Kumpi? Omistusasunto jumalan selän takana vai vuokra-asunto ihanalta paikalta?

Me asumme vuokralla haluamallamme alueella.

Vuokra-asuminen

Vuokra-asunto.

Tekee arjestanne miljoona kertaa helpompaa.

Me otamme omistusasunnon jumalan selän takaa ja kaukana pääkaupunkiseudulta.

vuokra vielä tuossa vaiheessa

vuokra vielä tuossa vaiheessa

[quote author="Vierailija" time="13.07.2013 klo 20:38"]

Me otamme omistusasunnon jumalan selän takaa ja kaukana pääkaupunkiseudulta.

[/quote]

Vai pankkiko omistaa?

Me asumme vuokralla hyvällä alueella. Kieltämättä joskus on käynyt mielessä omistusasunnon hankkiminen jostain perähikiältä, mutta minusta vaan tuntuu, ettei se olisi sen arvoista. Työmatkat pitenisivät, lapsia pitäisi kuskata autolla ihan joka paikkaan (kun nyt kaikki kaverit ovat lähellä ja saavat kulkea turvallisesti pyörällä minne haluavat). Tuntuu että vaikka nyt emme omista asuntoamme, saamme kuitenkin hyvän elämänlaadun ja mikä tärkeintä, saamme arki-iltoihin enemmän aikaa. Ainakin niin kauan, kun lapset asuvat kotona, en haluaisi muuttaa tästä mihinkään pelkästä asunnon omistamisen ilosta.

Osta oma niin lapsesi kiittävät perinnönjaossa.

Vuokra. Asun itsekin vuokralla ihanalla alueella ja upea näköala tuottaa iloa joka päivä. Jos asuisin lähiössä, mistä olisi varaa hankkia omistusasunto, vituttaisi joka ikinen päivä ihan kaikki, mukaan lukien yli tunnin bussimatkat suuntaansa.

Riippuu paljon siitä, mitä haluatte asuinympäristöltänne. Jumalan selän takana ei esim. voi harrastaa samoja asioita yhtä helposti kuin jossain keskeisellä paikalla hyvien yhteyksien päässä, vaikka toisaalta siellä selän takanahan voi avautua elämään ihan muita uusiakin juttuja, mutta kannattaa tarkkaan pohtia onko ne sitten sellaisia "omia" juttuja, mitä itse todella haluaa. Itse olen tullut siihen tulokseen ettei jumalan selän takana asuminen taitaisi pidemmän päälle sopia minulle, ei ainakaan ympäri vuoden. Kannattaa miettiä ihan arjen käytännön tilanteita, missä vertaatte asumista paikassa a paikkaan b. Esim. tarviiko ehdottomasti kaksi autoa, voiko harrastaa enää sitä ja sitä, kuinka helppoa on kipaista kaupoissa, kuinka helppoa mennä lääkäriin/kampaajalle/kirjastoon/näyttelyihin/konsertteihin jne. Vai käykö niin että siinähän sitten asuu keskellä ei mitään, tylsistyy täysin ja kaikki muuttuu pirun hankalaksi?

Me valitsimme omistusasunnon hyvällä alueella. Siellä asuu vuokralainen, joka maksaa sairaan korkeaa vuokraa ja maksaa siten asuntomme. Minusta hieno juttu, että jotkut eivät mieti asumiskuluja vaan mukisematta antavat muiden kartuttaa omaisuuttaan.

Olen asunut molemmissa ja eri elämäntilanteissa. Lasten kanssa asunto hyvällä paikalla on tärkeämpi juttu kuin omistaminen, sitten taas itsekseen asuessa matkat eivät haittaa niinkään.

9; miten ihmeessä lapseni kiittävät minua, jos saavat perinnöksi asunnon perähikiällä, jota voi olla vaikea saada kaupaksi, ja jonka arvo vuosien saatossa ei ainakaan nouse?

kuka mitäkin haluaa. itse asutaan pikkukunnassa ja vielä sen sivukylällä. viihdytään erinomaisesti. työpaikat on ja kaikki palvelut saatavilla, isommat ostosvalikoimat 40 kilometrin päässä. itse haluan laittaa kotia ja pihaa pitkäjänteisesti ja pitää lemmikkejä. harrastuksetkin liittyy kotiin, joten vuokra-asuminen ei sovi mulle. näyttää siltä että aikuistuvat lapsetkin haluaa jäädä tälle seudulle.

Itse valitsin hankkia pienen ja huonokuntoisen asunnon haluamaltani alueelta. Asuimme siinä kunnes oli varaa vaihtaa isompaan. Todennäköisesti säästyi pitkä penni siinä asumisen aikana, kun sinne ei mahtunut kovin paljon huonekaluja eikä sitä viitsinyt sisustaakaan usein, kun tiedettiin sen olevan väliaikainen ratkaisu.