Lue keskustelun säännöt.
Olenko teidänkin mielestä lapsellinen?
23.07.2013 |
Ennen lapsemme syntymää anoppi ei koskaan pyytänyt minua ja miestäni kylään, paitsi muutaman kerran. Esim. jouluna..
Kävimme kuitenkin mieheni kanssa itse anoppilassa ainakin kerran kahdessa viikossa tai joskus useammin, koska mieheni halusi. Usein meni yksin, joskus lähdin mukaan.
En tykkää olla anoppilassa yhtään, koska aina kun menemme sinne mieheni kanssa, minulle ei puhuta mitään. Jään jonnekkin sohvannurkkaan yksin istumaan ja kaikki vaan katoavat jonnekkin omiin touhuihinsa. (mies mukaanlukien, yleensä menee tekemään esim. pihatöitä).
Miehen vanhempien luokse tuli jo silloin tosi vastenmielinen olo lähteä, koska he käyttäytyivät kuin minua ei olisi olemassakaan. MItä nyt välillä muutaman sanan saattoivat sanoa.. Tuntui etten ole tervetullut!
Nyt kun pienokaisemme on maailmassa, anoppi ravaa jatkuvasti kutsumatta/ilmoittamatta meillä. Ja kutsuu meidät joka viikko kylään!!
Eli suoraansanottuna vituttaa tämä: Ennen anoppi ei käynyt miehellä kylässä kun harvaseltaan (kerran kuussa ehkä, jos sitäkään), sen jälkeen kun miehen kanssa yhteen muutettiin.. Meitä ei myöskään kutsuttu heille kylään. Mutta nyt kun meillä on lapsi, anoppi hönkii meille jatkuvasti kylään tai olettaa että me menemme heille!
Olemme käyneetkin kylässä muutaman kerran lapsen synnyttyä ja silloin on taas ollut sama meininki.. Minua kohdellaan kuin ilmaa, lapsi napataan sylistä ja mennään toiseen huoneeseen lässyttämään sille.. Siellä mä sit mökötän olohuoneen sohvalla sen tuskaset 4 tuntia parhaimmillaan TEKEMÄTTÄ MITÄÄN..
Kyse ei ole ettenkö itse yrittäisi ikinä puhua mitään, muttakun porukka ei ole edes samassa huoneessa. Menevät suurinpiirteen makuuhuoneeseen ja sinne en nyt kehtaa tunkea itseäni.
Ihmiset joiden kanssa olen puhunut tästä, että en tunne olevani tervetullut itse ihmisenä, vaan lapsen äitinä. Vain sen takia että jos minä en tule kylään niin sit ei tule lapsikaan.. Olen saanut haukkuja tästä, että olen lapsellinen kun en halua mennä anoppilaan. Lapsen pitäisi saada nähdä isovanhempiaan.. :/
Kommentit (40)
AP, kaipaat huomiota kylässä ja rauhaa kotona.
Kylässä menet juttelemaan isäntäväen kanssa ja kotona sovit miehesi kanssa miten vieraat saavat teille tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:07"]
Onkohan anoppilasi maalaistalo? Oma mummolani on, ja itsekin suunnistan ensimmäisenä keittiöön tiskaamaan. Sitten pyyhin pöydän, hellan päällyksen, lakaisen keittiön pöydän alta, jonka jälkeen käsky käykin hakea porkkanamaalta raastettavaa, sitten marjapensaisiin...
Löytyisikö sinullekin jotain puuhailtavaa anoppilasta? Otat ihan työn kannalta. Tai sitten otat kirjan mukaan. Kun anoppi viihdyttää lasta lueskelet mitä huvittaa. Lukeminen toki keskeytyy aina kun tulee joku tilanne, mutta sellaista se on. Joistain anopeista on hyötyä lastenhoidossa, ja jotkut anopit lähinnä leikkivät nukkeleikkiä lapsella.
