Nainen: Kelpaisiko miehesi muille naisille?
Oletko ainut, joka kelpuutti/kelpuuttaisi miehesi suhteeseen asti?
Entä kelpaisitko sinä muille kuin miehellesi? Oliko teidän tyytyminen vähään, jottei tarvitsisi jäädä kokonaan ilman? Ole rehellinen vastauksessasi.
Kommentit (47)
Aika asenteellinen avaus. Mutta voin kyllä sanoa, että parikin tuttua naista on vihjannut, että jos joskus päätän erota niin heille kyllä mieheni kelpaisi kun on ihan heidän tyyppiään. Vähän sitä ihmettelen, kun itse en miestäni baarista iskisi, on sen verran kerryttänyt painoa ja pukeutuukin epäsiististi.
En ollut kovin suosittu nuorena, joten silloin minulla ei ollut paljon valinnanvaraa. Olen kuitenin n.s. hyvin säilynyt, joten nyt minulla on ihailijoita ja tiedän, kuka olisi ensimmäisenä jonossa, jos tieto avioliittoni rakoilusta leviäisi.
Ihan varmasti kelpaisi mieheni muillekin, siitä ei ole epäilystäkään. Uskon, että jonossa voisi olla useampikin nainen jos kuulisivat minun poistuneen paikalta.
Ja kyllä minäkin kelpaisin muillekin, jostakin syystä pari vanhaa heilaa ovat vieläkin sinkkuja ja mm. he ottaisivat minut takaisin vaikka lasteni kanssa. Myös hieman ympärille katsoessani saattaisin löytää muutamankin hyvän miehen itselleni.
En ole kuitenkaan pistämässä eropapereita lähivuosina, ja tuskin myöskään mieheni. :-)
Kelpais! Näyttää ihan kivalta ja osaa olla sosiaalinen ja mielenkiintonen muiden seurassa. Kotona on saamaton nahjus joka ei puhu koskaan mitään vaan tuijottaa vain telkkarista urheilua, mutta sitä puoltahan muut kuin minä eivät näe.
Miehellä olisi ollut ottajia, kun olimme nuoria ja seurustelimme. En alkanut hänestä kuitenkaan tappelemaan, vaan pelasin upporikasta ja rutiköyhää, ja kehoitin vain päättämään kenet hän haluaa. Tuosta on nyt 20 vuotta. Olen 100% varma, että hän ei vapaana kauaa olisi, jos eroaisimme.
Minä(kin) olin hyvännäköinen ja pidetty nuorena, mutta ei minulla enää olisi kysyntää. Siitä pitävät huolen sairauksien runtelema ulkönäköni ja varsinkin kyynistynyt mielenlaatuni.
Kyllä, koska on ihailtu ja arvostettu ammatissaan ja osaa hurmata naisia, mutta pidemmän päälle on vaikeaa pitää suhdetta, koska on asperger.
Onpas täällä nyt joka mammalla alfamies saman katon alla...
Ettekö tosiaan olleet miehellenne se viimeinen valinta, kun eivät muita mukaansa saaneet?
ap
hyvin tuo on tuntunut muille kelpaavan
Kelpaisi, ja nauttii naisten huomiosta jota saa asiakaspalvelutyössään. On silti pysynyt uskollisena mulle vaikka meiilä on up-and-downs kuten parisuhteissa kai on. Miehelle riittää se flirtti se muiden kanssa mutta luulen että ilman sitäkään se ei osaisi olla.
Itseäni ei kiinnosta muut, ainakaan naimisiin en menisi uudestaan.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 23:56"]
Onpas täällä nyt joka mammalla alfamies saman katon alla...
Ettekö tosiaan olleet miehellenne se viimeinen valinta, kun eivät muita mukaansa saaneet?
ap
[/quote]
En minä väitä että hän olisi mikään alfa-uros, vaan ihan mukiinmenevän näköinen suomalainen mies. Hyvin leikatut hiukset, rennot mutta asialliset vaatteet, hyvin miellyttävät kasvonpiirteet ja ruumiinrakenne. Ikä on 40+, lapset tehtynä, talous kunnossa ja pää myös. Huumorintajuinen ja kohtelias.
On vaikeaa kuvitella että hänen pitäisi "jäädä yksin" muusta kuin omasta tahdostaan.
Pitää siis olla alfauros, jotta kelpaisi muille?
