Ei voi olla enää totta.. mitä tekisit tässä tilanteessa??
Annoppi soitti äsken..
Tilanne on siis sellainen, että meidän kohta vuoden ikäinen vauva on
pulautellut aina todella paljon. Meillä on menny monta mattoa pilalle
ja joka paikka ollut aina puklussa. Kaupungille on pitänyt pakata
monet varavaatteet ja lakanoita pitänyt vaihtaa jokapäivä. Pyykkiä
pitänyt pestä kokoajan. Kunnes sitten vihdoin kun oltiin puoli vuotis
lääkärissä niin lääkäri määräs vauvalle sellasta nestemäistä lääkettä,
jota annetaan aina sen jälkeen kun on syönyt jotain. Lääkettä ollaan
annettu nyt siis jo puolen vuoden ajan ja se on toiminut loistavasti. Välillä
ollaan aina kokeiltu että jatkuuko pulauttelu jos ollaan oltu antamatta, ja aina
on sitten pulauttanut heti. Lääke on siis ollut todella iso apu arjessa. Lääkäri
sanoi silloin kun kehotti sitä ostamaan, että se on yleinen lääke jota käyttävät
monet vauvat, jotka pulauttelevat liikaa.. sitä käyttävät myös aikuiset
närästykseen, ja sitä saa apteekista ilman reseptiä. Nyt sitten anoppi
(jolla on luulotautia, ja muutenkin yrittää aina leksiä joka asiasta jotain vikaa ja
oireita) soitti ja sanoi, ettei saada missään nimessä antaa sitä lääkettä enää
vauvalle. Syynä oli se, että hän huomasi sen sisältävän alumiinia. Mieheni
on tietenkin heti äitinsä puolella ja sanoo että ei saa enää antaa ja taas pitää
aloittaa se hirveä pulauttelu. Koska jos antaa alumiinia, niin sillon kuulema
20 vuoden päästä tulee aivoihin tukoksia, verisuoniin rappeutumia ja sitten
kuolee. Ja se on kuulema sitten mun vika. Eikö toi oo jo liioittelua??? Miks
lääkäri olis sitä sit määränny? Mitä te tekisitte?
Kommentit (20)
Anopille adia ei kuulu. Mies voi soittaa ja varata puhelinajan lääkärille, joka voi vastata miehesi mieltä askarruttaviin asioihin lääkkeen käytöstä. Noin tekisin.
Minäkin käyttäisin harkintaa ennen kuin syöttäisin kuukausitolkulla jotain lääkettä lapselleni. Lääkkeillä on AINA myös ei-toivottuja vaikutuksia.
kai oletlukenut lääkkeen tuoteselosteen ja siitä tiedot mitä lääke voi aiheuttaa? Eikö pulauttelua ole tutkittu? syynä voi olla esim maitoallergia tms, joka on helppo hoitaa jättämällä kyseinen ruoka pois. Yleensäkin refluksia pahentaa tietyt ruoka-aineet.
Toki lapsi ei varmaan loppuelämäänsä lääkettä tarvitse, jos kyse on vain elimistön kehittymättämyydestä. Onko mietitty leikkausta?
Meillä tehtiin leikkaus, kun pulauttelu oli tuon tyylistä jatkuvaa, eikä parantunut. Tuo teidän pulauttelu kuulostaa kyllä jo hoitoa vaativalta.
http://www.refluksilapset.fi/lastenger.html
Lasten gastroesofageaalinen refluksi (GER)
Lasten gastroesofageaalisella refluksilla (GER) tarkoitetaan vatsan sisällön nousua takaisin ruokatorveen ja sen yleisin oire imeväisikäisellä on pulauttelu. Pulauttelu ei edellytä erityisiä tutkimuksia, jos lapsi on hyväkuntoinen, tyytyväinen ja normaalisti kasvava. Imeväisikäisten pulauttelu on fysiologista niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia. Pulauttelu on pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, jonka jälkeen se alkaa helpottaa niin, että suurimmalla osalla oire loppuu 12-18 kuukauden ikään mennessä. Refluksin eräs muoto on Silent-refluksi, johon ei liity ylenmääräistä pulauttelua ja joka saattaa olla tavallista refluksia kivuliaampi.
