Lue keskustelun säännöt.
Välit poikki ystävään miehen takia
06.08.2020 |
Minulla tuli ero tapailukumppanista vuoden ”suhteen” (hieman raastavaa on-offia löytyi...) jälkeen. Otin sen raskaasti.
Meillä on yhteinen ystävä (tai mies on hänen sukulainen - minun ystävä) jolle olen puinut eroa & vastaavasti kuunnellut ystäväni sydänsuruja.
Nyt ystävä ilmoitti, ettei enää jaksa kuunnella minua, koska kun hän on päässyt yli omasta sydänsurustaan, tulee hänelle ”huonot fiilikset” kun joutuu kanssani käymään ”samankaltaisia negatiivisia asioita läpi”. Ei halua puhua enää tästä miehestä mitään. Näkee miestä & puhuu puhelimessa & viestittelee hänen kanssaan koska mies on tosiaan hänelle (ei läheistä) sukua.
Ei kuulema halua jatkossa ”raportoida” minulle mitään miehestä tai tämän asioista.
En sellaista odota, mutta en kyllä muualtakaan tästä miehestä kuule, itse en koe raportoimiseksi jos kertoo vaikka että mies on lomalla Bahamalla. Hän kokee. Itse toki kertoisin vastaavan asian, jos tilanne olisi toisinpäin, sillä en koe sen olevan järin salaista tietoa.
Tokikaan mitään intiimiä en jakaisi minäkään.
Mutta hän ei halua puhua lainkaan, en saa enää mainita miestä puheissani.
Olen tosi loukkaantunut. En haluaisi menettää ystävääni, mutta tuntuu tekopyhältä olla ystävänä henkilön kanssa, jota ei kiinnosta kuulumiset aidosti.
Miten tästä voi jatkaa ystävyyttä? Olemme jo yli 40v, eli ei mistään teinien hommasta ole enää kyse (vaikka se käy joskus itselläkin mielessä...).
Olen surullinen ja harmistunut tilanteesta.
Kommentit (33)
Mielestäni on törkeää vaatia, ettei jostain tietystä aiheesta saa puhua! Se ei ole ystävyyttä vaan rajoittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä ystävyyttä sen on että joutuu koko ajan miettimään mitä voi tai saa sanoa? Outoa.
Eli ystävä on päässyt kriisistä yli, jossa sinä olet tukenut, niin nyt ei jaksa enää tukea sinua? Onpas ”reilu” ystävä!
Ehkä se ongelma on siinä, että tää kaveri on joutunut kuuntelemaan sekä AP:n että eksän tilitykset nyt moneen kertaan. Tuommoisessa tilanteessa on vaihtoehtoina joko valita puoli tai pysyä erossa aiheesta molempien kanssa. Jos haluat tietää eksän kuulumiset niin kysy tältä itseltään?
Stalkkausta on vaikkapa kohteen kodin lähellä vaaniminen autossa parkissa, kiikarointi ja oven takana kuuntelu ja vastaava. Kuulumisten kysely tai toisen somepostausten seuraaminen ei ole stalkkausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minusta olisi ainakin noloa keskustella jonkun sukulaiseni asioista tämän eksän kanssa. Tai ehkä ystävääsi ahdistaa toimia kaksoisagenttina, onhan se kummallista, jos toistuvasti utelet eksäsi menoista.
En minä ainakaan jaksa kuunnella hyvänkään ystävän murheita, jos hän jankkaa niitä jatkuvasti. Kyllä kerran, kaksi ja kolmekin voidaan asioita puida, mutta jos toisen koko elämä pyörii tiettyjen ikävien asioiden ympärillä, siitä tulee jo itsellekin niin tympeä olo, että ei sitä jaksa ystävyydenkään takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset on niin vaikeita ja ottaa asiat niin henkilökohtaisesti. Jos olisit mun ystävä, jaksaisin kuunnella ja keskustella. Toisten murheet ei mene mulla ihon alle, vaikka osoitankin empatiaa.
Suru ja irtipäästäminen vie aikansa, se voi viedä jopa vuosia. Vaikka AV-mamman käsikirjassa vuosikin on liian pitkä aika.
Ap:han ei vaatinut mitään raportointia. Mielestäni eniten nousee esille tuo että kaverilla menee nyt niin hyvin että ap saa mennä. Sehän on loukkaavaa, kun ap ennen tukenut tuota kaveria.
Ja lapsellista sanella aiheita joista ei puhuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Stalkkausta on vaikkapa kohteen kodin lähellä vaaniminen autossa parkissa, kiikarointi ja oven takana kuuntelu ja vastaava. Kuulumisten kysely tai toisen somepostausten seuraaminen ei ole stalkkausta.
Eikö? Utelet ystävältäsi hänen sukulaisensa asioita. Sukulaisen, jonka kanssa et ole enää yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stalkkausta on vaikkapa kohteen kodin lähellä vaaniminen autossa parkissa, kiikarointi ja oven takana kuuntelu ja vastaava. Kuulumisten kysely tai toisen somepostausten seuraaminen ei ole stalkkausta.
Eikö? Utelet ystävältäsi hänen sukulaisensa asioita. Sukulaisen, jonka kanssa et ole enää yhdessä.
Tåmån kirjoittaja ei varmaan ollut kyllä ap...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailma täynnä jutunaiheita. Se ukko ei pitäisi olla joka juttelun aiheena, kuulostaa salaiselta pakkomielteeltäsi
Ajattele tilanne toisinpäin. Entä jos sinulla olisi kaveri, jolla olisi ollut pieni suhde vaikka veljeesi, ja koko ajan kyselisi miten veljelläsi menisi? Ja aivan sama mistä puhuisitte niin aihe siirtyisi lopulta aina veljeesi? Kiinnostaisiko sinua jutella vain veljestäsi vai haluaisitko välillä puida omiakin asioitasi?