Mun mies varmasti olisi saanut jonkun muunkin kuin mut enkä edes ole sellainen, jonka hän olisi halunnut, eikä kuitenkaan mitenkään "tyytynyt". Ulkoisesti siis en ollut ns. hänen makuunsa, sisäisesti sitten kolahdin hänelle enemmän kuin olisi uskonut kenenkään kolahtavan.
Joten tässä sitä nyt ollaan vielä 12 vuoden jälkeenkin.
Mieheni on komea, mutta aika ujo, hiljainen ja jopa hieman epäsosiaalinen. ei ole siis mikään supliikki naistennaurattaja alkuunkaan. varmasti kuitenkin kelpaisi monille. On hauskannäköinen, pukeutuu hyvin, on siisti, hoikka ja pitää itsestään huolta. En kuitenkaan usko, että häntä joku on odottamassa.
Itselläni on hyveenä ennemminkin sosiaalisuus, puheliaisuus ja avoimuus, jos ajattelee tutustumista uusiin ihmisiin. Ei minulla kuitenkaan mitään jonoa miehiä ole todellakaan odottamassa.
onneksi emme ole eroamassa. En millään jaksaisi alkaa tapailemaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin...
Tuntuu kelpaavan, sillinhajuisena palaa monta kertaa kuukaudessa.
No silloin kun aloimme seurustelemaan, sain monen naisen vihat päälleni kun "vein" heidän miehensä. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Mieheni on äärettömän komea ulkoisesti, mutta pahaa masennusta ja päihdeongelmaakin on, joten enää en ole ihan varma.
Minulle hän kuitenkin kelpaa myös näiden vastoinkäymisten aikana <3
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 23:56"]
Onpas täällä nyt joka mammalla alfamies saman katon alla...
Ettekö tosiaan olleet miehellenne se viimeinen valinta, kun eivät muita mukaansa saaneet?
ap
[/quote]
Aika mielenkiintoinen asenne.. Onko ap miehesi sanonut sinulle, että olit hänelle se "viimeinen vaihtoehto" tms? Jos on niin sinuna heittäisin mokoman moukan ulos.
Minun mieheni ei ole mikään "alfauros", mutta varmasti kelpaisi monelle muullekin naiselle hän pitää huolta itsestään, ei kulje resuisissa vaatteissa, on huomaavainen ja huumorintajuinen kiltti mies. Itse en ole mikään ruusu, mutta tiedän että kelpaisin muillekin miehille, mutten muita halua.
Kyllä me kelpaisimme muillekin, mutta emme halua kuin toisemme. Perfect match.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 23:56"]
Onpas täällä nyt joka mammalla alfamies saman katon alla...
Ettekö tosiaan olleet miehellenne se viimeinen valinta, kun eivät muita mukaansa saaneet?
ap
[/quote]
Joo oltiin viimeiset toivot. Lihavia ja wt ja juntteja. Mä olin vieläpä yh kun tavattiin, joten eihän mua kukaan muu olis huolinut. Baarissa tosiaan tavattiin ekan kerran. Mehän sinne viimeiseksi jäätiin ilman pareja kun kaikki muut oli jo menneet niiden unelmakumppaniensa kanssa. Eipä siinä sitten mitään.
Ei meistä varmaan kumpikaan kelpaisi muille, muuten kuin yhdeksi illaksi :D Vakka on kantensa löytänyt ja minulle tuo kieroutunut kakkiainen on hyvä valinta. Kauniit kasvot ja sopivan lihaksikas.
Ei tosiaan kelpaisi. Ruma, epämuodostunut, vittumainen, saita ja rutiköyhä, eikä sitä kukaan kotoaan löytäisikään.
Minäkin olen tosin koko ajan unohtamassa koko tapauksen.
Ja koska minäkään en tuon kummempia saa (onhan tässä erinäisiä kusipäitä jo vuosikymmenet testailtu), pysyn lopun elämääni sinkkuna.
Siisti, kiltti, rauhallinen, asiansa järjestelmällisesti hyvin hoitanut vastuuntuntoinen perheenisä - ei välttämättä mikään komistus, alfasta puhumattakaan, muttei mikään lysähtänyt nahjuskaan.
Kai tuolle ottaja löytyisi, jos oikein etsimällä etsittäisiin. Tuikitavalliselle miehelle.
Varmasti kelpaisi muillekin, tiedän jopa pari tapausta että nainen on koittanut ihan tosissaan iskeä mun miestäni.
Ja kelpaisin minäkin vaikka ihan tavallinen kottarainen olenkin, en vain halua mennä.