Jos kummalliset kammot-sarja tulisi uudelleen ruutuun, mikä olisi sinun kammosi?
Minun kammoni olisi kånken-reput. Likeiset, kauhtuneet, pas kaan hinkatut kånken-reput. Miten joku niin kuvottava ihminen kehtaa olla olemassa?
Mikä olisi sinun kammosi?
Kommentit (3)
Leikkokukat. Jos joku tuo minulle leikkokukkia, niin hyvin pian alan tuntea alati voimistuvaa inhoa leikkokukkien oksia ja etenkin kukkamaljakon vettä kohtaan. En uskalla vaihtaa kukille uutta vettä, kun pelkään, että vanhaa ja limaista vettä jotenkin vahingossa roiskahtaa kasvoilleni. Ja kun vettä ei vaihda, niin hyvin äkkiähän se todellakin muuttuu kuvottavan sameaksi, haisevaksi ja limaiseksi.
Olen pyytänyt miestäni hoitamaan vedenvaihdon (jos kukkia ei kehtaa viedä heti roskiin) ja kukkien viemisen roskiin, mutta ei se hänellekään mitään mieluisaa puuhaa ole, joten se helposti unohtuu ja joudun siten aina välillä ahdistuneena katselemaan ällöttävää kukkamaljakkoa...
Ja syy siihen, miksi kukkia ei aina viedä heti roskiin: kukat tuonut henkilö, yleensä anoppi, saattaa olla tulossa käymään meillä uudestaan taas parin päivän päästä, ja jos kukat olisivat kadonneet, niin alkaisi rasittava taivastelu. Ja kun hän on niitä kukkia minulle jo pian 15 vuoden ajan aina välillä tuonut, niin en voi vain yhtäkkiä täräyttää, että minulla by the way on leikkokukkafobia ja että hänen kukkansa aiheuttavat minussa ahdistusta.
Suomalainen sketsihuumori, esim. Putous, posse.
Ei pysty, ei sekuntiakaan. Aina niistä tulee joku uusi hokema ja kun en tajua niin joudun selittämään kuinka en katso. ” ai mikset?!?! Se ja se oli niin hauska!!!!”
Siis ihan kunnon kammo, oikein fobia. Joskus piti katsoa kun se munamies hyppi narua niin rupesin oikeasti melkein itkemään.
Tuulessa lepattavat verhot. Ennen oli myös perhoset, mutta se meni ohi.