Refluksioire (GER) johtaa refluksitautiin (GERD) silloin, kun oireet ovat vaikeat tai tutkimukset viittaavat vaurioon ruokatorvessa, kurkunpäässä, keuhkoputkissa tai keuhkoissa. Ruokatorvi kärsii yleisesti eniten refluksista ja refluksi voidaankin jaotella erosiiviseen refluksitautiin (ERD) tai ei- erosiiviseen refluksitautiin (NERD). NERD ei kuitenkaan ole refluksitaudin lievempi muoto, kuten joskus on totuttu ajattelemaan vaan siinä potilas saattaa kokea hankalia oireita protonipumpunestäjälääkityksestä huolimatta.
Refluksitaudista puhutaan silloin, kun lapsella on hankalia oireita tai ruokatorvessa todetaan tulehdus. Pitkäaikaisseurannassa on havaittu, että suuri osa aikuisiän refluksitaudeista on jatkunut lapsuudesta saakka. 20 %:lla aikuisiän refluksipotilaista tauti oli ensimmäisen kerran diagnosoitu alle 18 kuukauden iässä ja peräti 75 %:lla myöhemmin lapsuusiässä.
Refluksitaudin esiintyvyydestä Euroopassa ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arvioitu, että 1,3 % lapsista on tarvinnut oireiden vuoksi hoitoa. Ilmeisesti diagnostiikan tehostumisen seurauksena GER-oireiden vuoksi sairaalahoitoon päätyneiden lasten määrä on viime vuosina kymmenkertaistunut Yhdysvalloissa. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan refluksitautia esiintyy 3-7 % lapsista. Vammaisilla lapsilla esiintyy enemmän gastroesofageaalista refluksitautia kuin terveillä lapsilla ja oireet ovat usein myös vaikeampia.
Patofysiologia
Gastroesofageaalisen refluksitaudin syntymekanismi on moniulotteinen eikä tarkkaa patogeneesiä tiedetä. Ruokatorvella on mekaaninen puolustusjärjestelmä (ruokatorven motiliteetti), joka säätelee mahalaukusta takaisinpäin nousevan eritteen eli refluksin määrää sekä kestoa. Ruokatorven puhdistusmekanismi huolehtii myös refluksaatin nopeasta palautumisesta takaisin vatsalaukkuun. Ruokatorven limakalvoissa on myös itsessään puolustusmekanismeja vatsahappoja vastaan.
Refluksitaudissa hapanta vatsansisältöä nousee poikkeuksellisen paljon ruokatorven puolelle. Tämä voi saada aikaan ruokatorven tulehduksen eli esofagiitin. Tärkeimpänä takaisinvirtauksen estäjänä pidetään ruokatorven alasulkijalihasta (LES). Jos alasulkijalihas aukeaa väärään aikaan ja liian usein, aiheuttaa se tällöin vatsan sisällön nousemisen ruokatorveen. Hidastunut vatsan tyhjeneminen, ruokatorven vähentynyt puhdistuma (clearance) sekä sappirefluksi aiheuttavat myös takaisinvirtausta. Myös hiatushernia eli palleatyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa. Tyrä syntyy pallealihaksessa sijaitsevaan aukkon, jonka kautta ruokatorvi kulkee. Palleatyrä aiheuttaa yleisimmin refluksia jo ikääntyvimmille aikuisille, ei niinkään usein lapsille.
