Myönnän ihan suosiolla: Haluan että mies on MIES

Mä haluan että mies on ihminen! Ja sellainen ihminen, jota voin rakastaa. 

Mun mielestä mies on taas mies silloin, kun hän täyttää ihmiskoiraan tunnusmerkit. Dominointia en aikuisena ihmisenä tarvitse, enkä myöskään mitään vainoharhaista mustasukkaisuutta. Kuulostaa pelottavalta tuo kuvitellun mustasukkaisuuden seurauksena kädestä nappaaminen! Tuleeko seuraavaksi nyrkkiä?

[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 17:39"]

Vaikka mä teenkin meillä oikeastaan päätökset käytännössä, niin haluan että viime kädessä voin jättää päätöksenteon miehen vastuulle.

[/quote]

Mutta eihän mies silloin päätä mistään, jos sinä päätät milloin mies saa päättää. Ei tuollainen mies ole MIES, vaan alistettu reppana. Ja suhteenne ei ole tasa-arvoinen, vaan naisvaltainen.

Haluat siis kaiken. Miehen pitää osallistua kotitöihin mutta kantaa yksin vastuu päätöksistä. Aika reilua.

Seksissä dominointi on kivaa, jos molemmat tykkää, mutta tollainen mustasukkainen voimankäyttö pelottavaa. Kantsii muistaa, että pienestä ne kaikki perheväkivaltakeissit on alkaneet, ei ketään ole ihan alkajaisiksi hakattu mustelmille kun kävi kaupassa ilman lupaa.

Mun isä oli perinteinen mies. Kävi töissä ja teki ulkohommia, mutta mihinkään muuhun kodin- tai lastenhoitoon hän ei osallistunut. Äiti kävi myös töissä, mutta hän hoiti lapset, kodin, teki ruuat, pesi pyykit ja silitti sekä palveli isää.

Kaikki päätöksenteko oli isän hommia ja hän se sitten osasikin tehdä päätöksiä. Jos isä ei tykännyt jostain ruuasta, sitä ei tehty. Jos isä ei tykännyt jostain telkkariohjelmasta, sitä ei katsottu. Iltaunisena isä halusi mennä aikaisin nukkumaan, joten se määräsi koko perheen nukkumaanmenoajan - samoin aamulla heräämisajat. Nuukana miehenä isä ei tykännyt tuhlauksesta, joten kaikki muu kuin hänen oma rahankäyttönsä oli tuhlausta. Äiti kulki nukkavieruna, uusia vaatteita ei saanut ostaa ennen kuin entisiä ei edes pystynyt korjaamaan. Me lapset emme saaneet päättää edes omista kesätyörahoista. Ja kaikenlaita muuta.

Ai että minä nautin elämisestä tasa-arvoisessa suhteessa. Minusta on ihana päättää omista asioista, perheen asioista päätämme yhdessä miehen kanssa.

[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 17:54"]

Mun isä oli perinteinen mies. Kävi töissä ja teki ulkohommia, mutta mihinkään muuhun kodin- tai lastenhoitoon hän ei osallistunut. Äiti kävi myös töissä, mutta hän hoiti lapset, kodin, teki ruuat, pesi pyykit ja silitti sekä palveli isää.

Kaikki päätöksenteko oli isän hommia ja hän se sitten osasikin tehdä päätöksiä. Jos isä ei tykännyt jostain ruuasta, sitä ei tehty. Jos isä ei tykännyt jostain telkkariohjelmasta, sitä ei katsottu. Iltaunisena isä halusi mennä aikaisin nukkumaan, joten se määräsi koko perheen nukkumaanmenoajan - samoin aamulla heräämisajat. Nuukana miehenä isä ei tykännyt tuhlauksesta, joten kaikki muu kuin hänen oma rahankäyttönsä oli tuhlausta. Äiti kulki nukkavieruna, uusia vaatteita ei saanut ostaa ennen kuin entisiä ei edes pystynyt korjaamaan. Me lapset emme saaneet päättää edes omista kesätyörahoista. Ja kaikenlaita muuta.

