Lue keskustelun säännöt.
vauvan nimenvaihto - kokemuksia, mielipiteitä?
06.07.2013 |
Onko kukaan kokenut antaneensa "väärän" nimen vauvalleen? Onko nimen vaihtaminen käynyt mielessä tai löytyykö ketään, joka olisi uskaltanut tämän tehdä?
Aiheeseen liittyvissä keskusteluissa kommentit ovat kovin negatiivisia, ("miten ei voi tietää, että minkä nimen lapselleen haluaa" tai "eihän kukaan nyt anna lapselle nimeä, josta ei pidä"), mutta uskon oikeasti, että aika monelle nimen antaminen ei todellakaan ole helppoa ja saattaa käydä niin, että viime tingassa tehty päätös ei tunnukaan hyvältä, eikä aikakaan tunnu helpottavan oloa. Miksi nimen vaihtamista pidetään niin vääränä? Eikö ihminen saisi myöntää erehtyneensä? Vai koetaanko, että nimen vaihtaminen on jotenkin pinnallista? Vaikka varmasti jokainen haluaa lapselleen mielestään ihanan nimen..
Kommentit (69)
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:17"]
Virallinen nimi ja kutsumanimi voi olla eri.
Olin joskus töissä tarhassa... sinne piti tulla 3v Saku ja nimikoimme kaapit ja sängyt valmiiksi. Ekana aamuna lapsen äiti katseli osoitettua lokeroa ja totesi, että lasta kutsutaan Oskuksi, että lapsi ei ole koskaan kuullutkaan nimeä Saku... :)
Itsellä kävi niin, että olin raskausmyrkytyksen vuoksi sairaalassa ja toivat 3 kertaa sen esitietolomakkeen takaisin... halusivat siihen tytön ja pojan nimen. Minä sen pari kertaa jaksoin sanoa, että haluan nähdä lapsen ensin, ennenkuin päätän nimestä ja olisi todellakin suotavaa että ette mene hätäkastamaan kirkkoon kuulumattomien vanhempien lasta. Kolmannella kerralla mies sitten raapusteli siihen paperiin jotain.
Lapsi oli 5 viikkoa keskolassa väärällä nimellä... ei tuntunut yhtään oikealta. Viikon ikäiselle laitettiin sitten maistraattiin nimitiedot ja sieltä piti automaattisesti nimen mennä sairaalankin tietoihin. Ei mennyt, eikä kiinnostanut asiaa siellä viedä eteenpäin.
Ekalla kontrollikäynnillä meinasin tintata lääkäriä nenään, kun katseli papereita ja sitten vauvaa ja totesi että "maijahan" se siinä, olette vaihtaneet nimeä, enpä meninannut tunnistaa "maijaa".
[/quote]
Päiväkodin työntekijöillä on vaitiololvelvollisuus. Melko tunnistettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 11:09"]
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 00:16"]
Meidän viisvuotiasta poikaa on kutsuttu ihan syntymästä asti eri nimellä mitä virallisesti on annettu kastajaisissa nimeksi. Kukaan pojan tunteva ei käytä ensimmäistä nimeä, vaan aina sitä toista nimeä, eli virallista kutsumanimeä. Jotkin paperitkin tulevat pojalle tällä kutsumanimellä postista! Jos poika aikuisena tahtoo vaihtaa nimensä kutsumanimeensä, niin antaa mennä vain! Vähän on jäänyt harmittamaan, että annettiin eri nimi millä kutsutaan tuota, mutta hoituuhan se näinkin!
[/quote]
Näitähän on vaikka kuinka poljon, että kutsumanimeksi tulee toinen nimi. Itsellä on ihan lähipiirissä mm. mies, miehen isä ja äitini, joita kaikkia on aina kutsuttu toisella etunimellä. Ainoastaan viralliset papeit tulevat sillä "oikealla" etunmellä ja kaikki muut sillä kutsumanimellä.
[/quote]
Mutta tarkoitettiinko ed. viestissä, että poikaa kutsutaan, ei toisella nimellä annetuista nimistä, vaan aivan eri nimellä kuin mitä maistraattiin on ilmoitettu?
Miksi se olisi niin suuri tabu vaihtaa nimi, jos se ei tunnu hyvältä? Käytännössähän se on vain ilmoitusasia maistraattiin. Ja pysyy sitten päätöksessään.
Vaihdoin tyttäreni nimen kokonaan, koska av-palstalla nimi leimattiin wt-nimeksi. Nyt jälkeenpäin harmittaa, kuinka annoinkaan muiden mielipiteiden vaikuttaa niin paljon. :( Pidin henkilökohtaisesti alkuperäisestä enemmän...
