Mikä on helpoin tieteenala opiskella?

Mitä dinosauruksia palstalle on mönkinyt! Humanististen tieteiden haukkujille tiedoksi, että nykyään humanisteja nimen omaan halutaan kaupan ja tekniikan alalle - kas kun ne asiakkaat on ihmisiä! Yksikään kone ei ole vielä tilannut käyttöjärjestelmää itselleen. Eikä robotti ostanut imuria, vaatetta, kännykkää.

Ja yllättäen myös hr-työskentely on laadukkaampaa vähän humaanimmalla otteella. Nykyisin esim. kauppakorkea anelee maisteriohjelmaan ihmisiä, joilla on psykan, kasvatustieteen tms opinnot alla.

Terv. Humanisti Product Owner

Japanissa lopetettiin humanistiset alat, kun kovaa tiedettä se olla pitää! Mitä nyt sitten lama jatkunut 30 vuotta. Hyvin vedetty..

Joku marginaali, esim. arkisto tiede - löytyy ainakin maisteri ohjelmina

Parhaat duunit vie yleensä sellaiset, joilla on poikkitieteellistä osaamista. Esim. teknisen alan koulutus ja sivuaine/opinnot käyttäytymistieteiltä, lääkikseltä, farmasiasta tai bioteknologiasta.

Jos on vain foneetikko, joka etsii foneetikon töitä ja joka kokee itsensä vain foneetikoksi, ei saa töitä. Mutta jos olet foneetikko, mutta hallitset myös auttavasti koodauksen ja on psykankin opintoja, niin työllistyy aika varmasti.

KTM:t työllistyy huonosti siksi, että moni ei hoksaa hankkia substanssia joltain toiselta alalta myös.

Vierailija kirjoitti:

Yritin lähteä opiskelemaan kasvatustieteitä ja jotain kieliäkin kun niihin pääsi helpommin jotta pääsis joillekkin suht naisvaltaisille aloille ja tutustuisi porukkaan, jos vaikka opiskelijapiireissä hiljaisempi ja kiltimpikin mies saisi naisen. Mutta ei naisen naista ole tullut. Ei kiltti ja kunnollinen mies vaan naisille kelpaa se on todettava. Ei oo helppoo missään.

"ÖÖ-Ö"  Mikä oli todistettavaa?  Pääsikö siis edes opiskelemaan, kun kirjoitit, että yritit päästä.... Ja kyllä minä (mies9 valisin opiskelupaikan siksi, että ala kiinnosti minua, en siksi, että naiset erityisesti kiinnostuisiva minusta eriyisesti tämän vuoksi. Mutta kukin tyylillään...   

Vierailija kirjoitti:

Parhaat duunit vie yleensä sellaiset, joilla on poikkitieteellistä osaamista. Esim. teknisen alan koulutus ja sivuaine/opinnot käyttäytymistieteiltä, lääkikseltä, farmasiasta tai bioteknologiasta.

Jos on vain foneetikko, joka etsii foneetikon töitä ja joka kokee itsensä vain foneetikoksi, ei saa töitä. Mutta jos olet foneetikko, mutta hallitset myös auttavasti koodauksen ja on psykankin opintoja, niin työllistyy aika varmasti.

KTM:t työllistyy huonosti siksi, että moni ei hoksaa hankkia substanssia joltain toiselta alalta myös.

Ei toimi Suomessa, vaikka noin voisi kuvitella. Tuplamaisterissa on aina jotain epäilyttävää, vaikka paperilla näyttäisi miten hyvältä.

Kyllä ne on sosiaali- ja terveysalan feikkimaisteriudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaat duunit vie yleensä sellaiset, joilla on poikkitieteellistä osaamista. Esim. teknisen alan koulutus ja sivuaine/opinnot käyttäytymistieteiltä, lääkikseltä, farmasiasta tai bioteknologiasta.

Jos on vain foneetikko, joka etsii foneetikon töitä ja joka kokee itsensä vain foneetikoksi, ei saa töitä. Mutta jos olet foneetikko, mutta hallitset myös auttavasti koodauksen ja on psykankin opintoja, niin työllistyy aika varmasti.

KTM:t työllistyy huonosti siksi, että moni ei hoksaa hankkia substanssia joltain toiselta alalta myös.

