Lue keskustelun säännöt.
Pikkupaikkakuntien "no-lifettäjä" juoruakat, kokemuksia?
16.07.2013 |
Ärsyttää pikkukaupunkien juoruakat joilla ei ole omaa elämää ja ovat ns "shit-stirrereitä" eli yrittävät aina saada jostain väännettyä jotain negatiivista juorua liikkeelle ja lisähöystävät sitä vielä omilla ihme jutuillaan.
Onko teillä kokemuksia tällaisista pahansuovista ihmisistä jotka keskittyvät naapuruston ja muun kyyläämiseen, ja pelkkien juorujen levittämiseen? Sama kuinka mukava olisit, niin perästä kuuluu jotain kakkaa?
Taas tuli vastaan eräs tapaus, aika pieni juttu sinänsä mutta ärsyttää niin vimmatusti juuri nyt kun pienestäkin asiasta tehdään vääntämällä jotain negatiivista ja että siihen sekoitetaan vielä oma perheenjäsen; kävin nimittäin äskettäin aika pienellä ex-kotipaikkakunnallani täältä Hgistä jossa asun ja työskentelen nykyään, ja tapasin paikallisen marketin aulassa tuttavani ja vaihdettiin siinä kuulumisia. Hän nuuhkaisi minua ja kysyi että mitä kivaa tuoksua minulla on, ja kerroin että eräs ystäväni toi kyseistä (huom: raikasta ja miedon pehmeää koska olen allerginen monille tuoksuille) tuoksuöljyä minulle tuliaisiksi Etelä-Ranskasta jossa asuu, ja tämä sanoikin ettei tuollaisia ihania täältä tietenkään saa. Juteltiin siinä vielä hetki lomasuunnitelmista ja matkoista.
Huomasin siinä samalla läheisen peliautomaatin luona seisoneen naisen X joka on tunnettu juoruilusta ja elämänsä kohokohta kuulemma marketissa käynti, on niin isokokoinen (pitkästi toistasataakiloinen) ettei jaksa muualle mennä tai kävellä eli elämä pyörii ilmeisesti vain sen asunnon ja marketin välillä :( Huomasin että hän kuunteli meitä hyvin katkeran näköisenä, moikkasin ystävällisesti mutta hän käänsi päänsä pois, ja minä jatkoin siitä matkaa vanhempieni luokse.
Isäni tuli kotiin noin tunti minun jälkeeni, oli myös käynyt marketin kautta, ja kertoi että oli kuullut takanaan jyminää käytävällä ja ihmetteli että mitä tapahtuu ja että seuraako joku häntä ja kääntynyt, niin tämä isokokoinen X oli hiihdellyt häntä kiinni eli ottanut oikein vauhtia ja puuskuttaen ja hengästyen alkanut selittämään isälleni että "näinpäs sen sinun tyttäresi täällä vähän aikaa sitten ja sillä oli jotain niin kauhean väkevää hajuvettä että minä meinasin pyörtyä tänne!" Isäni oli ihmetellyt että miksi tämä X puhuu hänelle kun eivät ole aiemmin oikeastaan muuta kuin moikkailleet kun kyseessä aika pieni paikkakunta kuitenkin, eli jossa kaikki tervehtii suurinpiirtein kaikkia. Isäni oli vaan vastannut että "Ai tytär tuli jo tänne perille, kiitos vaan päivityksestä!" ja käveli tiehensä.