Meidän viisvuotiasta poikaa on kutsuttu ihan syntymästä asti eri nimellä mitä virallisesti on annettu kastajaisissa nimeksi. Kukaan pojan tunteva ei käytä ensimmäistä nimeä, vaan aina sitä toista nimeä, eli virallista kutsumanimeä. Jotkin paperitkin tulevat pojalle tällä kutsumanimellä postista! Jos poika aikuisena tahtoo vaihtaa nimensä kutsumanimeensä, niin antaa mennä vain! Vähän on jäänyt harmittamaan, että annettiin eri nimi millä kutsutaan tuota, mutta hoituuhan se näinkin!
Kirjoitit, että jotkut "paperitkin" tulevat postista lapsellesi jollain muulla, kuin pojan virallisella nimellä. Mitä ihmeen "papereita" tarkoitat? Mitäs kaikkea postia teidän 5-vuotiaalle oikein tulee? Jos kyseessä on vaikkapa Aku Ankka mainokset - johtuu se siitä, että olet jossain elämäsi vaiheessa käyttänyt lapsesi kutsumanimeä jossain sellaisessa yhteydessä, josta suoramarkkinointi on sen kaapannut. Mitä ihmeellistä siinä on? Miksi tuon lauseesi perässä on huutomerkki?
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan tarpeellinen ja ihana provo. Tälläisiä noin hyvin ja kirjallisesti sujuvasti jäsenneltyjä provoja tänne palstalle onkin kaivattu. Juokseehan palkka hyvin kun keksit näin hienon ja omaperäisen aloituksen?
Itse kyllä enemmän tykkäsin siitä tyttövauvanperuukeista kertovasta jutusta.
XOXO
[quote author="Vierailija" time="07.07.2013 klo 00:16"]
Meidän viisvuotiasta poikaa on kutsuttu ihan syntymästä asti eri nimellä mitä virallisesti on annettu kastajaisissa nimeksi. Kukaan pojan tunteva ei käytä ensimmäistä nimeä, vaan aina sitä toista nimeä, eli virallista kutsumanimeä. Jotkin paperitkin tulevat pojalle tällä kutsumanimellä postista! Jos poika aikuisena tahtoo vaihtaa nimensä kutsumanimeensä, niin antaa mennä vain! Vähän on jäänyt harmittamaan, että annettiin eri nimi millä kutsutaan tuota, mutta hoituuhan se näinkin!
[/quote]
Mun äitiä kutsutaan eri nimellä kuin virallinen nimi, kerran olin varaamassa matkaa meille ja jouduin sieltä matkatoimistosta soittamaan äidilleni ja kysymään hänen oikea nimensä. Vähän nolotti:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymyksenasettelu vaikuttaa siltä että kohta saamme lukea aiheesta lehtijutun eräässä V-alkuisessa perhelehdessä. Mälsän läpinäkyvää uutisenkalastelua.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:02"]
Kun ensin on lähes vuosi aikaa miettiä nimeä, ja sitten antaa väärän, niin onko muka se seuraava sitä parempi? Vai taas väärä?
[/quote]
Ei meillä ainakaan nimeä mietitty "lähes vuotta", vaan asia otettiin puheeksi vasta viimeisten raskauskuukausien aikana. Eikä mies pystynyt sanomaan nimestä mitään, ennen kuin lapsi oli olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kautta aikojen ihmisillä on ollut lempinimiä, jotka osa on ihan johdettuja alkuperäisestä nimestä (Kristiina-Tiina, Maria-Maija jne) tai sitten nimi on jäänyt sisaren tai lapsen itsensä lausumana käyttöön (Titi, Memmu jne) tai muuten vaan lasta kuvaavana (Nuppu, Eppu jne). Tiedän useamman, jota kutsutaan muuksi kun viralliseksi nimeksi, ainakin kaksi on vaihtanut lempinimen etunimekseen, sen jälkeen kun kaikki koulua ja työpaikkaa myöten ovat kutsuneet lempinimellä. Jos siis et halua lähteä muuttamaan nimeä lopullisesti, niin ei kun vain otat käyttöön sellaisen nimen mistä tykkäät.
mä tunnen yhden perheen, jotka vaihtoivat tyttövauvan nimen. nyt tämä tyttö on jo kouluikäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 23:20"]
Mun siskon eka nimi oli Tiina. Äiti ei siitä pitänyt, joten vaihtoi sen Miraksi, kun vauva oli 6 kk. Kun isä ja äiti erosi, jäätiin me isälle ja isä halusi vaihtaa Miran Elinaksi (alkuperäinen nimi oli Tiina Elina). No sitten aikuisena sisko päätti, että ei hän mikään Elina halua olla vaan Helen.
Tosi kätsyä, virkatodistuksessa lukee, että Helen, ent. Elina, ent. Mira ent Tiina.
[/quote]
Missä sitä virkatodistusta muka ikinä kysytään? Minä en ainakaan ole ikinä sitä maistraatista joutunut pyytämään.
