Opettajat, näkyykö lapsesta jos on kotoa saatu kehnommat eväät elämään?
Jos on huono yleissivistys, käytöstavat, pihalla sosiaalisista normeista yms., näkyykö se selvästi? Jos vanhemmat ovat olleet laiskoja ja välinpitämättömiä kasvatuksessa ja lapsi saa jatkuvasti kokea, ettei oikein kuulu joukkoon mutta ei itse tajua mistä syystä.
Kommentit (8)
Kyllä lapsista huomaa aika helposti jos heillä ei ole käytöstapoja, esim. ruokatavoista. Mitä yleissivistykseen tulee sanon näin: jotkut lapset ymmärtävät pitää suunsa kiinni, niin ettei yleissivistyksen puutetta huomaa ennen kuin kokeita/pistareita korjatessa. Puheliaat lapset taas eivät pysty sitä yleissivistyksen puutetta peittelemään ja monesti syntyy luokassa iso haloo siitä ettei joku tiedä esim. mitkä maat ovat Suomen naapurimaita.
Pahoinvointi ja lapsen kaltoinkohtelu perheessä kyllä näkyy aina jollakin tavalla. Ilmenemimuodot ovat mitä moninaisempia. Useimmiten mä nään jo tutustumispäivänä lapsista, millaisesta taustasta tulevat, vaikken vanhemmista mitään tietäisi tai olisi näitä tavannut. Onneksi kouluyhteisö (ja tätä ennen pk) pystyy tasoittamaan eroja ja antamaan korvaavia kokemuksia.
Kyllä näkyy; eri tavoilla. Usein jo siitä, miten oppilas tulee luokkaan ja miten hän suhtautuu opettajaan.
Entäs opet, jos lapsi menestyy hyvin koulussa, voiko hän olla perheestä, jossa kaikki ei ole hyvin?
Älykkyys ja koulussa menestyminen eivät aina korreloi hyvien kotiolojen kanssa. Joillakin surkeista oloista tulevilla on lisäksi pakonomainen tarve saada järjestystä elämäänsä panostamalla koulunkäyntiin täysillä.
Nämä on monitahoisia kysymyksiä. Riippuu siis varmaan mitä eväitä tarkoitat, nimittäin elämään saadaan monenlaisia eväitä. Toiset saavat toisia enemmän kuin toisia. Jotkut saavat vaikkapa niitä aineellisia eväitä, jotkut saavat aikaa ja läsnäoloa, osa sitä kuuluisaa kirjanoppineisuutta. Joillekin ovat etikettikäytöstavat ja vanhempien kunnioittaminen ykkösjuttu, kolmansille kanssaihmisten aito huomiointi ja auttaminen.
Jotkut eivät oikein saa mitään. Kaikkien vanhmmat ja huoltajat kuitenkin yrittävät parhaansa siinä tilanteessa, mikä heillä on. Minä teen parhaani siinä tilanteessa mikä minulla on.
Kyllähän sen näkee kavereiden vanhemmat. Se että jollain on rahaa lapsen vaatteisiin ja viihteeseen, ei tarkoita että lapsi osaa toimia kaveriporukassa.
Tiedän perheitä joissa vanhemmat ei ole läsnä. Jos lapsi aiheuttaa jonkun tilanteen, niin aikuinen häpeää lähinnä sitä että tilanne on julkisesti huomattu.. Se on kamalaa katseltavaa ollut! Tälläisissä perheissä lapsi huomaa että hänellä on valta jossain asiassa ja osaa käyttää sen hyväkseen. Ja kun lapsi kasvaa niin osaa manipuloida vanhemmaltaan mitä haluaa. Tälläiset lapset käyttää samaa toimintaa muihin lapsiin. He luulee pystyvänsä määräillä muita.
Kyllä lapsista näkee kun heille ei selitetä asioita. Jos he joutuu pyytämään anteeksi niin ei puhettakaan että lapsi ymmärtäisi mitä teki väärin, koska sitä ei vanhempi tee, hän vaan pyydättää anteeksi että pysyisi kulissit pystyssä.
Minusta on outoa käytöstä sekin jos lapsi jää yksin, eikä tiedetä syytä. Olen itse ollut opettajiinkin ala-asteella yhteydessä ja kysellyt miten lapsi toimii koulussa. Lapselle pitää selittää syitä ja seurauksia. Ei olettaa että "kyllä se oppii" tai pärjää vaikka olisikin arka.
Opettaja voi vaikkapa tunnilla ryhmätyöskentelyssä ohjata jonkun toisen kanssa tekemään hommia kun opettaja riittävän aikaisin saisi tietää ongelmista. Neljännellä luokalla voi olla vanhemman vaikea alkaa puhumaan kotona huomattuja asioita koska niitä olisi voinut helpommin hoitaa kun luokka ei ole niin juurtunut omiin kuppikuntiin.