Närästykseen liittyvä poltto aiheutuu mahanesteen suolahapon happamuudesta. Mahan sisäpintaa verhoava limakalvo kestää hapon hyvin, mutta ruokatorvenlimakalvo puolestaan ei sitä kestä. Tiheään toistuvat happopiikit ruokatorven limakalvolle vahingoittavat sitä ja aiheuttavat tulehdusmuutoksia.
Useilla aikuisilla refluksipotilailla vaiva on alkanut jo lapsuudessa. Vaikka lapsilla GER:in patofysiologia on osittain samanlainen kuin aikuisilla, oirehtii se usein eritavoin ja potilaan ikä tulisikin ottaa huomioon tutkittaessa merkkejä ja oireita refluksista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että refluksijaksot kestävät imeväisillä ja pienillä lapsilla kauemmin kuin aikuisilla potilailla. GER:in tehokas tunnistaminen ja hoitaminen jo lapsuudessa on tärkeää, sillä refluksi heikentää kokonaisvaltaisesti elämän laatua ja pitkään jatkuessaan altistaa komplikaatioille, kuten Barretin ruokatorvelle ja ruokatorven syövälle.
Allergia
Refluksitaudin taustalla saattaa olla myös ruoka-aineallergia ja lastenlääkäri Tiina Tuomela arvioi noin joka kolmannen tai peräti joka toisen refluksitaudin taustalla olevan ruoka-ainellergia. Samansuuntaisen arvion esittävät Salvatore & Vandenplas artikkelissaan Gastroesofageaalinen refluksi ja lehmänmaitoallergia: Onko niillä yhteys? Heidän mukaansa puolella alle yksivuotiaista refluksikoista sairauteen liittyy maitoallergia.
Ruoka-allergisten lasten allergian aiheuttama sekundaarinen refluksioireilu ei eroa primaarisesta refluksioireilusta millään tavoin ja molempiin liittyy oksentelua ja hengitystieinfektiota yhtä paljon. Monesti on vaikea erottaa, onko kyseessä refluksitauti vai allergian aiheuttama refluksioire.
Tutkituta siis lapsi!!
Ensinnäkin ihmettelen sitä, että ettekö todellakaan mistään saaneet käsiinne sellaisia rättejä, joihin olisitte saaneet puklaukset pyydystettyäainankin ennen kuin vauva lähti itse liikkeelle? Ennen sellaisia oli äitiysavustuspakkauksissakin nimellä harsovaippa. Pyykkiin meni vain se harso, ei koko vaatekerta ja kaikki lakanat ja matot.
Kuinka erikoisia mattoja teillä on ollut, jos ne ovat tuollaisesta menneet pilalle?
Tuon edellä olevan perusteella tuli mieleen, että jos tämä ei ole provo niin olette sitten erikoisen avuttomia vanhempia ja siksi anoppi katsoo aiheelliseksi puuttua asiaan.
Lääkityksestä voisit pitää anopillesi esitelmän. Jokaisella lääkkeellä kun on sekä haittoja että hyötyjä ja ne punnitaan siten, että hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Vauva on varmaan tutkittu, ettei pulauttelun syy ole sellainen rakenteellinen vika, joka pitäisi korjata jollakin muulla keinolla kuin lääkkeellä. Riskinsä tietenkin siinäkin, jos vaihtoehto olisi leikkaus.
Onko tuo nestemäinen lääke ainoa, jolla pidätte pulauttelua kurissa? Jos on, niin hopi hopi lääkäriin.
Herranjestas taas täällä näitä vastauksia. Lapsella nousee hapanta vatsansisältöä joka aterian jälkeen tuokatorveen ja näiden mammojen mielestä lääkettä ei saisi antaa!
Miettikääpä nyt mitä mahahappo tekee herkille limakalvoille, hampaille jne.
Anopille asia ei kuulu, mutta isälle tosiaan joku lasten gastroenterologi voisi selittää asian juurta jaksain.
Mikään tässä elämässa ei ole riskitöntä. Nyt vain näyttäisi, että tuolla lääkkeellä on pienemmät riskit kuin jatkuvalla refluksilla.