Kommentit (41)
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 00:56"]
Meidän lähistöllä asuu pitkäaikaistyötön miehensä elättinä oleva vähän yksinkertaisen oloinen nainen, joka on äärettömän utelias. Aina kyselee ties mitä. Kerran pari vuotta sitten mä päätin vähän näpäyttää sitä. Kerroin sille, kuinka isäni on varannut itselleen avaruusmatkan. Olisitte nähneet naisen ilmeen. Oli puhunut tätä juttua eteenpäin ja muut kyläläiset luuli sen seonneen.:D
[/quote]
Tuota sinun toimintaasi tuossa kohdin kutsuisin fiksuksi toimminnaksi. :) Paha vain ettei se varsinainen viestin ydin luultavasti siltikään mennyt perille sille, eli matami jatkanee samaan malliin, mutta tulipa edes vähän sekoitettua hänen uskollista ja epäilemättä todella tollukkaa kuulijakuntaansakin siinä samalla. Jos kuitenkin siellä olisi tuon seurauksesta jonkun hoksottimet alkaneet peräti toimiakin, mutta luulen että se on tätä liian toiveikasta ajattelua, mihin minulla on taipumusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 22:49"]
Koitapas vähän parempaa.
[/quote]
Mikä vittu sun ongelmasi on?
Taidat olla joku peräjunttilan tietotoimisto...
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 12:26"]
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 00:24"]
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 23:09"]
Hmmm. Herää kysymys mikä ystäväsi on jos ei ihmeellinen kyttääjäjuoruakka?
[/quote]
Mikä jäi epäselväksi? Hän on pelkkä viaton rappukäytävän naapuri-ohikulkija, jolle tämä juoppomiesten kyttääjä tulee selittämään että keitä on taas ikkunasta nähnyt. Tämä nainen käy varmaan muillekin asukkaille niitä havaintojaan selittämässä, kellonaikojen kera.
[/quote]
Pointti taisi olla, että ystäväsi kertoo tuon juoruakan touhuista eteenpäin sinulle.
[/quote]
Siis ööö, eikö kuka tahansa ihmettelisi ystävälleen ääneen sitä että miten jollain naapurin naisella riittää mielenkiintoa (ja aikaa) seurata juoppoja miehiä ikkunasta, ja vielä sekoittaa hänet niihin omiin juttuihinsa??!
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 09:47"]Paitsi jos tulisi tilanne jossa juoruamiset vahingoittaisivat lapsiani. Silloin avautuisin.[/quote]
Valitettavasti sellaiset ajat saattavat olla edessä, mihin ne sitä "harrastustaan" lopettaisivat? Jotkut juoruakat kouluttavat lapsistaan samanlaisia ja sitten sinun omat lapsesi ovat seuraavan polven juorukohteita :(
Kuulostaa tutulta... aika koomistahan se on, kun kuulee itsestään mitä villeimpiä juttuja, vaikka elämä pyörii tasan työpaikan ja kodin välillä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän paikkakunnalla lapset ainakin ovat perineet vanhempiensa juoruhakuisuuden. Nämä samojen juoruperheiden lapset ovat myös pahimpia koulukiusaajia.
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 15:26"]
Meidän paikkakunnalla lapset ainakin ovat perineet vanhempiensa juoruhakuisuuden. Nämä samojen juoruperheiden lapset ovat myös pahimpia koulukiusaajia.
[/quote]
Ihmettelen myös että miten ne pakkomielle-juoruilevat aikuiset kehtaavat kertoa niitä aikuisten juttuja & juoruja lapsilleen tai yleensäkin lastensa kuullen!!?!
Sitten ne juoruilevat lapsensa levittelevät niitä juoruja eteenpäin kouluissa ja osallistuvat kiusaamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun hyvä tuoksusi voi olla jonkun toisen mielestä karmea haisuvesi. Ikävää, että aiheesta mainittiin sukulaisellesi.
JUORUA JA TYHJÄSTÄ JUNKKAUSTA ON AINA JA IANKAIKKISESTI, KIVEN KEIKAHTAMISESTA VOIDAAN KIISTELLÄ IKUISESTI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ollut raskaana ja saamassa potkuja töistä :D kiva kuulla kyliltä. Asun hyvin sulkeutuneessa ja pienessä kyläyhteisössä, jossa kaikki tuntevat kaikki.
