Tiedätkö yhtään miehen alullepanemaa eroa,

jep,oikeassa olet.

Mun exä. Hän oli se, joka halusi erota.  Kun ei perhe-elämä kiinnostanutkaan. Tosin lopulta se olin minä, joka laittoi eropaperit vetämään.

Ei ne rassukat osaa edes erota yksin.

Tiedän suoriltaan yhden, nykyisen mieheni.

Hän erosi aikoinaan ex-vaimostaan eikä todellakaan ollut uutta katsottuna, itse asiassa oli erotessaan varma, että koskaan ei enää ole niin tyhmä, että parisuhteeseen ryhtyisi xD

Tavallaan mun ex. Tai siis, minä vedin erokortin esiin monessa riidassa viimeisen vuoden ajan, mutta se sitten kerran veti saman ja toteutti. Onneksi, en ois itse uskaltanut ehkä ikinä.

Mulla uusi mies nyt, ei tietenkään silloin, sillä ei ainakaan julkisesti esiteltäviä naisia ole ollut ollenkaan. Ja olen 99% varma ettei ollut eron aikaankaan/ennen eroa.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 10:08"]Tiedän suoriltaan yhden, nykyisen mieheni. Hän erosi aikoinaan ex-vaimostaan eikä todellakaan ollut uutta katsottuna, itse asiassa oli erotessaan varma, että koskaan ei enää ole niin tyhmä, että parisuhteeseen ryhtyisi xD[/quote]

Sama. Tosin ex-vaimo väittää, että hän otti eron. :) Ei ilmeisesti tajua, että eropapereista näkee, kumpi sitä haki.

Ehkä miehet ottavat eroja huonoista suhteista yhtä usein, mutta unohtavat koko exän sen jälkeen. Nainen taas on katkera ja vuosia myöhemminkin hautoo kostoa ja väittää jättäneensä. :D Tämä jopa alentui haukkumaan mieheni mulle välikäden kautta. "Mielestäni sinulla on oikeus tietää..." Vinkki kaikille, tuolla tavalla tekee itsestään vain pellen.

Tiedän 2. Tosin vaimoilla oli jo uudet ennenkuin mies haki eroa.

Minun ex-mieheni. Mies huomasi olevansa onnellisempi sinkkuna. Nyt onkin ollut pitkään itsekseen ihan omasta tahdostaan. Matkustelee, tekee pitkiä työpäiviä, osti juuri moottoripyörän, käy ystäviensä kanssa ulkona syömässä, osti unelma-asuntonsa ilman kompromisseja. Mies on aina ollut enemmän sinkkutyyppiä. Satuimme vain rakastumaan ja viihdyimme joitakin vuosia yhdessä. Viimeisimpinä vuosina mies jotekin passivoitui ja sitten vihdoin sai sanotuksi että kaipaa täysin omaa elämää. En voisi ikinä kuvitella tuota miestä perheellisenä. Ymmärrän kyllä, olen itsekin hyvin itsenäinen. Nyttemmin mies on sanonut muistelevansa lämmöllä yhteisiä aikoja mutta olevansa tällä hetkellä onnellinen yksin. Minullakin on nyt miesystävä joka haluaisi kovasti muuttaa yhteen. Minä en halua. En halua tehdä kompromisseja, haluan tehdä kaiken oman pääni mukaan. 

Mutta niin, tosi harvinaista se on. Ainakaan syy ei ole mikään meidän naisten yleinen: Mun ei ole enää hyvä olla tässä suhteessa. En rakasta sinua enää. Olemme kasvaneet erillemme.

Joko nainen jäänyt kiinni uskottomuudesta, itsellä toinen nainen tai sitten harvakseltaan vaan vittuuntuu tympeään vaimoon ja liittoon (näin siis kävi mulle, hah, itsetunto taivaissa... :-) ).

Tiedän, nyksäni. Eronsa jälkeen hän oli yksin n. puolitoista vuotta kunnes tapasi minut.

Toki. Yleensä kyseessä on ollut naisen alkoholismi tai muu vakava ongelma, jolloin hän ei ole pystynyt toimimaan järjellisesti ja miehet ovat saaneet lähihuoltajuuden.

Itse olen eronnut kolmesti ilman seuraavaa naista valmiina. Seuraavan suhteen aloittaminen noiden jälkeen on kestänyt 7kk - 5v. Minä viihdyn varsin hyvin yksinkin, joten kynnys lopettaa suhde on hyvin pieni, ellei siihen ole tyytyväinen esim mustasukkaisuuden tai muun takertumisongelman vuoksi.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 10:18"]

 Mun ei ole enää hyvä olla tässä suhteessa. En rakasta sinua enää. Olemme kasvaneet erillemme.

harvakseltaan vaan vittuuntuu tympeään vaimoon ja liittoon (näin siis kävi mulle, hah, itsetunto taivaissa... :-) ).

