Miten voi päättää lapsen nimen jo etukäteen

Meillä nimet valmiina lähes alusta asti. Esikoisen kohdalla oli pari vaihtoehtoa vielä loppusuoralla ja kun vauva oli sylissä, valinta oli selvä. Toinen nimi tuntui "pliisulta", vaikka kaunis olikin. Rauhallinen pikkusisko sitten sai tämän nimen ja se tuntui nappivalinnalta. Esikoinen temperamenttinen ja rohkea menijä, keskimmäinen rauhallinen ja kärsivällinen "kotikissa". Tyyliin, vaihtoehtoina nimet Rauha ja Regina. Kumpi kummalle ;)

Virallinen nimi täytyy antaa ennen sairaalasta poistumista ja sitä ei voi vaihtaa.

Pikkuveljeni nimeä sommiteltiin vielä papin kanssa, kun kutsuvieraat odottivat seinän takana kastetilaisuuden alkamista. Hoituihan se niinkin, mutta itse tein toisin.

Pikkuveljeni nimeä sommiteltiin vielä papin kanssa, kun kutsuvieraat odottivat seinän takana kastetilaisuuden alkamista. Hoituihan se niinkin, mutta itse tein toisin.

Jos sen nimen antaisi vauvan ulkonäön perusteella, suurin osa meistä olisi nuppuja, puppeleita, vaaveja, mussukoita yms.

Mistä sä vastasyntyneestä näet mikä sille "sopii"? Ja mitä se sopiminen tarkoittaa? Miltä pitää näyttää että nimi voi olla Mikko? Tai millainen on Iiris? 

Melkoista huuhaata taas.

Meillä oli jo nimet, tyttö Julia

poika olisi Lukas

Tyttö tuli ja hän näytti ihan Annalta :)

En edes pitänyt siitä nimestä erikoisemmin, mutta ...

No, joissain maissa täytyy lapsella olla nimi, ihan virallinen siis, ennen kuin pääsee ulos synnytyssalista. Näin meille kävi kerran, eikä siinä mitään ongelmaa ollut, piti vaan miettiä nimeä aikaisemmin kuin muille lapsille.

Kyllä se minustakin oudolta tuntuu, miten voi nimetä jonkun, jota ei ole nähnyt ja jota ei tunne, eikä tiedä edes sukupuolta? Kyllä sen nimen on kuitenkin ehtinyt miettiä siellä sairaalassa.

Mulla on sama fiilis. Olen tykännyt alkaa miettiä nimeä vasta, kun lapsi on jo syntynyt.

Useimmissa maailman maissa lapsen nimi ilmoitetaan heti kun hän on syntynyt. Eli samalla kun sukulaisille tiedotetaan syntymästä, kerrotaan lapsen nimi. Suomalainen käytäntö on varsinainen kummajainen. Aivan hyvin nimen voi miettiä etukäteen tai sitten suuressa osassa maailmaa ihmisillä on väärät nimet.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2013 klo 23:25"]

Mistä sä vastasyntyneestä näet mikä sille "sopii"? Ja mitä se sopiminen tarkoittaa? Miltä pitää näyttää että nimi voi olla Mikko? Tai millainen on Iiris? 

Melkoista huuhaata taas.

[/quote]

Jep, näinpä.

Minä olen päättänyt molempien lasteni nimet jo kauan ennen syntymää. Hyvinhän sitä on odotusaikana aikaa käydä läpi nimiä ja miettiä mieleisiään.

Kaikki lasten nimet on tuntunut alkuksi käytössä hassulta (vaikka niistä kovasti pidinkin), mutta varsin nopeasti lapsi alkoi näyttää nimeen sopivalta!

Mulla on ollu noin parikymmentä vuotta tytölle nimi, mut kun ei koskaan tullu.

Pojalle ei niinkään, mut ei tullu sitäkään, niin ei tarvi pähkäillä enää tässä iässä.

mulla on jo lapsien nimet :D

tyttö iina elli-noora

tyttö: jenna julia

poika: miska oliver 

nämä pysyy lapsien nimenä:D 

Musta tuo on outo tapa ajatella. Eihän se muksu kauan ole sen näköinen kuin  syntyessään. Jos tässä ulkonäön ja luonteen mukaan nimetään, niin nimihän muuttuisi koko ajan. Se siitä näkemisen logiikasta.

Kyllä se vaan niin omalla kohdalla oli, että varsinkin kuopuksen nimi tuli heti kuin sain lapsen syliin. Sen ehkä tajuaa vasta sitten..eikä kumpikaan lapsi saanut esitietolomakkeen nimeä. Olen kysynyt molemmilta, mitä mieltä olisivat olleet niistä nimistä. Esikoinen sanoi omansa olevan parempi, kuopus sanoi, että hirveä nimi. Tytölle meillä oli nimiehdotuksena Laura Emilia, eli melkonen massanimi. Lapset on kuitenkin poikia. Jos esikoinen olisi ollut samannäköinen vauva, niin hän olisi tuon nimen saanut, mutta kuopus olisi saanut jonkun pehmeämmän etunimen ilman R-kirjainta.

13: Kyllä ne tietyt kasvonpiirteet ovat ja pysyvät. Meillä vauvoille hyvältä tuntuneet nimet ovat hyviä yhä, nyt vuosien päästä. Itselläni on tosin nimi, joka on äidilläni ollut tytölle jo pikkutytöstä asti mietittynä, ei kovin yleinen äitini ikäisillä mutta yleinen ikäisilläni. Aika jännää. Kyseinen nimi sopii minulle, pehmeä-äänteinen. Mutta joku R-kirjaimella alkava ei olisi sopinut yhtään 

Meillä on ollut kummassakin raskaudessa päätetty nimet niin pojalle kuin tytölle, ei olla haluttu tietää sukupuolta. Ja niin on osunut nimi hyvin, kaikille kolmelle pojalla sopii nimensä niin hyvin :)

Meillä kävi ihan samoin. Esikoisen kanssa olin jo varma, että hänestä tulisi Olivia. Kun näin hänet, niin en halunnutkaan kutsua häntä Oliviaksi. Ei hän näyttänyt Olivialta ja mies oli samaa mieltä. Sama pojan kanssa. Emme olleet nyt mitään nimeä etukäteen päättäneet, mutta olimme listanneet paljon nimiä ylös. Päädyimme yhteisymmärryksessä yhteen nimeen listalta, kun olimme ensin karsineet toiset nimet pois :) Nimi sopii pojalle täydellisesti!

Meillä eka lapsi syntyi ulkomailla ja siellä lapsen nimi piti olla tiedossa jo ennen sairaalaan menoa. Lapsi sai sitten heti ulos tullessaan tunnistusrannekkeen ranteeseen ja nilkkaan. Hyvin sopi nimi, ei ongelmia.