Joo ihan samaa myös Helsingissä, sielläkin on myös pienet piirit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh niin tutun kuuloista. Itse asun tuollaisella pienellä paikkakunnalla, osittain olosuhteiden vuoksi mulla on ahdistuneisuushäiriö. Etenkään ulkona en viihdy saati kylällä. Elämä on lähinnä neljän seinän sisällä ja eipä tääl ole oikein mitään tekemistäkään. Yritän kuitenkin huolehtia itsestäni. Saan psyykattua itseni päivittäin pitkälle lenkille. Se on vaikeaa, koska täällä ihmiset oikeasti tuijottaa liian pitkään (kun käyn isommissa kaupungeissa tätä ongelmaa ei ole)
Mulla kun on sitä ahdistusta, jostain syystä mun pitää ottaa muovipussin mukaan lenkille. Sen avulla olo ei tunnu "orvolta" ja saan ulkoiltua. Olen pitkään pitänyt itseäni ihan hulluna ja vainoharhaisena ihmisten suhteen, että puhuisivat ja tuijottaisivat. Kuulin vähän aikaa sitten että minua ihmetellään kun mulla on lähes aina muovipussi mukana ja mitähän siinä on :D muovipussissa kuljetan vesipulloa, jos tekee mieli juoda
Vierailija kirjoitti:
Maallemuuttaja täällä. Aluksi oli järkytys tajuta muutaman vuoden kuluttua, että ihan tuntemattomat ihmiset juoruavat. Ahdistavinta oli se sairaalta tuntuva ahnaus, jolla juoruihin tartuaan ja ihan perättömiä juttua levitetään.
Lopulta siihen turtuu, ja tulee sellainen haistakaa vee -asenne. Ei jaksa enää jutella sellaisten ihmisten kanssa, joiden tietää puhuvan selän takana, eikä varsinkaan olla heille ystävällinen, kun sitä maireutta on vaikea sietää.
Aivan,kuin Mynämäen Karjalassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirissä on henkilö joka asuu pienehkössä taajamassa. Jos siellä jotakin tapahtuu niin henkilön puhelin soi. Siinä vaan ilmoitetaan että 'sille ja sille on tapahtunut sitä tätä ja tuota'. Puhelussa ei juuri muuta puhuta kunhan vaan laitetaan se juoru tai tapahtuma kiertämään ja tiedoksi.
Nämä tiedonvälittäjät ovat aikamoisia tietotoimistoja. Tosin faktojen tarkistus saattaa jäädä toissijaiseksi kun asiaa pitää jo sitten kertoa eteenpäin.
Muutettiin viitisen vuotta sitten tälle paikkakunnalle, ja aika pian tutustuin ja ystävystyin harrastuksen kautta erääseen henkilöön, joka myös oli vasta tänne muuttanut. Ihan alusta asti hän tilitti naapuruston uteliaisuudesta. Tiesivät työpaikat ja työpaikan vaihdokset, kaukaiset sukulaiskytkökset paikkakunnalla, mistä ovat muuttaneet jne jne jne. Asioita, joita itse eivät olleet edes ehtineet näille kertoa, mutta aina oli joku joka oli tiennyt kertoa.
Ystäväni ja miehensä kotona olo oli jatkuvan tarkkailun alla. Jos auto oli päivällä pihassa, joku jo tiesi että siellä sairastellaan (vaikka saattoi olla etätöitä tai koulutus/palaveri kaupungissa, jonne oli menty kimppakyydillä/ julkisilla). Jos talo oli viikonlopun pimeänä, kyseltiin jo missä olitte tai jos pihassa oli vieraita autoja, niin pian jo tiedettiin mikä kuului kellekin ystävälle tai sukulaiselle. Tai sitten ihan jotain ohimennen huomauttelua: "Huomasin, että teillä ei ollut illalla valoja", "Maire oli nähnyt, että teillä paloi viime yönä valot kolmelta" ym! Ja aina kaikelle ihmetykselle oli naapuriraati päättänyt jo jonkun selityksen. Ja tätä samaa olen ollut vuosi vuoden jälkeen todistamassa myös tuolla harrastuksessa. Siellä ei ole yhtään ystäväni naapuria, mutta aina joku utelias tietää, että "tehän asutte siellä paikassa X" ja "sun mieheshän käy töissä kaupungissa X ja on töissä työnantajalla X" ym.