Ai että minä nautin elämisestä tasa-arvoisessa suhteessa. Minusta on ihana päättää omista asioista, perheen asioista päätämme yhdessä miehen kanssa.

[/quote]

Tämä voisi olla mun kirjoittamani! Äidilläni ei vieläkään ole muuta elämää kuin isän palveleminen.

Tässä tapauksessa haluan kyllä valita itse sen pomon, vaikka muuten pidän myös kyllä siitä, että mies dominoi. Ja vasta pitkällisen harkinnan jälkeen, annan miehelle ( jos annan siis) luvan tähän. Lähinnä pidän siitä, että mies dominoi sängyssä, mutta muualla kuuntelee myös minua. Se kun on hirveää, että antaa typerykselle vallan, jota tämä ei osaa edes käyttää ja kaikki menee pieleen. Pelklä vallananto munien perusteella ei vain riitä, kun niitä mätämunia liikaa.

Ap, olen kanssasi samoilla linjoilla. Tarkoitushakuisesti tuosta nyt saisi revittyä noita ym. kommentteja, mutta luulen tietäväni mitä tarkoitat. Itse olen ollut aina enemmän sovinisti kuin feministi, en ymmärrä naiskiintiöitä ym. (ja itsekään en onneksi ole kiintiönaiseksi vielä kunnallispolitiikassakaan joutunut), vaikka periaatteessa kannatan tasa-arvoa ja sitä että mies on viimekädessä turva ja tuki ja järkähtämätön kuin kallio. En myöskään ala itsekin johtaja-asemassa toimivana paapoa miestä, mutta pieniä palveluksia omasta ilosta mielelläni teen ja niitä kyllä odotan myös mieheltä, kuten sitä että vaihtaa autooni renkaat (jonka toki osaan itsekin ja monesti olen vaihtanutkin) niin minä saatan sillä aikaa tehdä miehen lempiruokaa tai valmistella yhteisen kylvyn. Harmo vaan etten omanikäisistäni ole tällaista " tosimiestä ja joka on samalla myös herasmies" löytänyt!

Mukavaa, että ihmiset on erilaisia, niin lähes kaikki voi löytää jonkun itselleen sopivan. Mä olen nainen, mutta en voisi olla kenenkään liian maskuliinisen kanssa ja mulle on itse asiassa ihan sama, onko mun kumppani nainen vai mies. Haluan tasavertaisen kumppanin, jonka kanssa asioista päätetään keskustelemalla, joskin tykkään itse olla esim. makuuhuoneessa "ohjissa". Ja mä olen itse oma kallioni. :D

Aika samoilla linjoilla olen minäkin aloittajan kanssa. Ja mikä parasta, olen sellaisen miehisen miehen löytänytkin, taitavat olla katoava luonnonvara. Nössöjä riittää!

Mies on mies kun hoitaa talousasiat hyvin, kohtelee naista tasa-arvoisesti, kotityöt jaetaan jne

Mua kanssa sytyttää karskit miehet. Musta on ihanaa, että mun mies osaa tehdä metsurin hommia, huoltaa mun moottoripyörän (ja tietysti mies myös itse ajaa), ja dominoi sängyssä. Noin esimerkiksi ;) Isot lihakset ja pituutta on oltava. Pukumiehet ei säväytä.

Mutta samaan aikaa mä päätän perheemme kaikesta rahankäytöstä (mies tuo siis perinteisesti tilipussin kotiin), tukee mua jatkokouluttautumaan, tekee puolet kotitöistä ja on lapsillemme esittäin hellä isä.

