Vuonna 1986 syntyneet, millainen elämäntilanne?

Olen ollut 2 vuotta naimisissa, suhde jo 10 vuoden mittainen. Valmistuin vuosi sitten maisteriksi korkeapalkkaiselle mutta stressaavalle alalle ja aloitin juuri uudessa vuoden mittaisessa määräaikaisessa työssä. Miehellä on ammattikoulupohjaisen alan vakityö. Asumme vuokrakolmiossa kahden koiran kanssa. Okt olisi haaveissa, mutta ei ole säästöjä koska toinen meistä on aina ollut työtön tai opiskellut, nyt ensimmäisen kerran molemmat töissä. En pidä työstäni vaan haluaisin alalle jossa mm. ylitöitä ei tarvitsisi tehdä ilmaiseksi ja väh. 10h viikossa.

Lapsista haaveilimme vuosia, mutta nyt on alkanut tuntumaan että pitäisi vielä olla se okt ja toinen auto ja vakityöt molemmilla ja mulla ehkä jopa se stressittömämpi työ (mikähän sekin sitten olisi) ennen kukin on oikea aika, mutta toisaalta tuntuu että onhan tässä sitä ikääkin jo.

Hyvä ketju, taidan olla aika keskiverto vm. '86? ;)

Valmistuin juuri ammattikorkeakoulusta. Aiemmin suoritettuna jo yksi ammattikoulututkinto ja työkokemusta omalta alalta 3 vuotta. Minulla on kaksi pientä lasta ja olen ollut naimisissa kolme vuotta. Asutaan miehen kanssa vuokralla kerrostalokolmiossa. Oman asunnon hankinta tulee ajankohtaiseksi vuoden sisällä. Nyt teen pätkätöitä, kun vakituisia työsuhteita ei omalla alalla ole tarjolla.

Anteeksi tuppaudun ketjuun. Olen vm 85. Olen valmistunut amk:sta yli 4 vuotta sitten. Vakiduuni, omakotitalo, naimisissa, yksi tytär, 4 kissaa ja 2 koiraa.

Hei, kertoisitteko miksi olen saanut peukkuja alaspäin? T: 20.

Vakipaikka lähihoitajana, esikoinen menee kohta päivähoitoon, kun äitiyslomat loppuu. Asutaan perheen kanssa ok-talossa mukavalla paikalla ja nautitaan elostamme täysin rinnoin.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 11:53"]

Hei, kertoisitteko miksi olen saanut peukkuja alaspäin? T: 20.

[/quote]

Peukutin sinua äsken alaspäin, koska laitoit, että suhdetta on takana jo 10v ja lapsista on haaveiltu pitkään, mutta nyt mietitte, pitäisikö silti ensin omakotitalo ja vakityöt ja toinen autokin ja sitä sun tätä...Tuolla meiningillä ette saa lapsia ikinä. Jos kerran niistä haaveilette niin ryhtykää toteuttamaan haaveita nyt! Kolmevitosena voi olla jo hedelmällisyyden kannalta myöhäistä saada iso perhe, sen sijaan omakotitalon ja toisen auton voi ostaa vaikka vielä 80-vuotiaana.

Minulla on pari tutkintoa, ja tähtään valmistuvani maisteriksi muutaman vuoden sisällä. 

Asumme vuokralla hyvässä asunnossa alakouluikäisen lapseni kanssa. Olen tapaillut samaa miestä yli viisi vuotta, en vielä tiedä mihin johtaa. Pääasiat on ihan hyvin, jotain pieniä elämän epäkohtia, joita koitan kohentaa. 

Haaveissa tulevaisuudessa on oma piha, koira, kiva työ, ehkäpä opintoja lisää vielä maisterin jälkeen. 

[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 16:00"]

[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 11:53"]

Hei, kertoisitteko miksi olen saanut peukkuja alaspäin? T: 20.

[/quote]

Peukutin sinua äsken alaspäin, koska laitoit, että suhdetta on takana jo 10v ja lapsista on haaveiltu pitkään, mutta nyt mietitte, pitäisikö silti ensin omakotitalo ja vakityöt ja toinen autokin ja sitä sun tätä...Tuolla meiningillä ette saa lapsia ikinä. Jos kerran niistä haaveilette niin ryhtykää toteuttamaan haaveita nyt! Kolmevitosena voi olla jo hedelmällisyyden kannalta myöhäistä saada iso perhe, sen sijaan omakotitalon ja toisen auton voi ostaa vaikka vielä 80-vuotiaana.

[/quote]

Ahaa, ok :) 

Tämä on kai tällaista elämänmuutoksen kriiseilyä, tosiasiassa kyllä käydään päivittäin vakavia keskusteluja siitä että onko tänään oikea aika vai ensi kuussa ;)

-20-

Vakkarityö, ammattikorkeakoulusta valmistun ensi vuonna. Asun vuokralla, etsin omistusasuntoa (lainalupaus saatu), kihlattu lentää pellolle ens vuoden alusta.

