Tyhjä olo
Onko teillä muilla jotenkin tyhjä ja turha olo?
Itselläni on ollut jo pidempään, kaikki tuntuu täysin merkityksettömältä eikä mielihyvää saa oikein mistään. Mikään ei tunnu miltään.
En sinänsä ole surullinen, mutta en vain tunne yhtikäs mitään. Toisaalta taas tunnen erittäin voimakkaasti ikävää, mutta en tiedä, mitä kohtaan.
Tuntuu kuin koti-ikävä olisi, vaikka kotona olenkin.
Jaksan opiskella, urheilla ja tehdä kaikkea muuta kuten ennenkin, mutta mistään ei saa hyvää mieltä eikä tyydytystä.
Tulevaisuus tuntuu merkityksettömältä.
Kommentit (12)
Ap täällä. Minulle ainakin tämä oli tuttua jo ennen koronaa, toki nyt entistä enemmän.
Ap
Olen siis aiemmin esimerkiksi saanut mielihyvää urheilusta ja musiikin kuuntelusta, mutta eivät ne enää samalla tavalla innosta.
Läheisyys eikä seksi enää kiinnosta myöskään yhtään enkä saa niistä mitään iloa, vaikka aiemmin olen niistäkin jonkinlaista hyvää oloa saanut.
Olen myös unelmieni opiskelupaikassa, ala kiinnostaa todella ja olen sinänsä onnellinen myös opiskelupaikasta, mutta ei sekään tunnu juuri miltään.
Ahdistavan iloton ja eloton olo, tätä on todella vaikea selittää.
Ap
Sama olo. Rakastamani koulu jatkuu ensi viikolla, mutta minua ei kiinnosta. Pakko se on silti vetää loppuun, valmistun pian.
Liikunnan harrastaminenkaan ei kiinnosta, vaikka olin viime vuonna ihan pähkinöissäni tekemässä vaikka mitä.
Korona-ajan alettua keväällä minua v%tutti ankarasti etäopiskelu, ei yhtään mun juttu. Haluan nähdä koulukavereita, opiskella luokassa, käydä kahvilassa ja ruokalassa ym. Jotain kotona koneella kokousohjelman edessä kökkimistä ei voi mitenkään laittaa samaan. Saatikka ees kotona saa mitään tehtyä samalla intensiteetillä. Aivan sama...
Mietin että mitä järkeä mun haluta enää opiskella lisää, haluta johonkin työpaikkaan. Jaksanko missään. Pakko jaksaa..
Eipä kiinnosta mikää, ja totuushan on, että kaikki on lopulta merkityksetöntä. On vain tyhjyys.
Sama olo ollut jo pidempään, eikä liity koronaan mitenkään. Aluksi olin jopa vähän innostunut siitä, että kaikki sulkeutuvat koteihinsa ja ulkona on rauhallista. Pitäisi tehdä jotain, mutta ajatus tulevaisuudesta, töistä ja parisuhteesta tuntuu merkityksettömältä.
Ehkä aiemmin oli myös niin, että näin itseni tietynlaisena jossakin tulevaisuuden kohdassa, mutta nyt en näe itseäni enää ollenkaan.
En osaa enää itsekään ajatella tulevaisuuttani.
Aiemmin haaveilin työstä ja vauvasta, nyt ei enää tunnu nekään miltään.
Ap
Eiköhän meistä kaikista tunnu samalta. Korona on vienyt ihmisten tulevaisuuden.