Lucky me! :)

[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 18:10"]

Ap, olen kanssasi samoilla linjoilla. Tarkoitushakuisesti tuosta nyt saisi revittyä noita ym. kommentteja, mutta luulen tietäväni mitä tarkoitat. Itse olen ollut aina enemmän sovinisti kuin feministi, en ymmärrä naiskiintiöitä ym. (ja itsekään en onneksi ole kiintiönaiseksi vielä kunnallispolitiikassakaan joutunut), vaikka periaatteessa kannatan tasa-arvoa ja sitä että mies on viimekädessä turva ja tuki ja järkähtämätön kuin kallio. En myöskään ala itsekin johtaja-asemassa toimivana paapoa miestä, mutta pieniä palveluksia omasta ilosta mielelläni teen ja niitä kyllä odotan myös mieheltä, kuten sitä että vaihtaa autooni renkaat (jonka toki osaan itsekin ja monesti olen vaihtanutkin) niin minä saatan sillä aikaa tehdä miehen lempiruokaa tai valmistella yhteisen kylvyn. Harmo vaan etten omanikäisistäni ole tällaista " tosimiestä ja joka on samalla myös herasmies" löytänyt!

[/quote]

Suosittelisin lämpimästi "johtavassa asemassa olevalle" lukemaan vähän kirjallisuutta ja tutkimuksia siitä miksi esimerkiksi naiskiintiöitä suositellaan.

Naisten historiaan tutustuminenkaan ei tekisi pahaa ollenkaan.

En tiedä minkä mukaan olet määritellyt käsitteesi "feministi" mutta missään välissä kys. käsite ei ole kyllä tarkoittanut naisten oikeuksien ajamista miesten oikeuksien polkemisella.

On aika harmillista jos joku nainen vielä tänä päivänä haluaa todeta olevansa "enemmän sovinisti", tosin toivon hartaasti että sinulla on sillekin käsitteelle jokin oma määritelmäsi.

Miksi mies ei saisi itse määritellä millainen mies haluaa olla? Sukupuolen käsite on osittain hyvin vahvasti kulttuurisesti tuotettu ja on aika pieni skaala jos miehen malli ja mitta pitää ahtaa vain yhteen tiettyyn ja hyväksyttyyn ja ylipäänsä määritellä se ulkopuolelta eikä niin että sen tekee mies itse. Ja missä määrin ihmisellä on lupa muuttua elämän ja iän myötä? Tulla pehmeämmäksi tai kovettua, katkeroitua, kokea ahdistusta, riemua, leikkisyyttä, koreilla ulkonäöllä tai innostua täysin uusista harrastuksista?

Aivan kaikkea hyvää, lukekaa ihmiset enemmän älkääkä tehkö päätelmiä asioista huhujen, juorujen tms, yhtä luotettavien lähteiden pohjalta.

ap, oletko Jippu?

Kuulostatkin vähän reppana-naiselta. Tykkäisitkö ottaa vähän turpiinkin?

[quote author="Vierailija" time="18.07.2013 klo 21:18"]

En tiedä minkä mukaan olet määritellyt käsitteesi "feministi" mutta missään välissä kys. käsite ei ole kyllä tarkoittanut naisten oikeuksien ajamista miesten oikeuksien polkemisella.

[/quote]

Oli feminismin käsite mitä tahansa, käytännössä useat feministit syrjivät ja sortavat miehiä. Eikä feminismi aja tasa-arvoa. Luepa vaikka feministien aikakausilehteä Tulva, kuinka se julistaa "Tulta munille!". Tai kuinka useat feministijärjestöt ovat yrittäneet estää naisten tekemän parisuhdeväkivallan tutkimusta. Tai kuinka Amnesty, tuo äärimmäisen feministinen järjestö, on sensuroinut koululaisten tekemiä videoita joissa kerrotaan isien häviämistä huoltajuuskiistoista.

Joskus aiemmin luulen..mies tuli ja vei, ei siinä paljon vikisty, en minäkään!

Yhä useammin ainakin Suomessa miehet on tossun alla, vikisevät vaan ja tekevät just niinkuin Justiina määrää, suunnilleen esiliina edessä ja pölyhuiska kädessä! Taitaa olla niin että samaiset justiinat niitä nössöjä kasvattaa lisää..kyllä miehen kuuluu olla mies eikä mikään perässä vedettävä hiiri! Ettei tule väärää käsitystä, en kannata väkivaltaa. Ihanaa olla nainen jolla on oikea mies!