[/quote]

miten nämä muuten eroavat toisistaan? Muuten kuin siltä osin, että eka on kohteliaammin ilmaistu?

Omasta kokemuksesta, jonka perustan keskusteluihin erilaisten miesten kanssa olen tullut tulokseen, että vaikka se mies ei välttämättä olisikaan siinä parisuhteessa/perheessä mitenkään onnellinen saati unelmamies/täydellinen isä, niin yllättävän usein se kynnys erota on todella korkealla. Jotenkin miehille tuntuu olevan se ydinperheen kasassa pitäminen vielä paljon tärkeämpää kuin naisille.

Miehet toimivat sitten monelle naiselle käsittämättömällä tavalla eli pettävät, hankkivat oman elämän siihen kotielämän rinnalle, mutta eivät halua erota, koska niin ei vain "kuulu tehdä", kun on menty naimisiin ja tehty perhe, niin siitä sitten pidetään huolta (edes rahallisesti) vaikka se muuten maistuisikin pelkältä puulta.

Eikä kyse ole siis siitä, että pelkäisivät jäädä yksin vaan sellaisesta tietynlaisesta velvollisuudesta, että kun on jotain aloitettu, niin se viedään läpi vaikka sitten rimaa hipoen.

Minun exäni lopetti parisuhteemme koska ei enää jaksanut elää kahdessa kaupungissa: toisessa työt ja toisessa minä. Jäin siis kakkoseksi firmalle, unelmatyölle, työriippuvuudelle ja burnoutille. Mutta uutta naista ei ollut, ei vaikka ex olisi toivonut että olisi ollut.

Nyt kun erosta on joa jonkin aikaa, haluaisin tietää, onko ex löytänyt jo rinnalleen kumppanin. Toivoisin, että olisi ja samalla olen utelias tietämään, millaisen. Toisaalta epäilen, sillä hänen taloudellinen ja henkinen tilansa eivät ole oikein vakaita, eikä hän muutenkaan ole helppo ihminen - eikä toisaalta kelpuuta ketä tahansa. 

Mutta minä kyllä rakastin häntä palavasti ja liiankin ehdottomasti.

Tiedän, itseni.

Ai niin, ja olihan nykyinen miesystävänikin alullepanija omassa erossaan, kun suhdetta ei saatu toimimaan. Hänen exänsä mielestä he olisivat hyvin voineet jatkaa kämppismeiningillä (ilman seksiä ja läheisyyttä ja kunnioitusta). Eli tiedän siis kaksi. Tämä ero tosin näyttää ulospäin ns. yhdessä sovitulta, koska prosessi oli pitkä ja osapuolet sovussa.

[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 11:36"]

Minun exäni lopetti parisuhteemme koska ei enää jaksanut elää kahdessa kaupungissa: toisessa työt ja toisessa minä. Jäin siis kakkoseksi firmalle, unelmatyölle, työriippuvuudelle ja burnoutille. Mutta uutta naista ei ollut, ei vaikka ex olisi toivonut että olisi ollut.

Nyt kun erosta on joa jonkin aikaa, haluaisin tietää, onko ex löytänyt jo rinnalleen kumppanin. Toivoisin, että olisi ja samalla olen utelias tietämään, millaisen. Toisaalta epäilen, sillä hänen taloudellinen ja henkinen tilansa eivät ole oikein vakaita, eikä hän muutenkaan ole helppo ihminen - eikä toisaalta kelpuuta ketä tahansa. 

Mutta minä kyllä rakastin häntä palavasti ja liiankin ehdottomasti.

[/quote]

Tiedän 3, jotka väittävät, että ei ollut uutta naista. Oli. He itse pitivät tätä vain hyvänä panona.

Tiedän, serkkuni pisti juopon vaimonsa pihalle. Hoiti yhteisen lapsen yksin ja tappeli sen juopon kanssa edelleen. Nainen kun kuvitteli vuosia saavansa lapsen itselleen, alkoholismistaan huolimatta. Veti uudestaan ja uudestaan serkkuni oikeuteen ja vaati huoltajuutta. Lopetti vasta kun lapsi itse sanoi, ettei hän koskaan muuta sun luo. Lapsi oli silloin sen 12v. ja sai jo sanoa sanansa asiaan.

Uuden naisen serkkuni löysi vasta vuosien kuluttua.

Kuinka moni kertoo oikean syyn eroon? Olen tavannut PALJON eronneita miehiä ja aina on erottu sovussa tai naisessa ollut jotain vikaa =D Uskoo, ken tahtoo.