Ei toimi Suomessa, vaikka noin voisi kuvitella. Tuplamaisterissa on aina jotain epäilyttävää, vaikka paperilla näyttäisi miten hyvältä.

Hmm. Osaatko avata lisää, miksi? - Sekö, että hän on mahd. ollu valmis tekemään työtä ja näkemään vaivaa enempi opintojensa eteen?  Tämä nyt menee ohi aiheen mutta jos työtömyyteni jatkuu vielä pidempään (nyt takana 5 kuukautta), niin harkitsen yhtenä vaihtoehtona sitä, että hakeudun suoritamaan kokonaan 2. alan maisteriopinnot.

Joitain vuosia sitten puhutiin elinikäisen opiskelun a oppimisen tärkeyttä. Mutta en tuolloin tajunnut että ne ilm. tarkoittaakin vain -aneeksi ilmaisuni- yökkärin järjesämiä pilipalikursseja.  Ja alanvaihdosta on haluttu tehdä aiempaa vaikeampaa suosimalla mm. ensikertalaisia hakijoita ja heitä, jotka ovat menestyneet parhaiten ylioppilaskirjoituksissa.  

Meinaaks et meet opiskelee helpointa etkä sitä mikä sua kiinnostaa? Siinäkö on järkeä? Tuskin kauaa pysyy motivaatio.

Kasvatustieteessä gradun vaatimustaso on alhainen ja tämähän se on monelle vaikein osuus opinnoissa. En itse luokittele humanistisia tieteitä ja edes oikeustiedettä tieteiksi, ne ovat enemmänkin skolastiikkaa ja tulkintaa. Historia on siinä mielessä mielenkiintoinen rajatapaus, että siinä usein tutkitaan fyysisia dokumentteja ja artefakteja. Tutkimus itsessään onkin sitten tulkintaa, tutkijasta ja tutkimuskysymyksestä riippuen varsin myös aika poikkitieteellistä. Muista humanistisista poiketen historia varmaan ainoa "tieteenala", jota miehet suosivat.

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteet on kevyin ohjelma. Kurssit 6 op ja paljon kirjatenttimahdollisuuksia. Asiat ulkoaopeteltavia faktoja ja liittyy ympäröivään maailmaan.

Vaikein on ollut mielestäni sosiologia, niiden kurssien jälkeen teki mieli vetää ranteet auki.

Kasvatustieteiden materiaalit on laadukkaita, siksi helppo oppia. Mutta kurssit hyvin laajoja, töitä pitää tehdä paljon ja op:t kertyy työtä tekemällä.

Tuskallisin opiskelemani aine on ollut kieliteknologia. Siinä pitää ymmärtää niin kielten teorioita, fonetiikkaa, sujuvasti vieraita kieliä, tilastotiedettä, osata ohjelmoida, keksiä uutta ja ratkaista ongelmia. Yleensä sen opiskelijat on nopeita multitalentteja. Vitsikästä on, että kieliteknologit on humanisteja. Itse en pärjännyt vaan vaihdoin ihan vain ohjelmointiin.

Oli kuin omasta kynästä, paitsi tuo kieliteknologia. Ei siis ole kokemusta.

Kauppatieteet ehdottomasti helpoin ala. Ei se sitä tietenkään huononna tai heikennä.  Eikä kerro työn vaativuudesta mitään. 

Ylipäätään mitä teoreettisempi ala, sitä vaativampaa opiskelua monelle. Hyvä erimerkki tuo sosiologia, jonka vuoksi en kyllä ihan ranteita viillellyt, mutta töitä jouduin tekemään kun oli sivuaineena. 

Kongnitietiede olisi aikoinaan laittanut minut polvilleni. En tiedä onko enään edes opinto-ohjelmassa. 

Kauppatieteet johtajuuden tai markkinoinnin pääaineella. Tosin peruskurssit matikkaa pitää läpäistä. 

Kauppatieteet. Nelilaskimen käyttötaito ja muutaman kymmenen knopin ulkoaopettelu riittää.

Sosiologia?

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteet. Nelilaskimen käyttötaito ja muutaman kymmenen knopin ulkoaopettelu riittää.

Opiskelen kauppatieteitä maisteritasolla ja ei kyllä kuin yhdellä multivariate analysis -kurssilla tarvinnut laskinta. Siinäkin vaan tentissä varalla oli se laskin, ei sitä kurssilla käytetty.

