Lue keskustelun säännöt.
Oma lyhytkasvuisuus hävettää ja ahdistaa. Haluaisin olla normaalin kokoinen.
Pienikaveri
09.08.2020 |
Kesän aikana olen alkanut kunnolla pohtimaan omaa pituuttani ja kokoani. En ole mikään normaali kokoinen tai edes lyhyt. Olen 117 cm pitkä ja raajat ovat hullunkuriset kroppaan nähden. Itseäni vituttaa oman ikäiset 165-175 cm miehet jotka valittavat että ovat liian lyhyitä. Teillä sentään on normaalikokoiset raajat ja olette normimittaisia. Vain lyhyempiä. Tiedän että kukaan nainen ei halua katkeraa miestä mutta onhan tämä tilanne niin vittumainen. En ole koskaan edes tapaullut tyttöä kun pituus on aina ongelma tytölle. En ihmetteke että on kun 170 cm on ongelmia kuulemma.
Oma serkku on samaaikää eli noin 19 ja on lyhyt 163. Silti ei ongelmaa naisen saamisessa herätkää! Sitten olen minä joka olen naisille pelkkä nenäliina ja se ihan kiva kaveri. Ei edes lihaksia saa tämäm mittainen. 170 cm voi kuitenkin hankkia muskelit minä en.
Kommentit (56)
Nyt on trendikästä olla jollain tavalla erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä tilane, mutta itsesääli pahentaa aina! Leuka pystyyn.
Asiahan ei muutu, sinun on hyväksyttävä itsesi sellaisena kuin olet syntynyt. Tsemppiä
Sillä mennään, mitä on saatu.
Suomessa on noin 1000 lyhytkasvuista ja heillä on oma yhdistys. Lyhytkasvuiset r.y. järjestää monipuolista toimintaa. Ehkä sen piiristä löytyisi kumppani ja vertaistukea?
Itselläni oli opiskelijana lyhytkasvuinen nuori nainen, joka menestyi hyvin opinnoissaan ja oli suosittu luokkakaveri. Valmistui ravintola-alalle ja pärjää ammatissa hyvin, Työpaikalla tehdään pikku järjestelyitä niin että hän esimerkiksi ylettyy tiskille ja kassakoneelle palvelemaan asiakkaita. Pituus hänellä on reilun metrin paikkeilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos tapailisit toista lyhytkasvuista?
No sun kohdalla sentään on kyseessä aiheellinen murhe. Inhottaa nuo 170-180cm ulisijat, jotka valittaa olevansa liian lyhyitä naisille. Todella itsekästä ja karkoittaa varmasti naiset sellainen turhasta vollottaminen.
Sinun kohdalla on varmasti ihan oikeasti ongelma löytää nainen ainakaan normaalipituisista. Kelpaisiko sinulle sitten lyhytkasvuinen nainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höh, on varmasti ikävä tilanne ja ymmärrän, että harmittaa. Toisaalta olet ilmeisesti terve muutoin? Se on iso plussa, jos näin on. Suvussani on pariskunta, jotka kumpikin ovat erittäin pienikasvuisia ja molemmat kärsivät isoista fyysisistä sairauksista, jotka heikentävät elämänlaatua myönteisestä elämänasenteesta huolimatta.
Eikö ole mitään facebook-ryhmää tai muuta yhdistystä pienikasvuisille ihmisille, jota kautta voisit tutustua naisiin, joille sinä olet sopivan mittainen? Jos itse olisin pienikasvuinen nainen, en todellakaan haluaisi mitään normaalipainoista miestä vaan lähellä omaa pituuttani.
Paljon tsemppiä sinulle!
Ala aikuisviihdealalle. Kai toikin johonkin gategoriaan osuu. Ja saat sitä naista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suoraan sanottuna yhdistyksen toiminta ei oikeen kiinnosta. Naisen pituudella ei minulle ole merkitystä. Onhan tämä tilanne nyt naurettava ja masentava :( Kuitenkin jos saisin päättää niin normipituinen. Elämä muutenkin tämän pituisena tuntuu siltä kuin olisi ala--arvoinen pikkukakara. Terveyteni muuten on mwlko hyvä mutta kohtaan arjessa paljon ulottuvuusongelmia
Jonkin verran lisää pituutta on mahdollista saada leikkauksen avulla, tai käsittääkseni leikkauksia pitää tehdä kyllä useampia, ja kivuilta ei välty. En tiedä onko sitten sen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon, ja ymmärrän että tunteesi on todellinen. Minä ajattelen niin, että voisi olla oman hyvinvointisi kannalta eduksi työstää asiaa niin, että saisit negatiiviset tunteet korvattua myönteisillä ajatusmalleilla. Kuten itsekin tiedät, katkeruus on myrkkyä. Sitä ei kannata ruokkia. Tässä maailmassa kukaan ei voi olla etukäteen täysin varma, että löytää elinikäisen onnellisen parisuhteen. Moni voi yllättyä iloisesti, jos suhtautuu tulevaan avoimesti. Sinäkin voit yllättyä iloisesti.