No, sitten me mun miehen kanssa: Tämän viiden vuoden aikana meidän naapurusto ei ole osoittautunut käytännössä mitään kiinnostusta meitä kohtaan. Tervehditään kun nähdään, vaihdetaan jokunen sana, on sovittu jostain pensasaidan leikkuusta ym normaalia, mutta yhtään ainutta juorua ei ole kantautunut meidän korviin. :D Parasta oli ehkä se, kun meidän esikoinen syntyi 2,5v sitten keväällä ja lähin naapuri oli ihan ihmeissään, kun ei ollut tiennyt edes minun olevan raskaana. Kaikenlisäksi teen aika näkyvää asiakaspalvelutyötä, että en missään piilossa ollut ollut.
Eipä siihen tarvita kuin yksi tai kaksi uteliasta joilla on vielä valtavasti aikaa ja "koko kylä tietää". Tai sitten hyvällä tuurilla saa olla ihan näkymätön, kuten me.
Asuin lapsuuteni pienellä paikkakunnalla, ja äitini kuului ap:n kuvaamaan juorupiiriin. Hänellä oli riitaa milloin kenenkin ystävänsä kanssa, ja yhtenä aseena näissä riidoissa oli vastapuolen lasten haukkuminen. Näin minäkin pääsin osalliseksi mitä mielikuvituksellisemmista jutuista, ja kun kerran satun olemaan nainen, käsittelivät nämä jutut oletettua kevytkenkäisyyttäni. Toisin sanoen minulla oli jo 12-vuotiaana epäilyttävä maine ilman, että minulla oli ollut mitään läheisempää kontaktia poikiin tai miehiin. Vastaavasti äiti levitti "ystäviensä" lapsista törkuäyjuttuja, kuten että nämä käyttävät huumeita tai ovat olleet osallisina pahoinpitelyissä.
Olen muuttanut jo kauan sitten pois enkä ole äitini kanssa väleissä. En halua olla tekemisissä ihmisen kanssa, joilla ei ole kunnioitusta muita ihmisiä kohtaan eikä mitään käsitystä normaalien ystävyys- tai muiden ihmissuhteiden ylläpitämisestä. Pahinta on, jos ei ole suhteellisuudentajua sen vertaa, että ymmärtäisi jättää viattomat lapset omien riitojen ulkopuolelle. Jotkut ihmiset ovat sellaisia, että sen sijaan, että he pyrkisivät itse elämässä eteenpäin, yrittävät he vetää, omista lapsista lähtien, muita alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Meidän keskisuuressa kaupungissa oli ja on varmaan vieläkin aikuispissis joka ainakin silloin jäänyt jollekin 'äidin ja isän pikku prinsessa'-ikätasolle vielä pitkästi yli parikymppisenä. Aina saanut haluamansa, oli sitten materiaa tai draamaa.
Esimerkki lauantai-illan kulusta: Alkuillasta mökötti ja valitti joka asiasta että soi väärä musiikki, miehet tarjoilee hänelle ihan väärää alkoholijuomaa ja muuta. Sitten vetää kännit ja alkaa ilkeäksi eli käy kuiskimassa ja valehtelemassa miesten korviin esimerkiksi että heidän tyttöystävät on naimassa vieraiden miesten kanssa naisten vessassa ja myhäilee tyytyväisenä aikaansaannoksilleen kun miehet lähtevät nyrkit pystyssä vieraita miehiä pieksemään. Sitten kun valheet ja juonet selviävät niin hänet syyllistetään valehtelijaksi ja itkeä pillittää ja juo lisää, ja lopulta sammui aina jonkun kapakan nurkkaan.