Täällä aika samaa.. yliopisto kohta käyty, omalla alalla töissä (ei vakituista), lapsia kolme, naimisissa 8 vuotta.

Naimisissa (5-vuotis hääpäivä tammikuussa 7 vuotta yhdessä), kaksi lasta (5 ja 3 vuotiaat). Vakityö ja asuntolaina. Kaksi autoa taloudessa. Ei lemmikkieläimiä.

Olen saanut kaiken mistä haaveilin. Normaalin elämän ja hyvän miehen. Ja perheen. :)

Paljon olette saaneet aikaan! :) Neljä lastakin jo jollain! :) Täällä myös 86, yksi ihana lapsi, unelmien mies vierellä, koulutus on. Oma koti ensi vuonna. Onnellinen viimein.

Pari tutkintoa on taskussa, lisäopinnot haaveissa ja tavoitteena. 

Mukana vuokra-asunto, ei merkittävää työkokemusta... Yksi lapsi. 

Pahoja ongelmia ollut jo pitkään tässä "parisuhteessa", haaveilen aivan muusta ja toivon sen vielä joskus kohtaavani, kunhan saan rohkeutta lopettaa tämän nykyisen touhun. Joskus epäröin olenko jo liian vanha uuteen rakkauteen. 

Uskon että asiat menevät ihan hyvin: teen alani töitä ja opiskelen toiv. unelma-alaani ennemmin tai myöhemmin täyspäiväisesti tai työn ohessa. En haaveile niinkään omistusasunnoista jne kuin opiskelusta ja rakkaudesta. 

Olin 3.5 vuotta pahasti koukussa subutexiin, asuttiin mieheni kanssa espanjassa jossa pyöritimme huume ja ihmiskauppaa, mieheni samu lähti toisen matkaan minä yksin espanjassa subupäissäni kunnes tapasin eemelin joka muutti koko elämäni nyt asutaan omk talossa, lapsia en voi saada mutta ehkäpä adoptio, sori kirjotusvirheistä kirjotin viestin pami päissäni

Ihan sellainen, mihin olen tähdännytkin. Ammattiin valmistuin vuosi sitten, palkka on hyvä ja naimisiin menin kaksi vuotta sitten. Vauvaa olemme yrittäneet puoli vuotta, ei ole vielä tärpännyt. Omaa kämppää meillä ei ole, vaan asumme vuokralla kerrostalokaksiossa. Sitten jos/kun lapsen saamme, on varmaan aika muuttaa isompaan, omaan asuntoon.

Up

eikö wt-mammat käy näillä huudeilla enää, kun kaikki on jotain fitun maistereita ja naimisissa viimeset 10v? 

Ehhe oon sitten varmaan melekosen jälkeenjääny kasikuus kun en oo naimisissa eikä oo lapsia. Korkeakoulututkinto kyllä on ja työelämää 3v. takana, lisäksi miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 5v ja parisuhde voi hyvin. Ainoastaan yhdellä ystäväpiitidäni on lapsia, osalla suunnitelmissa mennä ensi vuonna naimisiin, kukaan ei ole siis vielä naimisissa. En ole pitänyt tätä mitenkään outona, mutta tästä ketjusta päätellen ollaankin vähemmistö :D  Mies on viittä vaille valmis maisteri, joten valmistumisen jälkeen aletaan katsoa omaa asuntoa, ja miettimään että mitä seuraavaks keksittäs. Asutaan kotipaikkakunnalta muulta, mutta tuskin palataan takaisin töiden vuoksi. Aion mennä lukemaan itselleni vielä lisätutkinnon lähivuosina, ehkä yhdistän sen aikanaan äitiyslomaan? Rahaa kulutetaan aika paljon matkusteluun ja olen alkanut keräilemään desing-tuotteita. Life is goood.

[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 08:10"]

Hyvä ketju, taidan olla aika keskiverto vm. '86? ;)

[/quote]

Korjaus: keskiverto _vauvapalstalla_hengaava_ 86

[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 00:04"]

valmistun yliopistosta vuonna 2017, vielä siis riittää rämmittävää. Tää on mun toinen opiskelupaikka, edellisestä ei olisi tullut mitään, en olisi soveltunut alalle. Olen yhden lapsen äiti. vietin myös aikaa nuorempana pöpilässä mt-ongelmien (masentuneisuus, itsetuhoisuus, syömishäiriö) vuoksi, mikä osaltaan hidastutti elämääni, olen siis pari vuotta aikataulustani jäljessä. nykyään kaikki on jees, paitsi ulkomaille pitää vielä hankkiutua. for good...

[/quote]

tää on ihan ku mun kynästä! :)