Aloittaja kirjoitti:
Suoraan sanottuna yhdistyksen toiminta ei oikeen kiinnosta. Naisen pituudella ei minulle ole merkitystä. Onhan tämä tilanne nyt naurettava ja masentava :( Kuitenkin jos saisin päättää niin normipituinen. Elämä muutenkin tämän pituisena tuntuu siltä kuin olisi ala--arvoinen pikkukakara. Terveyteni muuten on mwlko hyvä mutta kohtaan arjessa paljon ulottuvuusongelmia
Sinä et ole ala-arvoinen pikkukakara. Jos pituutesi on jollekin ongelma, se on hänen ongelmansa. Sinussa ei ole vikaa. Jos oikeasti koet että masennus on ongelmasi, haethan apua siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja kirjoitti:
Suoraan sanottuna yhdistyksen toiminta ei oikeen kiinnosta. Naisen pituudella ei minulle ole merkitystä. Onhan tämä tilanne nyt naurettava ja masentava :( Kuitenkin jos saisin päättää niin normipituinen. Elämä muutenkin tämän pituisena tuntuu siltä kuin olisi ala--arvoinen pikkukakara. Terveyteni muuten on mwlko hyvä mutta kohtaan arjessa paljon ulottuvuusongelmia
Yhdistyksestä saisit kuitenkin vertaistukea. Eihän yhdistyksiin kannatakaan mennä vain sillä mielellä, että "täältä löydän kumppanin" koska niin ei välttämättä käykään ja sitten se on pettymys.
No se 170cm on liian lyhyt naisille. Kuitenkin sen verran lähellä normimittaa, että kiusaaminen on sallittua.
Jos asiaa tarkastelisi kerrankin henkisestä näkökulmasta, niin maailmankaikkeuden näkökulmasta on paljon eri pituuksia ja koko voi olla eri tavoin skaalattu toisiinsa nähden - eli mittasuhteet. Jos tuijottaa pelkkää fyysisyyttä ja nuoruuden ihannetta, sieltä löytää vain ne samat pituudet (ja ulkonäöt). Normaali aikuinen ihminen tajuaa ettei pienempi fyysinen koko ole lapsi vaan aikuinen, tai sitten pitää hankkia silmälasit jos ei erota. Jos henkilö on "se oikea" niin varmasti hyväksyy sinut, se saattaa vaatia tutustumista ja luonne /harrastukset /hyvät ominaisuudet esille. Entä ulkomaat (länsimaat) tai netin mahdollisuudet? Kannattaa olla silti varovainen, siellä voi olla kuka tahansa. Mikä tahansa parisuhde ei ole onnellisuuden tae, jokainen etsii onnea itse tai etsimällä omia kiinnostuksia pääsee eteenpäin. Itsevarmuus kannattaa ja tiedät itse mitä olet tai mitä et ole, ulkopuolisen määritelmä ei mene usein muistakaan oikein.
Ja siis joku yhteinen kiinnostuksenkohde tai kohteet voi yhdistää, eli on jotain samaa.
Vierailija kirjoitti:
No se 170cm on liian lyhyt naisille. Kuitenkin sen verran lähellä normimittaa, että kiusaaminen on sallittua.
Miten sä edes kehtaat tulla lyhytkasvuisen miehen keskusteluun uhriutumaan?
Eikö yhtään hävetä? Kyllä 170cm miehet saavat naisia. Mutta jos on noin inhottava luonne kuin sinulla, kyse ei ole lyhyydestäsi.
Aloittaja kirjoitti:
Suoraan sanottuna yhdistyksen toiminta ei oikeen kiinnosta. Naisen pituudella ei minulle ole merkitystä. Onhan tämä tilanne nyt naurettava ja masentava :( Kuitenkin jos saisin päättää niin normipituinen. Elämä muutenkin tämän pituisena tuntuu siltä kuin olisi ala--arvoinen pikkukakara. Terveyteni muuten on mwlko hyvä mutta kohtaan arjessa paljon ulottuvuusongelmia
No niinhän se on että ongelmat itse kullakin. Olen nainen 195cm ja näillä mennään. Vaikeaa on ollut varsinkin nuorempana mutta paljon on auttanut asiaa kun olen päättänyt hyväksyä itseni pitkänä naisena. Huomiota toki herätän mutta en enää kulje hartiat lysyssä että olisin lyhyemmän näköinen.
No ymmärränhän minä sinun huolesi. Kyllä sinä vielä kasvat tai sittwn et. Tyttöjä on monwwn junaan! :)