussa.

Todellakin naurettavinta on olla kateellinen köyhälle perheelle.

[/quote]

Tämä kumpusi närkästyksestä ja siitä, että eräs sankarillisen säästäväinen köyhä vanhempi osti lapsilleen uudet pyörät. Hän on oikeasti sellainen, että laksee kaiken todella tarkasti ja ostaa vain ruuat sun muut halvimmasta paikasta.

Ymmärrän sua 9 tosi hyvin, mua harmittaa ihan samalla lailla!

Ja tässä on kyseessä niin tuttu sukulaisperhe, että ihan oikeasti tiedän heidän raha-asiansa sen verran hyvin, että voin sanoa ettei mistään sankarillisesta säästäväisyydestä tässä yhteydessä ole kyse.. :( vaan siitä, että Suomessa on mahdollista saada niin hyviä tukia ja lisiä, että niillä maksetaan parempaa elämään kuin palkkatöiden tuloilla. Ja se ei ole mielestäni oikein.

ap

Kadehtijat, muistattehan myös että asumiskulut voi olla teillä ja sillä vähävaraiselle perheellä aika erilaiset. Asutteko omakotitalossa, sata neliötä ja kaksi autoa? Teillä on siihen varaa? Teettekö ulkomaanmatkan tai kaksi + pari ristelyä / vuosi? Käyttekö ulkona syömässä? Teatterissa? Konserteissa?

Nuo on kohtia jotka voi perheissänne olla aika erilailla. Me olla keski/pienituloinen duunariperhe, emme saa mitään tukia lapsilisää lukuunottamatta (joka kaikessa oikeudenmukaiseedessan napsathaa myös teille hyvätuloisille, kannattaa muistaa). Mutta asumme ahtaasti kaupungin vuokra-asunnossa. Elämme ok mukavasti, on varaa käydä kerran vuodessa Lintsillä ja lähes joka vuosi edullisella ulkomaanmatkalla (ei koskaan tuhansien eurojen kaukomatkalla). Mutta asunto on se missä me säästetään. Tuloillamme voisimme asua aavistuksen väljemminkin mutta sitten jouduttaisiin karsimaan kaikki muu joka tekee elämästä mukavaa.

Tuo "sossu maksaa" on ihan turhaa hapatusta. Ei maksa kuin oikeasti tarvitsevalle. Suomi ei valitettavasti ole niin rikas hyvinvointiyhteiskunta, uskokaa tai älkää. Tai sitten kannattaa ehkä itse ajautua sinne sossun luukulle kokeilemaan. Voi olla karu todellisuus edessä.

On tahoja jotka tukevat syrjäytymisvaarassa eläviä vähävaraisia. Josko olisi niin että kyseinen perhe on saanut sellaisen avustuksen kautta lapsilleen pyörät.

Meillä on hakemus vetämässä ja mm. polkupyörä on hakukohteena. Harmi jos joku kadehtii jos onnistumme saamaan haetun tuen.

On hienoa että on sellaisia varakkaita ihmisiä jotka antavat lahjoituksia vähävarasiin perheisiin.

Jaa, no meillä on omistusasunto Helsingissä, asumme ahtaasti kerrostalossa (vähän alle 20m2 per henki) emmekä omista autoa. Maksamme kylläkin HSL-kausiliput vuosittain neljälle hengelle eli kahdelle aikuiselle ja kahdelle koululaiselle - siihen menee aika mukava pläjäys mutta pakko on kun tarvitsee liikkuakin. Matkustamme noin kerran kahdessa vuodessa jossain päin Eurooppaa, kaukomatkalle ei tällä viisihenkiselle perheellä olis mitenkään varaa. Tyypillinen lomailu tapahtuu kotikaupungissa ja isovanhempien mökillä. Emme polta, harrasta kallista elektroniikkaa tai muutakaan rahaavievää. Ja syömme ihan normaalia jauheliharuokaa. Paistia, jaa, no ehkä pääsiäisenä.

Asunnon omistaminen vie toki suuren osan rahoistamme. Mutta, Helsingissä vuokra-asunto veisi saman verran kuin lainanlyhennykset. Nyt sentään ehkä joskus meille on jotain varallisuutta kertynyt kun saamme parinkymmenen vuoden kuluttua lainat maksettua...

Kyllä Suomi verottaa sen verran napakasti, että tavalliset palkansaajat ei mitenkään voi harrastaa luksusvälineitä ja kalliita tavaroita. Että ihmettelen kyllä ihan syystä, miten yhteiskunnan tuilla niitä sitten voi ja saa hankkia...

ap

Me elimme jonkun aikaa tt-tuella ja ostimme pyörän (oli kyllä vähän tyyriimpi) osarilla. Ei kirpaissut niin pahasti kuin kertasumma. Tosin me vanhemmat jouduimme luopumaan muutamasta asiasta mutta oli se kyllä sen arvoista. Lapsella oli kuitenkin laadukas ja kestävä pyörä.

Varmaan osamaksulla ostettu, tai sitten joka kuukausi laitettu sukanvarteen rahaa. Sukulaisetkin on voineet auttaa. Jos et tiedä miten teitä pienempituloisilla on johonkin varaa, niin ei se asia kyllä kuulukkaan, kun ette niin läheisiä ole. Toimeentulotuet, kotihoidontuet,lapsilisät ja asumistuet ym ei todellakaan riitä siihen että useammalle lapselle on varaa ostaa uutta kertarysäyksellä yhden kuun tuloista. Ja kyllä niilläkin lapsilla on oikeus saada jotain uutta joskus. Mitäpä jos itsekkin laittaisit vaikka 20e kuussa säästöön, niin voit omillesi ostaa jotain hauskaa ja ihan uutta vaikka vuoden päästä, ihan muuten vaan? Ei tarvisi kadehtia tuilla eläviä sitten.

Ja kyllä ihan työssäkäyvä ihminen olen. Mutta olen myös elänyt pienituloisena tuilla, joten tiedän että silloin pitää vähän enemmän miettiä miten hankitaan joku, jos jotain uutta halutaan.

Helposti sitä keskituloisena unohtaa, millaista on oikeasti elää niukasti. Todellakin omistusasunto ja auto tekee sen eron, ei joku Jopo johon aikoinani olisin joutunut säästämään kuukausikaupalla mutta johon nyt ei ehkä ihan juuri tässä kuussa löydy rahaa.

Elä omaa elämääsi tuloinesi ja menoinesi. Oletko parempi ihminen. Varmaan omasta mielestä ainakin.