Millainen on mielestäsi kulttuurikoti?
Aion luoda kodistamme kulttuurikodin. Miten pääsen tavoitteeseeni?
Rakastan kirjallisuutta. Meillä on kirjasto/työhuone, joka on verhottu kirjahyllyillä. Joo, ja luen niitä kirjoja myös. =D Meillä on myös musiikkikokoelma. Itse kuuntelen lähinnä klassista, jazzia, big band musiikkia, periodimusiikkia yms. Mies huolehtii muusta.
Jo isoisoisäni keräsi kirjoja ja hänen kirjastostaan kävivät naapuritkin lainaamassa, kun ei kylässä ollut yleistä lainastoa. Valitettavasti meillä ei sodan vuoksi ole jäänyt suvun jäämistöä pitkältä ajalta. Paitsi tuo henkinen kiinnostus asioihin.
Harrastan antiikkia. Sen olen omaksunut lapsuudessa vanhemmiltani.
Siinä nyt jotain. Ovatko nuo kulttuurikodin aineksia.
Kommentit (10)
Minun mielestäni kulttuurikoti on sellainen, jossa asuvat ihmiset (tai ainakin yksi heistä) tuottavat kulttuuria ammatikseen. Loppu tulee sitten itsestään. Tavaran keräily silloin, kun pääasiallisena motivaation lähteenä on näyttää ulospäin joltain mitä ei oikeasti ole, ei ole kulturellia.
Sellainen jossa tavara ei ole ensimmäisenä mielessä. Henkiset arvot. Uskontokin on kulttuuria ja nykyajan muoti-ilmiöt.
Kulttuurikoti on jotain, joka on luonnostaan tai ei ole. Kulttuurikotia ei voi luoda, jos sitä luonnostaan ei ole. Se, että ostaa Boknäsin kirjahyllyä yhden huoneen täyteen ja lastaa sen kirjoilla ja soittaa koko ajan klassista musiikkia, ei vielä tee kulttuurikotia.
Kulttuurikoti tulee myös siitä, keitä käy vieraina, mikä on elämän tyyli, mistä ollaan aidosti kiinnostuneita, missä työskennellään, mistä keskustellaan, mitä luetaan, mitä asioita seurataan jne. Pelkillä tavaroilla ei luoda kulttuurikotia. Jos ostaa hienon arvostetun taulun kuuluisalta maalarilta, mutta ei oikeasti ymmärrä taidetta eikä arvosta taulua muuta kuin siksi, että se on kallis ja muiden silmään hieno, niin ollaan kulttuurikodista kaukana.
Vitonen lisää vielä: Kulttuurikoti ei ole yhtä kuin varakas koti. Rahalla saa tavaraa, mutta ei kulttuuri-ilmapiiriä ja aitoa kulttuurikotia.
tavarat eivät tee kulttuurikotia.
Ystävälläni on mielestäni kulttuurikoti. Hän lukee paljon mutta kirjat eivät ole näkyvillä. Hän on julkaissut pari runoteosta ja kirjoittaa paljon, lisäksi hän opiskelee ja opettaa musiikkia. Heillä ei ole taidetta ja kalliita esineitä koska kulttuurin tekemisellä ei elä... Mutta hän käy näyttelyissä, lukee runoja ja on kiinnostunut asioista joista en kaikista ymmärrä mitään.
Mielenkiintoista! Pelkäsin jo, että tulee kuittailevia vastauksia, mutta täällähän on hyvää keskustelua.
Millaisia vieraita mielestänne käy kulttuurikodissa? Entä, jos siitä klassisesta musiikista ja taiteesta aidosti nauttii, muttei tee siitä numeroa? Pitääkö kulttuurikodin asukin olla töissä kulttuurialalla? Eikö muka talonpoikaiskoti ole voinut olla kulttuurikoti 1900-luvun alussa? Tai porvariskoti?
Kulttuurikodissa ollaan kulttuurialalla tai harrastetaan aktiivisesti kulttuuria itse tehden. Kutsutaan kylään kulttuurialan ihmisiä. Kulttuuri ja sivistys liittyvät vahvasti yhteen, talonpoikaiskoti 1900-luvun alussa, jossa molemmat vanhemmat olisivat olleet koulutkäyneitä ja taiteitaharrastavia kuulostaa aika epätodennäköiseltä Suomen historian tuntien.
Käydään lennokkaita keskusteluja oikeastaan koko ajan kaikesta mahdollisesta.
Tuo ei yksin varmaan tee kulttuurikotia, mutta tuo on yksi piirre joka erottaa aidon kulissista.
Kulttuurikodissa kulttuurin harrastamisesta ei tehdä numeroa, se on luontaista eikä siihen liity mitään ihmeellistä tai jotain erityisen hienoa. Oopperaan ei mennä näyttäytymään vaan aidosti katsomaan esitystä. Uskalletaan kuitenkin sanoa myös suoraan, mistä ei pidetä. Kulissia ylläpitävä varmaan esittää tykkäävänsä kaikesta kulttuurista. Lapsia ei erityisesti kasvateta varta vasten kulttuurin tuntijoiksi tai käyttäjiksi, heillekin kaikenlainen kulttuuri tulee tutuksi siinä sivussa - lapsi saattaa vasta aikuisena ymmärtää kasvaneensa kulttuurikodissa.
Kultturikodissa ei harrasteta av-palstailua. Eli se kannattaa karsia ensimmäisenä.