[/quote]
Ei ole maalaistaloa.. Pihatöitä menisin mieluusti mieheni kanssa tekemään, mutta ei ole itsestäänselvyys että anoppi vahtisi vauvaa sillä aikaa. Eikä mieheni huoli minua mukaansa, vaan menee anoppilaan tekemään omia juttuja. Minusta törkeää mieheltä, että ottaa minut mukaan ja hylkää jonnekkin olohuoneeseen mököttämään.. Anoppilassa ei ole mitään tekemistä, telkkarin katsomisen lisäksi. Aina on paikat tiptop joten ei ole siivottavaakaan.. Tosin ei kamalasti tuo siivoaminen innostaisikaan, kotona saa tiskata aivan tarpeeksi.
ap
tiedän miltä tuntuu olla näkymätön, ja jos näkyy, niin silloin kävellään yli. Koita jaksaa.
No entä jos teette niin, että mies menee anoppilaan yksin? Sinä jäät kotiin vauvan kanssa. Anoppi tulee sitten vauvaa katsomaan kotiinne, kun siitä on SOVITTU. Eihän tuo noinkaan toimi, että sinä joudut siellä sohvannurkkaan istumaan. Miksi menet? Älä mene! Sano miehellesi, ettet tule, mitä sitä siellä?
Ja tosiaan, kotinne ovi lukkoon ja saakoon anoppi turhaan kolkutella, jos ei ole tulostaan sopinut. Tämä on sinun elämäsi ja saat laittaa sääntöjä, se on oikeutesi.
Jää sitten kotiin, tuskin se miehesi teitä väkisin sinne anoppilaan raahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet lapsellinen etkä todellakaan mikään toiveminiä!
Oijoijoi, toiveminiänä olo onkin koko elämän sisältö ja päämäärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:23"]
Ei, en ole sitä mieltä että anopin pitäisi kanssani leikkiä :D Vaan oletan että minutkin otetaan vastaan ihmisenä ja huomioidaan (keskustellaan), siinä missä mieheni ja lapsenikin..
Ehkä heillä sitten vain on erilaiset tavat ja vaadin liikaa, koska olen tottunut siihen että muut ihmiset otetaan huomioon. Esimerkiksi omat vanhempani juttelevat aina miehelleni kun tulevat käymään, eivätkä jätä häntä ns. ulkopuolelle.. Eivät tule meille vain lapsen takia, vaan sen takia että näkevät meitäkin. Toki lapsenlapsi on ''isommassa roolissa'', häntä tullaan innolla katsomaan, mutta eivät unohda meidän olemassaoloa siinä samalla..
[/quote] No jos se meininki on tuollaista, niin mitäs jos menisit tästä lähtien mukaan harvemmin? Ehkä olisi enemmän juteltavaa, kun kävisit harvemmin.
Niin ja se ovi ehdottomasti lukkoon siellä kotona ettei se anoppi ravaa siellä ihan miten sattuu.
Oletko muuten miehesi ensimmäinen vaimo?
Olen itse miehen kanssa, jolla on takana pitkä liitto ja siitä kaksi lasta. Huomaan, että tietyt miehen sukulaiset selkeästi aristavat minua. Ei suinkaan niin, että olisin jotenkin vihattu tai hyljeksitty vaan eivät vaan oikein tunnu tietävän mitä puhua ja miten suhtautua. Ovat kyllä pikku hiljaa lähteneet lämpenemään.
Miehen vanhemmat ovat kyllä niin välittömiä ja maanläheisiä, että he ovat ottaneet minut avosylin vastaan ensitapaamisesta lähtien ja puhuvat sujuvasti kuulteni ja myös kanssani myös lapsista kuin miehen ex-vaimosta, joka nyt kuitenkin on heidän lastenlastensa äiti.
Ja hyvä näin.
Eli ap olet ujo. Se ei ole suuri synti vaan sen kanssa voi elää. Rohkeasti vaan juttelemaan anopille ja apelle. Ja juttele sille miehellesikin, sano, ettei ole kivaa kun jätä minut yksin. Jos et uskalla mennä juttelemaan kylässä niin jää kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:36"]
No entä jos teette niin, että mies menee anoppilaan yksin? Sinä jäät kotiin vauvan kanssa. Anoppi tulee sitten vauvaa katsomaan kotiinne, kun siitä on SOVITTU. Eihän tuo noinkaan toimi, että sinä joudut siellä sohvannurkkaan istumaan. Miksi menet? Älä mene! Sano miehellesi, ettet tule, mitä sitä siellä?
Ja tosiaan, kotinne ovi lukkoon ja saakoon anoppi turhaan kolkutella, jos ei ole tulostaan sopinut. Tämä on sinun elämäsi ja saat laittaa sääntöjä, se on oikeutesi.
