Lue keskustelun säännöt.
Suojattu sukunimi ja sukuhauta.
06.08.2020 |
Mitä ajattelet näistä asioista ja ihmisistä, jotka puhuvat suojatuista sukunimistä ja sukuhaudoista.
Kommentit (14)
vanhanaikaista hapatusta,kukaan tiedä mitään kuolemisen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ihmetellyt niitä, joilla ei ole sukuhautaa. Jostain syystä sukuhauta, oman suvun tunteminen ja korkea koulutus tuntuvat kulkevan hyvinkin lähekkäin.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt niitä, joilla ei ole sukuhautaa. Jostain syystä sukuhauta, oman suvun tunteminen ja korkea koulutus tuntuvat kulkevan hyvinkin lähekkäin.
Nykyisin suvut eivät enää sukupolvesta toiseen asu samalla paikkakunnalla. Lähdetäänkö ruumitta kuljettamaan pitkin maata? Entä kun mies on haudattu Längelmäelle ja vaimo Kiteelle - minne haudataan pariskunnan lapset ?
En halua tulla haudatuksi sukuhautaan. Se on vähän sellainen kokoelma yllättäin kuolleita, joilla ei ole mahdollisuutta levätä pitkäaikaisen puolison vieressä.
Meillä on sukuhauta satojen kilometrien päässä sieltä missä nykyään asutaan. Tuskin sinne tullaan enää ketään meistä hautaamaan. Uurnalehdot yms ovat muutenkin enemmän tätä päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt niitä, joilla ei ole sukuhautaa. Jostain syystä sukuhauta, oman suvun tunteminen ja korkea koulutus tuntuvat kulkevan hyvinkin lähekkäin.
Ei vaan päde meidän suvussa. Korkeasti koulutetut on haudattu ympäri Suomea, mutta se ainut ei-akateeminen sukuhaara, on enemmän keskittynyt samalle alueelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt niitä, joilla ei ole sukuhautaa. Jostain syystä sukuhauta, oman suvun tunteminen ja korkea koulutus tuntuvat kulkevan hyvinkin lähekkäin.
Nykyisin suvut eivät enää sukupolvesta toiseen asu samalla paikkakunnalla. Lähdetäänkö ruumitta kuljettamaan pitkin maata? Entä kun mies on haudattu Längelmäelle ja vaimo Kiteelle - minne haudataan pariskunnan lapset ?
Tuhkaus omalla paikkakunnalla, uurna arvokkaasti kotipaikkakunnalle.
Yhä useampi suomalainen kuolee ulkomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sukuhaudat on hyvä asia, ongelma on se, ettei niitä enää oikein saa!
Haluaisin ostaa itselleni +lähimmilleni (niille jotka haluavat) paikan sukuhaudalle, mutta seurakunnat eivät enää myy hautapaikkoja "ennakkoon", mikä tavallaan ymmärrettävää, koska itsekkin voi elää vielä esim. 50 vuotta (hautoja, tai osa, tyhjinä rivissä). Mutta haluaisin että minulla olisi jo se paikka tiedossa mihin aikanaan tulen haudatuksi. Olemassa olevaan sukuhautaan en "mahdu", ja muutenkin haluaisin "oman".
Sukuhaudoissa on sekin hyvä puoli, että helppo käydä kun "koko suku" samalla hautausmaalla, käytännössähän ihmiset muuttavat jne. eli ollaan eri paikkunnilla, mutta ihminen voidaan haudata muullekkin paikkunnalle. Lapsille voi sitten kertoa tarinoita edesmenneistä kun vie kukkia/kynttilöitä.
Omat läheisimmät ovat saman kaupungin 2 eri hautasumaalla, ko. kaupungin naapurikunnassa, ja yhdellä kaukaisemmalla paikkakunnalla osa.
Itse en halua nykyisen kotipaikkuntani hautausmaalle, vaan lapsuuden kotikuntaani, koska jälkimmäisessä on rauhallisempi tunnelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt niitä, joilla ei ole sukuhautaa. Jostain syystä sukuhauta, oman suvun tunteminen ja korkea koulutus tuntuvat kulkevan hyvinkin lähekkäin.
Nykyisin suvut eivät enää sukupolvesta toiseen asu samalla paikkakunnalla. Lähdetäänkö ruumitta kuljettamaan pitkin maata? Entä kun mies on haudattu Längelmäelle ja vaimo Kiteelle - minne haudataan pariskunnan lapset ?
Tuhkaus omalla paikkakunnalla, uurna arvokkaasti kotipaikkakunnalle.
Yhä useampi suomalainen kuolee ulkomailla.
uurnaa en tajuu yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta sukuhaudat on hyvä asia, ongelma on se, ettei niitä enää oikein saa!
