Avioehtoko ratkaisu?

Ehdottomasti kannattaa varautua

Ja jos sen avioehdon haluaa joskus purkaa niin se on helppo tehdä milloin vain. Ja avioehdon voi tehdä vain avioeron varalta, jolloin kuoleman sattuessa aviopuoliso ei joudu maksamaan suurempia perintöveroja.



Avioehto on niin kauan tarpeeton kunnes ero tulee. Ja vaikka kukaan ei ole mennyt naimisiin erotakseen ei kukaan voi koskaan olla täysin varma oman liittonsa kestävyydestä. Omasta puolestaan voi tehdä päätöken, että ollaan aina yhdessä tuli mitä tuli, mutta toisen pään sisältöön ei voi vaikuttaa...

Jos jommallekummalle tulee perintöä ilman, että se on testamentin klausuulilla jätetty avio-oikeuden ulkopuolle (tämä siis perinnönjättäjän asia), kuuluu omaisuus osituksen piiriin, eikä siitä voida suullisesti sopia. Todennäköisesti eron hetkellä tällainen suullinen sopimus myös unohtuu helposti ja jos lahjavero on vielä silloin olemassa, voi verottajakin tietyissä tapauksissa olla kiinnostunut asiasta.

Itse tein avioehdon, sellaisen, joka on voimassa, jos avioliitto päättyy eroon. Jos liitto päättyy toisen puolison kuolemaan, on avio-oikeus normaalisti voimassa. Tällä tavalla se on yksyhteen sen kanssa, mitä kirkossa sovittiin. Uskoisin avioehdon olevan nykyisin varsin yleinen ja yleistymään päin.

Vierailija:

Olemme menossa naimisiin, emmekä tiedä pitäisikö tehdä avioehto?

Meillä ei ole juurikaan yhteistä omaisuutta, mutta miehellä on suuret tulot. Perintöä on molemmille tulossa, mutta olemme suullisesti sopineet, että se kummankin oma asia.

En tiedä, on niin jotenkin laskelmoitua tehdä semmonen paperi. Lapsiakin meillä on jo yksi, joten tekemissä tulemme olemaan aina.

Mitä mieltä olette?

Onko avioehto kovinkaan yleinen?

Avioehtohan on voimassa myös, kun avioliitto päättyy kuolemaan, silloin ositus tehdään vain avio-oikeuden piiriin kuuluneesta omaisuudesta. Selvyydeksi vaan, kun toinen vastaaja sanoi, että avioehto astuu voimaan eron sattuessa, mutta loppuu se avioliitto joskus kuitenkin.

avioerotilanteessa vain harvoin noudetetaan aiemmin sovussa tehtyjä päätöksiä " en vaadi sinulta mitään" .



Avioehtoahan ei tarvitse noudattaa, osituksen voi tehdä sovussa miten haluaa vaikka avioehto olisikin olemassa. Se antaa vain turvan siitä, että jos avioerotilanteessa haluaa omaisuutensa suojata niin se on mahdollista.



Jos teille on tulossa perintöjä niin ehdottomasti kannattaa tehdä! Liian monta rakasta, perinnöksi saatua suvun kesämökkiä on mennyt myyntiin osituksen takia.

Tässä lähipiirissä kävi sellainen hassu juttu, että tuoreen rouvan vanhemmat maksoivat antamalla tyttärelleen perinnön appivanhempiensa maksamatta jättämät velat.



Kuvio suunnilleen tämä: apivanhemmat olivat tehneet yllättäen ison velan. Poika oli omaisuudellaan (asunto osittain panttina) lainan takaajana. Appivanhemmat eivät pystyneet maksamaan lainaa appiukon sairastuttua, anoppi ei ollut enää työelämässä eli hän ei voinut rahaa tuoda taloon.



Takaajille meni laina maksuun. Pojan tuore perhe säästi asuntonsa maksamalla vaimon perintärahoilla appivanhempien lainaa.



Reilu meininki!



Meillä on avioehto siksi, että kumpikaan meistä ei kuvittelisi saavansa toisen perheen työllä ansaitsemasta omaisuudesta puolta, jos vaikka jotenkin viurahtaa ja ottaa uuden puolison.