Vie lapsi kunnon lastenlääkärille. Esimerkiksi Ruusulaan Töölössä.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 11:55"]
Miettikääpä nyt mitä mahahappo tekee herkille limakalvoille, hampaille jne.
[/quote]
Aivan samaa mieltä. Onhan se jo pikkuiselle kivuliastakin, kun ruokatorvessa närästää. Nyt hän on saanut lääkkeen turvin syötyä. Jos pulauttelu jatkuisi, lisääntyisivät kivut, lapsi ei saisi tarvittavia ravinto-aineita, ja kun lapsi yhdistää ruokailun ja kivun, niin siitä saattaa kyllä tulla syömisongelmia.
Anoppi on keksinyt yhtä-äkkiä tuon alumiiniasian ja yleistänyt sen tavistietämyksellään kaikennäköisiin uhkakuviin ajatelematta ollenkaan sen hyötyjä. Jos isä heittäytyy hankalaksi, viesinhänet lääkärin vastaanotolle asiasta kesustelemaan. Vauvanne on nyt jo kohta vuoden ikäinen, joten sen puoleen voisi kokeilla olla ilman lääkettä. " Pulauttelu on pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, jonka jälkeen se alkaa helpottaa niin, että suurimmalla osalla oire loppuu 12-18 kuukauden ikään mennessä" Mutta jos pulauttelu jatkuu,niin sitten ei missään nimessä ilman apuja.
No jos lääkäri on lääkettä kirjoittanut, sitä annetaan tottakai. Ihme höpinää anopilta. Se mitä varmaan kannattaisi kohtapuoliin tehdä niin käydä lääkärissä taas uudelleen, jos vaiva ei ole parantunut. Mies vaikka mukaan.
Ihmisillä on monesti tapana välttää lääkkeitä lasten kanssa liiankin pitkään. Harvempi lääkäri niitä kirjoittaa ilman syytä. Sun lapsella on lääkkeenä ehkä Gaviscon, josta ei ylipäätään imeydy mitään elimistöön. Mieto lääke sinänsä.
No voi hyvänen aika, jos pulautuslääke tappaisi 20 vuoden kuluttua, se lääke olisi käyttökiellossa! Anopin höpinöistä ei tarvi välittää, ja mies pitää nyt saada kuulemaan asiantuntijaa joka selittää asian oikean laidan.
Onkos anopin dödössä alumiinia? Kannattaisi tarkistaa.
Onko lääke Antepsin? Siinä ei ainakaan mitään alumiinia ole.Hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin mahdolliset haitat.
Ei lääkärit ole jumalia. Kannattaa lähteä aina siitä, että tulee hoitovirhe. Sitten jos ei, voi yllättyä iloisesti. Eli käyttäisin ainakin yhdellä lääkärillä vielä, mieluiten parilla.
se alumiini on sellaisessa muodossa että se ei siitä imeydy mihinkään verenkiertoon... hullu anoppi....
Gaviscon taitaa siis olla kyseessä.
T. 19
Hoitamaton refluksi kasvattaa esim. ruokatorven syövän riskiä melkoisesti. Joten en todellakaan jättäisi lääkitsemättä vain siksi että anoppi on lukenut jotain magneettimediaa...
No minä en antaisi lapselle mitään lääkettä, jos lääkäri ei kirjoittaisi siitä reseptiä. Enkä välttämättä sittenkään. Usein tuo pulauttelu helpottuu merkittävästi, kun lapsi alkaa syödä kiinteitä. Joten sikäli kokeilisin olla ilman sitä lääkettä. Ja jos pulauttelu jatkuu samanlaisena, veisin lapsen lääkäriin. Ja johonkin muualle kuin neuvolalääkäriin. Koska sitten sitä pitäisi jo tutkia tarkemmin. Minkä nimistä lääkettä lapsi saa?