Haluaisin ostaa itselleni +lähimmilleni (niille jotka haluavat) paikan sukuhaudalle, mutta seurakunnat eivät enää myy hautapaikkoja "ennakkoon", mikä tavallaan ymmärrettävää, koska itsekkin voi elää vielä esim. 50 vuotta (hautoja, tai osa, tyhjinä rivissä). Mutta haluaisin että minulla olisi jo se paikka tiedossa mihin aikanaan tulen haudatuksi. Olemassa olevaan sukuhautaan en "mahdu", ja muutenkin haluaisin "oman".
Sukuhaudoissa on sekin hyvä puoli, että helppo käydä kun "koko suku" samalla hautausmaalla, käytännössähän ihmiset muuttavat jne. eli ollaan eri paikkunnilla, mutta ihminen voidaan haudata muullekkin paikkunnalle. Lapsille voi sitten kertoa tarinoita edesmenneistä kun vie kukkia/kynttilöitä.
Omat läheisimmät ovat saman kaupungin 2 eri hautasumaalla, ko. kaupungin naapurikunnassa, ja yhdellä kaukaisemmalla paikkakunnalla osa.
Itse en halua nykyisen kotipaikkuntani hautausmaalle, vaan lapsuuden kotikuntaani, koska jälkimmäisessä on rauhallisempi tunnelma.
Minusta taas tuo ajatus "tähän tulen haudatuksi" on jotenkin karmiva, ellei siellä ole alaikäinen lapsi tai puoliso jo valmiina.
Toivon lapsilleni pitkää elämää rakkaan kumppanin ja mahdollisten omien lasten kanssa. Ei meitä tarvitse haudata samaan paikkaan.
Ohis, mutta sukuhautojen ideahan on se, että sinne mahtuu useita.
Maija ja Matti (aviopari)
Heidän lapsensa Ville ja Minttu, sekä em. puolisot, ja aikanaan ehkä myös lapset.
Voi olla yksi iso kivi, tai sitten esim. 3 rinnakkaista kiveä (joillai yksi kivi ja lisätään laattoja)
Mutta sanotaanko näin: ajat ovat muuttuneet. Lähinnä niin, että ihmiset eroavat, ja nykyään kuvio menisi:
Maija ja Matti (jolla ex:än kanssa Jonne poika jolla myös omia lapsia)
Yhteiset lapset Minttu (jolla lapsia exä Akin ja nyxä Turon kanssa) ja Ville (jolla 2 lasta Tiina vaimonsa kanssa, ja Tiinan ex-liiton lapsi jota Ville pitää kuin omanaan)
..Ja kun Maija ja Mattikin vanhoilla päivillään eroavat kun Maija rakastuu naapurin Seppoon, niin aika sekava "suku"hauta tuosta tulisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta sukuhautojen ideahan on se, että sinne mahtuu useita.
Maija ja Matti (aviopari)
Heidän lapsensa Ville ja Minttu, sekä em. puolisot, ja aikanaan ehkä myös lapset.
Voi olla yksi iso kivi, tai sitten esim. 3 rinnakkaista kiveä (joillai yksi kivi ja lisätään laattoja)
Mutta sanotaanko näin: ajat ovat muuttuneet. Lähinnä niin, että ihmiset eroavat, ja nykyään kuvio menisi:
Maija ja Matti (jolla ex:än kanssa Jonne poika jolla myös omia lapsia)
Yhteiset lapset Minttu (jolla lapsia exä Akin ja nyxä Turon kanssa) ja Ville (jolla 2 lasta Tiina vaimonsa kanssa, ja Tiinan ex-liiton lapsi jota Ville pitää kuin omanaan)
..Ja kun Maija ja Mattikin vanhoilla päivillään eroavat kun Maija rakastuu naapurin Seppoon, niin aika sekava "suku"hauta tuosta tulisi...
Jep. Entäpä isojen ikäerojen liitot? 60-vuotias mies kuolee ja 40-vuotias toisen kierroksen vaimo vannottaa, että hänetkin haudataan tähän! Vainajan lapset kuuntelevat kauhuissaan. Sinnekö minun isäni ja mummon ja v vaarini kanssa?
Tosiasiassa leski löytää muutaman vuoden päästä itselleen uuden kumppanin, eikä siinä ole tietenkään mitään pahaa. Kauhean naiivia ajatella, että se parin vuoden rakkaussuhde keski-iässä olisi ainoaa hyvää, mitä elämä tarjoaa.
Ennen sukunimet eivät olleet automaattisesti suojattuja. Nimensä sai suojata.
Muutamia vuosia sitten tuli laki, että kaikki sukunimet ovat suojattuja.
Kaikki sukunimet ovat Suomessa suvun ulkopuolisilta suojattuja. Et voi ottaa sukunimeä, jos se ei tule avioliiton kautta tai vanhemmiltasi tai nimi ei ole kulkenut suvussa korkeintaan 5 sukupolvea taaksepäin.