[/quote]
Joo, en ole enää suostunutkaan menemään anoppilaan ja anoppihan tästä repi pelihousunsa ja kyselee aina miksen tullut mukaan..
ap
Kuulostaapa oudolta käytökseltä. Mielestäni et ole lapsellinen, koska kyllä sinutkin täytyy huomioida eikä jättää sohvan nurkkaan yksin sen jälkeen kun vauva on kaapattu toiseen huoneeseen.
Itse pitäisi ovia nyt hetken aikaa lukossa, koska ei ole normaalia hyökkäillä toisten koteihin miten huvittaa. Meillä on omakotitalo ja pidetään ovia usein auki, mutta jos olen yksin tai menen esim. suihkuun, käyn laittamassa oven lukkoon. En todellakaan halua, että tänne tulee kukaan tuttu tai varsinkaan tuntematon huhuilemaan.
Joudin exälleni aikanaan sanomaan, että jos olemme kylässä hänen vanhemmillaan, ei ole kiva jos minut jätetään yksin johonkin huoneeseen kun muut menevät tekemään omia juttujaan. Ei mennyt jakeluun ennen kuin tein hänelle samalla tavalla käydessämme vanhemmillani.
AP, vähennä myös käyntejäsi siellä anoppilassa. Miksi sinun täytyy käydä siellä niin usein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 13:10"]
Kuulostaapa oudolta käytökseltä. Mielestäni et ole lapsellinen, koska kyllä sinutkin täytyy huomioida eikä jättää sohvan nurkkaan yksin sen jälkeen kun vauva on kaapattu toiseen huoneeseen.
Itse pitäisi ovia nyt hetken aikaa lukossa, koska ei ole normaalia hyökkäillä toisten koteihin miten huvittaa. Meillä on omakotitalo ja pidetään ovia usein auki, mutta jos olen yksin tai menen esim. suihkuun, käyn laittamassa oven lukkoon. En todellakaan halua, että tänne tulee kukaan tuttu tai varsinkaan tuntematon huhuilemaan.
Joudin exälleni aikanaan sanomaan, että jos olemme kylässä hänen vanhemmillaan, ei ole kiva jos minut jätetään yksin johonkin huoneeseen kun muut menevät tekemään omia juttujaan. Ei mennyt jakeluun ennen kuin tein hänelle samalla tavalla käydessämme vanhemmillani.
AP, vähennä myös käyntejäsi siellä anoppilassa. Miksi sinun täytyy käydä siellä niin usein?
[/quote]
Tätä minäkään en ymmärrä, miksi minun pitäisi sinne menn kylään. Kun sitten saan joka kerta siellä kokea etten ole tervetullut? Ihan omalla käytöksellään tekevät sen, lähtevät muualle tekemään omia juttuja ja olen siellä sohvalla koristeena :D Sittenkun lähtee etsimään porukkaa pihalta niin eivät jouda juttelemaan..
Viimekerta oli jo aivan tuskallinen, sen jälkeen päätin että enää en mene ja sana on pitänyt.. Tästä lähtien saa isukki mennä lapsen kanssa keskenään mummoa viihdyttämään,
ap
Sinä olet nyt vaan herkkänä. Itselläni oli aikoinaan samoin, mutta kyllä minä itse tein töitä sen eteen että pääsin "sisään" juttuihin. Jos et ole tyytyväinen, muuta tapaa toimia. Joko jäät kotiin tai menet heidän kanssaan juttelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olet lapsellinen. Anna lapsesi viettää aikaa isovanhempansa kanssa, se ei ole sinulta pois, jos lapsi muodostaa tiiviin siteen isovanhempaansa. Harvoilla, kun tämä mahdollisuus on niin silloin se pitää ehdottomasti käyttää, isovanhemmat ovat rikkaus!
[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 13:31"]Viimekerta oli jo aivan tuskallinen, sen jälkeen päätin että enää en mene ja sana on pitänyt.. Tästä lähtien saa isukki mennä lapsen kanssa keskenään mummoa viihdyttämään,
ap[/quote]
No niin, noin teet ja anna anopin repiä pelihousunsa ihan rauhassa. Jos hän asiaa sinulta tivaa, vastaa, ettet koe olevasi tervetullut sinne. Jos ei muka ymmärrä, sanot niinkuin meillekin tässä ketjussa olet kertonut. Että istut yksin, eikä kukaan puhu sinulle mitään, joten miksi menisit sinne.