Tästä on toistakymmentä vuotta mutta sama kuvio jatkuu kuulemma vielä, kertovat paikkakuntalaiset. Juoruja ja kännejä.
"Kertovat paikkakuntalaiset." Anteeksi, mutta tajuatkohan itse olevasi osa tätä juorukerhoa? Tapa, jolla puhut tuttavastasi toisen käden tietoa käyttäen, on juuri sitä itseään.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="17.07.2013 klo 02:12"]
mun mielestä juoruaminen ja paskanpuhuminen = myrkynkeitto ovat eriasioita.
Juorut pysyy faktoissa, paska ei. joskus juorua "kuuluukin" levittää laajalle. esim vittumaiset naapurit ovat pois muuttamassa jne. ;)
Tämä on kyllä ihan totta. Juoruilulla on yhteisössä oma tehtävänsä, pysytään kärryillä siitä, kenellä menee hyvin ja kenellä ei. Jos ei ole nähnyt metsämökin mummoa pariin päivään, on ihan hyvä kylillä kysellä, että onkos sitä Lyyliä näkynyt. Ja sitten voi hukaista helpotuksesta, jos Lyyli on lähtenyt mummoporukassa Aurinkorannikolle ;)
Mutta valitettavan usein juoruilu lipsuu paskanjauhamisen puolelle ja muuttuu ilkeämieliseksi ja saattaa jossain vaiheessa lipsua stalkkaamisen puolelle. Itse en ole palaamassa maalle, koska nykyinen elämäntyylini olisi paskanjauhajille varsinainen kultakaivos :/
Näinpä. Minäkin monesti syyllistyn kyttäykseen. Viimeksi oli naapurin mummolla koko päiväään kaihtimet alhaalla, mikä on epänormaalia käytöstä, niin piti naapureita jo kysellä, että onko sitä Maijaa tänään aikoina näkynyt. Kuulemma oli näkynyt postilaatikolla käyneen. Vähän kaikki ohi kulkiessaan sitä taloa kyttää ja mummoa myös ja kertoo muille, että käveli huonosti/näytti olevan jalat parempana. Sillä mummolla kun sukua käy kylässä joskus ja jouluna.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 22:53"]
Olen muuttanut jokin aika sitten pienemmälle paikkakunnalle. En hirveästi välitä siitä mitä minusta juorutaan jos mitään, mutta hämmästyttää se miten ihmisiä kiinnostaa ja miten tarkkaan he kaiken muistavat. Saattaa tulla esim. jossain kampaajalla ilmi että siellä tiedetään lasten iät ja nimet, hoitopaikat, miehen ja minun työhistoria, mitä on istutettu pihaan tänä keväänä (vaikka asuttaisiin toisella puolella kylää), milloin on ollut vieraita, periaatteessa ihan mitä vaan. Aina ihmetyttää tuo, että jonkun mielestä on kiinnostavaa tietää meikäläisenkin elämästä jotain. Itseä kun ei vois vähempää kiinnostaa kenenkään tekemiset. Varmaan tietävät nekin asiat, joita en mielellään levittelisi, mutta en pahemmin jaksa miettiä asiaa.
[/quote]
Olin 25 vuotta pois etelä-pohjalaiselta pikkupaikkakunnalta kunnes paluumuutin ja en tosiaan tunne enää muita kuin sukulaiseni ja alle 5 koulukaveria. miehen sisko 45v on asunut ihan koko ikänsä tässä pikkukunnassa ja rakensi tupansakin vielä 1 km päähän äidistä ja isästä. Se ihminen kyllä jaksaa raportoida muiden ihmisten asioista ja ikävä kyllä huomaa että missään muualla ei olla oltu asumassa ja elämässä,jutut pyörii siinä samassa pikku piirissä.