Mikä yleinen sairaus löytyy tuhlailun taustalta?

Kyl siinä pakosti jonkinalienn mielenterveyshäiriö on kun ei sitä pelkällä yltäkyltäisyydessä kasvamisella moiseksi päädy.

Ja joo ..plaaplaaplaa.. kaikkea kivaa kermapersilyä ja kultalusikka perseessä jne. Ja kuitenkaan en tuhlaile. Elelen niin että onnustuisi oikein hyvin TTT:lla. Tosin sitä en henkisesti ehkä sietäisi kun pitää olla osakesalkku voimaeläimenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lellittyn lapsen syndrooma,kaikkimulleheti

Jaa itse en lapsena kehdannut koskaan pyytää mitään. Olin hyvin vaatimaton ja jos vaikka halusinkin jotain, en uskaltanut pyytää. Nyt aikuisena tuhlaan ihan älyttömästi.

Mulla sama! En saanut mitään uutta. Siskojen vanhat vaatteet ja jos uusi vaate niin halvin mahdollinen Anttilasta. 

Nyt tilasin himoissani eri paikoista ihania ihovoiteita yms. ja laskin jälkikäteen että niihin meni yli 300€.. Nyt myönnän että taidan olla sairas jotenkin. Siis kun varaa ei olisi noihin ollut. Luottovelkoja on yli 20 000€... 

Sillä lailla! Ja syytät vieläpä lasuuttasi holtittomasta rahankäytöstäsi!! Ihania ihovoiteita !! Kun kaikkea pitää saada vaikka ulos-ottomies jo ovella. :) Kun on niin ihania tavaroita ja tuotteita, mitäs siitä vaikkei rahaa ole....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

lellittyn lapsen syndrooma,kaikkimulleheti

Jaa itse en lapsena kehdannut koskaan pyytää mitään. Olin hyvin vaatimaton ja jos vaikka halusinkin jotain, en uskaltanut pyytää. Nyt aikuisena tuhlaan ihan älyttömästi.

Mulla sama! En saanut mitään uutta. Siskojen vanhat vaatteet ja jos uusi vaate niin halvin mahdollinen Anttilasta. 

Nyt tilasin himoissani eri paikoista ihania ihovoiteita yms. ja laskin jälkikäteen että niihin meni yli 300€.. Nyt myönnän että taidan olla sairas jotenkin. Siis kun varaa ei olisi noihin ollut. Luottovelkoja on yli 20 000€... 

Mulla kanssa tätä. Tosin en elä yli varojeni, sillä minun ei tarvitse ostella koko ajan. Ostan mistä ostan ja sitten en "uskalla" käyttää niitä, kun omien tarpeiden tyydyttäminen on aina ollut "epäsopivaa".

Mulle iskee kanssa välillä oiekin pakottava tarve ostaa jotain. Ostan yllättäen iloon. Kun mulla on hyvä ja voittamaton fiilis (onkohan se sitten sitä maniaa?) niin silloin tykkään shoppailla. En ole veloissa ja mulla on tähän varaa mutta kaikenlaisiin turhuuksiin kuten vaatteisiin, meikkeihin ja ihohoitojuttuihin menee about 4000e vuodessa.

Jotenkin tunnen oloni sairaaksi. Välillä ällöttää se määrä vaatteita joita ostan. Merkitsen jokaisen ostamani vaatekappaleen hintoineen vihkoon. Mulla on ollut tää vihko yli 10 vuotta ja sinä aikana olen käyttänyt yli 20 000e vaatteisiin. Jotenkin mua motivoisi ehkä jos voisin miettiä mitä muuta sillä saisi... muttakun mulla on oma asunto ja matkustelen... Se ei ole edes mistään "pois". :D

Sairastan masennusta ja pakko-oireista häiriötä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle iskee kanssa välillä oiekin pakottava tarve ostaa jotain. Ostan yllättäen iloon. Kun mulla on hyvä ja voittamaton fiilis (onkohan se sitten sitä maniaa?) niin silloin tykkään shoppailla. En ole veloissa ja mulla on tähän varaa mutta kaikenlaisiin turhuuksiin kuten vaatteisiin, meikkeihin ja ihohoitojuttuihin menee about 4000e vuodessa.