Ei hitsi. Joku alkupään kirjottaja sen jo sanoikin, mitä itselleni tuli mieleen: ap, miksi sä odotat, että sua joku viihdyttää siellä olkkarin sohvalla? Sä olet anopille perheen jäsen, ei se sua passaa ja viihdytä kuin jotain vierasta. Mene heti kättelyssä mukaan muiden messiin, tekemään pihatöitä tai hoitamaan vauvaa.
Takuusti ne sulle puhuu, jos sinä puhut niille, etkä odota että sulle muut small talkkaa...
Kompit muille kirjoittajille. Jos mies ei huoli mukaansa pihatöihin, niin kysyt anopilta, että voisitko auttaa jotenkin, kun olet aivan joutavana. Ja jos ei kaipaa apua, niin kysy, olisiko hän sitten vauvan kanssa, jos lähdet sinne lenkille tms. Et voi sälyttää muiden niskoille omaa viihtymistäsi.
En lähtis minäkään anoppilaan, jos mua kohdeltais noin. Täytyy normaalijärjellä varustetun ihmisen ymmärtää, että sukujen toimintatavoissa on eroja ja jos toisessa onkin normaalia tunkea toisen makuuhuoneeseen, ni toisessa se voi olla asia, jota ei todellakaan tehdä. Kunnioitan jopa omien vanhempieni yksityisyyttä niin paljon, etten mene niidenkään makkariin koputtamatta / luvatta. En mene myöskään appivanhempieni makkariin ilman eri lupaa (anopilla on kirjahylly, josta haen lukemista toisinaan). Ja siinä vaiheessa, kun uusi ihminen tutustuu vasta sukuun, on törkeää jättää tämä "oman onnensa nojaan". Tai ainakin meillä kotona on aina opetettu siihen, että uuden tulokkaan kanssa ollaan ja tehdään sille selväksi meidän toimintamalleja ja osoitetaan muutoinkin, että on tervetullut..
Mun mielestä ap ei ole lapsellinen.
[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 12:27"]
Entä jos vaan itse kävelet anopin perässä ja juttelet sille, etkä odota, että toinen tekee sen. Saisit ehkä hieman muutosta aikaan.
Ja kyllä minusta se vauvalle lässyttäminenkin on auttamista, sanoithan että lapsi napataan sylistä ja mennään toiseen huoneeseen lässyttämään sille.. Siellä mä sit mökötän olohuoneen sohvalla sen tuskaset 4 tuntia parhaimmillaan TEKEMÄTTÄ MITÄÄN..
Miksi et mene perässä? Tai lähde lenkille?
[/quote]
No kyllähän ap on oikeasssa: onhan anopin käytös omituista. Ei mun mielestä ap:n pidä tehdä mitään temppuja, jotta häntä kohdeltaisiin niinkuin muitakin. Mutta sen verran ap:lle, että omalta mieheltäni odottaisin kyllä enemmän. Kyllä hänen pitää tehdä äidilleen säännöt selviksi, niin , että kutakuinkin olette kaikki tyytyväisiä.
Appivanhempasi tuntuvat vähän kaavoihinsa kangistuneilta, mutta he taitavat kuulua ihmisiin, jotka vain odottavat, että jokainen osaa tarttua toimeen. Miehesi häviää pihatöihin ja he kukin jonnekin ja sinun odotetaan myös osaavan jotenkin "työllistää itsesi". Kokeilepa sitä. Kysy heti alussa, että auttaisit mielelläsi, olisko jotain hommaa sinullekin? Jos ei ole, mene miehesi kanssa. Sopikaa tästä jo kotona.
Itsellä oli naapurit, tuttavat ym. sellaisia, jotka tulivat sisään sisään muina miehinä jos ulko-ovi oli auki ja lopetin sen siten, että ovi on aina lukossa. Näin anoppisi oppii kyllä, ettei sisään voi paukata noin vain. Ja ala nyt seuraavat pari, kolme viikkoa olla poissa kotoa useammin, että anopille tulee luoksenne turhia reissuja. Tällainen kantapään kautta oppiminen on tehokkainta, niin ei tarvitse alkaa vääntää rautalangasta.