Onko lapsesi syntymä parasta mitä sinulle on
Kommentit (18)
Kyllä on. Sen ansioista kasvoin vaimona, äitinä ja naisena paremmaksi ihmiseksi.
Kyllä. Mulla on kyllä myös erinomainen ura ja olen päässyt korkealle, mutta se ei kyllä ole yhtään mitään ihaniin lapsiini verrattuna. Teen parhaani ollakseni hyvä äiti lapsilleni. Omat vanhempani puolestaan olivat paskat hirviövanhemmat.
On. Myös haastavinta mutta ehdottomasti parasta.
Ei. Lasteni olemassaolo, kasvaminen, rakastaminen, heidän persoonansa tuntemaan oppiminen sen sijaan on.
En ole koskaan ajatellut asiaa. Elämässä on ihan muut asiat huippuhetkiä kuin joku lääketieteen piiriin kuuluva toimenpide ja lisääntymisasia. Vaikka rakastan lapsiani, niin en muista, että niistä ikinä mitään iloa olisi ollut. Huolta lähinnä, surua ja murhetta. Heidän lapsuudestaan muistan jotain väläyksiä, mutta ei nekään muuta ole kuin jotain arkisia hetkiä.
Kyllä, ilman sitä ei olisi noita neljää upeaa yksilöä.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Lasteni olemassaolo, kasvaminen, rakastaminen, heidän persoonansa tuntemaan oppiminen sen sijaan on.
Kaikki tuo tulee ihan automaattisesti lapsen syntymän jälkeen. Kuuluu siis pakettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Lasteni olemassaolo, kasvaminen, rakastaminen, heidän persoonansa tuntemaan oppiminen sen sijaan on.
Kaikki tuo tulee ihan automaattisesti lapsen syntymän jälkeen. Kuuluu siis pakettiin.
Joo, niin kuuluu, mutta mielestäni nuo ovat se hyvä osuus, ei niinkään se syntymän hetki.
Kyllä se on oma syntymä. Ja kyllä, olen lapseton, mutta enhän voisi koskaan kokea lapsen syntymää tai muutakaan, edes ajatella vastaavia asioita, jos tuo hienoin asia eli oma syntymä ei olisi koskaan tapahtunut. Sen täytyy olla parasta, joka mahdollistaa kaiken, hyvän ja huonon. Vaikka toisinaan, huonoina päivinä toivoisikin, ettei sitä olisi koskaan tapahtunut. Niin silti.
Miltä on tuntunut pitää ensimmäisen kerran sylissä omaa vauvaa? Rakastuitko heti? Kauhee vauvakuume enkä jaksais odottaa raskautumista.
Se on parasta silloin mikäli ei keksi elämälleen mitään muuta merkitystä. Ja lopulta olemme kaikki täysin merkityksettömiä. 300 vuoden kuluttua kukaan ei muista sinua taikka lapsiasi, kuten et itse muista esivanhempiasi muutaman sadan vuoden takaa. Hormonit ohjaavat liikaa ihmisten toimintaa, jopa siinä määrin että yksi eläinlaji (ihminen siis) on tappanut 3 / 5 selkärankaisista ihmisistä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karu-tutkimus-ihminen-tappanut-valt…
Eli lisääntykää vain hormonihuuruissanne niin varmistatte Maapallon muiden eliöiden tuhon.
Vierailija kirjoitti:
Se on parasta silloin mikäli ei keksi elämälleen mitään muuta merkitystä. Ja lopulta olemme kaikki täysin merkityksettömiä. 300 vuoden kuluttua kukaan ei muista sinua taikka lapsiasi, kuten et itse muista esivanhempiasi muutaman sadan vuoden takaa. Hormonit ohjaavat liikaa ihmisten toimintaa, jopa siinä määrin että yksi eläinlaji (ihminen siis) on tappanut 3 / 5 selkärankaisista ihmisistä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karu-tutkimus-ihminen-tappanut-valt…
Eli lisääntykää vain hormonihuuruissanne niin varmistatte Maapallon muiden eliöiden tuhon.
Tyypillistä katkeran velan ulinaa. Vela häviää eikä jää kenenkään mieleen, kukaan ei kaipaa. Mun isoisoisoäiti sen sijaan elää vieläkin suvun tarinoina, muistona, esikuvana ja ihailtina ihmisenä, oli niin poikkeuksellinen ja aikaansa edellä. Kerron hänestä lapsillenikin, he taas omille lapsilleen.
On! Tuossa lähettyvillä näyttelee omalla koneellaan teini.
Vierailija kirjoitti:
Miltä on tuntunut pitää ensimmäisen kerran sylissä omaa vauvaa? Rakastuitko heti? Kauhee vauvakuume enkä jaksais odottaa raskautumista.
Minä pelkäsin koko ajan, että kätilö sanoo ei noin ja ottaa vauvan pois. Meni aikaa, että ymmärsin vauvan olevan minun.
On. Aivan mahtavaa. Nuoreni on upea.
On, aivan ehdottomasti.