Lue keskustelun säännöt.
Oman onnensa seppä?
26.07.2013 |
Kaikkihan tietänee sanonnan että ihminen on oman onnensa seppä. Tottahan tuo on tietystä näkökulmasta mutta sanoisin kuitenkin että kyllä ihmisen taustalla ja olosuhteilla on huima merkitys mihin hän päätyy elämässään. Olen nimittäin huomannut että varsinkin ihmiset joilla on oikeasti hyvät lähtökohdat korostavat erityisesti tätä "olen itse tehnyt kaiken" eivätkä ymmärrä tai annan arvoa omien hyvien lähtökohtiensa merkitykselle. Kyllä hekin itse ovat esim. itse kouluttautuneet, ei sitä todennäköisesti kukaan heidän puolestaan ole tehnyt mutta kun kotoa on saatu sitä ns. hyvää sosiaalista pääomaa on ihmisen helpompi suoriutua elämästään. Itse olen sitä mieltä että tämä sanonta tosiaan pitää tiettyy rajaan asti paikkansa mutta kyllähän ihmisen on helpompi ponnistaa ylöspäin perheestä jossa on sekä rahallista että henkistä tukea ja kannustusta kuin ihmisen joka on joutunut esimerkiksi lapsuudestaan asti pelkäämään juoppoja ja väkivaltaisia vanhempiaan.Tulen itse tavallisesta työläisperheestä mutta osaan antaa arvoa sille että minua on aina kannustettu kotona vaikka olen luonnollisesti itse suorittanut maisterin tutkinnon sekä itse hankkinut hyvän työpaikkani. Mitä mieltä te olette tästä?
Kommentit (4)
En tiedä mistä johtuu,mutten anna paljoakaan arvoa kenenkään koulutuksille tai korkeille palkoille.Ihailen vastakkaisen kadun kauniita omakotitaloja,mutta samalla tiedän mikä vaiva ja vastuu niissä piilee.Totta ap,etteivät kaikki ole saaneet hyviä lähtökohtia,mutta pärjätäkseen elämässä et tarvitse muutakuin tahtosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä aiheesta oli muistaakseni joskus pidempikin ketju täällä. Siellä oli paljon hienoja tarinoita ja hyviä näkemyksiä, mutta kokonaisuutena siitä taisi tulla optimistien ja pessimisten väittely.
Ei tuo sanonta tuota tarkoita. Se tarkoittaa sitä että onnellisuus ei riipu ulkoisista tekijöistä vaan on ihmisestä itsestään kiinni, se on asenne eikä mikään muu. Jokainen voi muuttua onnelliseksi jo tänään jos tajuaa tuon. Ihminen itse tuottaa onnellisuutensa eli takoo sen aivoillaan.
Hyvin kirjoitit. MInulle tuli ensimmäisenä mieleen "kovia kokeneet" ja heidän kykynsä kääntää koettelemukset vahvuudeksi ja optimistisuudeksi. Tuntuu siltä, että kaikkein onnellisimpia ihmisiä ja vähiten siitä meteliä pitäviä ovat he, joille elämä on ollut erityisen vaikeata.
Eniten valittavat ne, jotka ovat päässeet "helpolla". Hiljaisia ja tasapainoisia on paljon heissä, jotka ovat sairastuneet vakavasti tai hoitavat esim. sairaita omaisia.