Jotenkin tunnen oloni sairaaksi. Välillä ällöttää se määrä vaatteita joita ostan. Merkitsen jokaisen ostamani vaatekappaleen hintoineen vihkoon. Mulla on ollut tää vihko yli 10 vuotta ja sinä aikana olen käyttänyt yli 20 000e vaatteisiin. Jotenkin mua motivoisi ehkä jos voisin miettiä mitä muuta sillä saisi... muttakun mulla on oma asunto ja matkustelen... Se ei ole edes mistään "pois". :D

Sairastan masennusta ja pakko-oireista häiriötä.

Mitäs jos myisit osan siitä ylimääräisestä krääsästä ja laittaisit rahat vaikka sijoituksiin?

Vierailija kirjoitti:

Muakin kiinnostaa.

T. Pakonomainen tuhlari

Lapsuudenkodissa syntynyt kiintymyssuhdeongelma.

Mun siskolla on bipo. Mä oon luonnostaan hyvin saita, joten taloudellinen tilanne varsin hyvä. Aina välillä innostun asioista ja välillä vaativat rahallista panostusta.

Vierailija kirjoitti:

Mulle iskee kanssa välillä oiekin pakottava tarve ostaa jotain. Ostan yllättäen iloon. Kun mulla on hyvä ja voittamaton fiilis (onkohan se sitten sitä maniaa?) niin silloin tykkään shoppailla. En ole veloissa ja mulla on tähän varaa mutta kaikenlaisiin turhuuksiin kuten vaatteisiin, meikkeihin ja ihohoitojuttuihin menee about 4000e vuodessa.

Jotenkin tunnen oloni sairaaksi. Välillä ällöttää se määrä vaatteita joita ostan. Merkitsen jokaisen ostamani vaatekappaleen hintoineen vihkoon. Mulla on ollut tää vihko yli 10 vuotta ja sinä aikana olen käyttänyt yli 20 000e vaatteisiin. Jotenkin mua motivoisi ehkä jos voisin miettiä mitä muuta sillä saisi... muttakun mulla on oma asunto ja matkustelen... Se ei ole edes mistään "pois". :D

Sairastan masennusta ja pakko-oireista häiriötä.

Kai sä olet käyttänyt niitä vaatteita ja leikkejä kanssa ja nauttinut niistä? Mulla on kanssa yleensä semmosta tunnetta, että ei saisi nyt tätäkään ostaa. Mutta oikeasti tykkään esim. että käsisaippua tuoksuu hyvältä, laittaa naamaani ja kyllä meikit tulee enimmäkseen käytettyä loppuun. Samoin merkkikengät tuottaa päivittäistä iloa. Joltainhan pitää kuitenkin näyttää ja jotain pukea - pitäisikö sitten olla meikitön ja kulkea kirpparin tai prisman vaatteissa?

Lievä masennus? Onko siis niin, että keskivaikeassa ja vakavassa toimintakyky ja kiinnostus ulkonäköön on jo niin alhaiset, että ei tule enää osteltua?

Otsikko oli hölmö. Kyseinen nainen lohdutti itseään ostamalla silloin kun oli masentunut.

Tää on mielenkiintoinen ilmiö. En koe olevani masentunut mutta shoppaan kuin raivopäinen. Kaikki mikä tulee myös menee.

Kyllä se on jokin sisäinen tyhjyyden tunne, jota yritetään lääkitä materialla.

Vierailija kirjoitti:

Lievä masennus? Onko siis niin, että keskivaikeassa ja vakavassa toimintakyky ja kiinnostus ulkonäköön on jo niin alhaiset, että ei tule enää osteltua?

Mulla on vaikea masennus ja jaksan kyllä nettishoppailla. Se on pakoa todellisuudesta ja lievitystä ahdistukseen.