En myöskään tajua, millä logiikalla knoppien ulkoaopettelu auttaa kun yhdellä kurssilla puhuttiin esim. sähköautoista ja alkuperäiskansojen oikeuksesista sekä toisilla vaikka riskien arvioinneista ja brändilaajennuksista 🤔

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteet johtajuuden tai markkinoinnin pääaineella. Tosin peruskurssit matikkaa pitää läpäistä. 

Se matikka ei nyt kuitenkaan ole vaikeimmista päästä.

Markkinointi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteet on kevyin ohjelma. Kurssit 6 op ja paljon kirjatenttimahdollisuuksia. Asiat ulkoaopeteltavia faktoja ja liittyy ympäröivään maailmaan.

Vaikein on ollut mielestäni sosiologia, niiden kurssien jälkeen teki mieli vetää ranteet auki.

Kasvatustieteiden materiaalit on laadukkaita, siksi helppo oppia. Mutta kurssit hyvin laajoja, töitä pitää tehdä paljon ja op:t kertyy työtä tekemällä.

Tuskallisin opiskelemani aine on ollut kieliteknologia. Siinä pitää ymmärtää niin kielten teorioita, fonetiikkaa, sujuvasti vieraita kieliä, tilastotiedettä, osata ohjelmoida, keksiä uutta ja ratkaista ongelmia. Yleensä sen opiskelijat on nopeita multitalentteja. Vitsikästä on, että kieliteknologit on humanisteja. Itse en pärjännyt vaan vaihdoin ihan vain ohjelmointiin.

Oli kuin omasta kynästä, paitsi tuo kieliteknologia. Ei siis ole kokemusta.

Kauppatieteet ehdottomasti helpoin ala. Ei se sitä tietenkään huononna tai heikennä.  Eikä kerro työn vaativuudesta mitään. 

Ylipäätään mitä teoreettisempi ala, sitä vaativampaa opiskelua monelle. Hyvä erimerkki tuo sosiologia, jonka vuoksi en kyllä ihan ranteita viillellyt, mutta töitä jouduin tekemään kun oli sivuaineena. 

Kongnitietiede olisi aikoinaan laittanut minut polvilleni. En tiedä onko enään edes opinto-ohjelmassa. 

Itse olen sitä mieltä, että jos opiskelee ns. epätieteitä, niin kannattaa sivuaineiksi valkata kovaa kamaa. Eli sosiologiaa opiskeleva, älä enää vajoa syvemmälle kaninkoloon, vaan opiskele vaikka tilastotiedettä. Lupaan, ettet kadu. En muuten väheksy humanistisia tieteitä, mutta tiedettä ne eivät sanan varsinaisessa merkityksessä ole. Olen myös sitä mieltä, että kovia tieteitä opiskelevan kannattaa edes jonkin verran opiskella humanistitia tieteitä, se voi olla hyvinkin avartavaa. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteet. Nelilaskimen käyttötaito ja muutaman kymmenen knopin ulkoaopettelu riittää.

Opiskelen kauppatieteitä maisteritasolla ja ei kyllä kuin yhdellä multivariate analysis -kurssilla tarvinnut laskinta. Siinäkin vaan tentissä varalla oli se laskin, ei sitä kurssilla käytetty.

En myöskään tajua, millä logiikalla knoppien ulkoaopettelu auttaa kun yhdellä kurssilla puhuttiin esim. sähköautoista ja alkuperäiskansojen oikeuksesista sekä toisilla vaikka riskien arvioinneista ja brändilaajennuksista 🤔

En ole tuo, jolle vastaaat, mutta pääaineella on kyllä aika suuri merkitys. Taloustieteen pääaineessa oli aika paljon kyllä matematiikkaa, mutta eihän niissäkään kyllä laskimia käytetä, kun vain veivataan kaavoja. 

Riippuu siitä mikä kunkin mielestä on helppoa. Jollekin helpointa on opiskella itsekseen etänä ja suorittaa mahdollisimman paljon pisteitä tentimällä, toisille helpointa jos tehdään porukalla projekteja, labrakokeita ym. tai jos opintoihin kuuluu paljon käytännön harjoittelua. Turhaa oppiaineiden paremmuudella röyhistely, kaikkien tieteiden juuret on filosofiassa ja kaikissa edellytetään oman tiede- ja tutkimusperustan hallintaa.