[quote author="Vierailija" time="06.07.2013 klo 22:39"]
Itselläni ei ole asiasta mitään kokemusta, mutta kerron oman mielipiteeni. Nimen vaihtaminen tuntuu hieman epäkypsältä ja ailahtelevalta toiminnalta. Toisaalta, jos on todella ehdottoman varma uudesta nimestä, kannattaa se mielestäni vaihtaa. Vauvalle ei ole ehtinyt muodostua sidettä nimeen, eikä hänen tarvitse asiaa kenellekään koskaan selitellä. Mutta korostan, että päätös nimen vaihtamisesta täytyy olla pysyvä, koska toista kertaa sitä ei vain voi mennä muuttamaan.
Koko lastenhankinta on usein hyvin ailahtelevaista ja epäkypsää touhua. Nimi on vain pieni käänne siinä. Harvoinpa nimenvaihto aiheuttaa vakavampaa sekaannusta pikkukersalla. Eri asia sitten selitellä vaikkapa työelämässä. Tai jos kyseessä on menestynyt henkilö, jonka historiasta ei löydy mitään tietoja vaihdetun nimen vuoksi. Olisi esim. kiva tietää jotain laulunopettajasta, jonka valitsee, ja vaihdettu nimi (pahimmillaan pelkkä avioliiton myötä muuttunut sukunimi) saattaa jättää hyvän open valitsematta, kun ei saa mitään käsitystä koko opettajan historiasta.
Joka tapauksessa itse suunnittelen nyt keski-ikäisenä toisen etunimeni ja sukunimeni muuttamista keksittyihin. Ensimmäinen etunimi kelpaa. Toinen etunimi tuo mieleen koulussa kiusaamisen, kun en osannut kunnolla ässää. En kuulu sen enempää ex-mieheni sukuun kuin lapsuuden perheeseeni, miksi pitäisin kyseiset nimet? Sama selitys kelvannee hyvin lapselle.
Etunimen voi vaihtaa uudelleenkin, mutta se vaatii perusteluja ja maksaa. Eli jos ei kerralla osu kelvollinen nimi, eikä vakiutunutta kutsumanimeä ole olemassa, niin sitten kannattaa harkita riittävän pitkään. Tai kutsua kutsumanimellä, vaikka sekaannusta siitäkin tulee, kun virallinen nimi on eri. Vaikkapa kun menet sairaalaan katsomaan Maiju Meikäläistä, jonka olikea nimi onkin Maila-Liisi Yli-Häminkäinen-Meikäläinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ise olisin halunnut lapselle erikoisen, melkein uniikin nimen. Pidän kovasti esim . nimistä Sade, Pääsky, Fiona, jne muttat mies tyrmäsi jyrkästi jokaisen ja sanoi on lapsella on oltava Kunnon nimi . Synnytys oli ollut vaikea ja vauvaa hoidettiin keltaisuu takia, joten en jaksanut tapella!
Tytöstä tuli Lotta. . Eihän se ruma nimi ole, mutta jotenki ei vain tunnu oikealta. . Ja on niin tavallinenkin :-( olisin halunnut nimen, joka saa ihmiset REAGOIMAAN. Nyt tytöllä on sievä, mutta tylsä ja väritön nimi. Eikä oikein voi enää vaihtaa, kun typykkä jo 4v..
Me vaihdettiin lapsen nimi 2 vuoden iässä, kun emme olleet siihen ihan tyytyväisiä. Helppo vaihto pelkällä ilmoituksella.
Vaihdoimme tytteremme nimen, kun hän oli n. vuoden ikäinen. Otimme väliviivan pois. Entinen "Aino-Maija" vaihtui siis "Aino Maijaksi".
Vaihda ihmeessä jos vielä siltä tuntuu. Ihmiset kummastelevat hetken, mutta vuoden päästä kukaan ei enää asiaa ihmettele. Kannattaa kuitenkin toimia suht nopeasti, sillä pikku hiljaa lapsi oppii nimensä ja alkaa rakentamaan identiteettiään myös nimensä pohjalta.
Painin täällä saman ongelman kanssa, että annettu nimi harmittaa ja lapsi on nyt kuitenkin 7 kk. Toisaalta oloa on lievittänyt hieman kun häntä kutsutaan useammin lempinimellä, joka on enemmän hänen "oloinen". Mies on sitä mieltä, että lapsi kyllä kasvaa vielä siihen viralliseen nimeensä kun piirteet tulee kuitenkin muuttumaan.
Toivottavasti.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole asiasta mitään kokemusta, mutta kerron oman mielipiteeni. Nimen vaihtaminen tuntuu hieman epäkypsältä ja ailahtelevalta toiminnalta. Toisaalta, jos on todella ehdottoman varma uudesta nimestä, kannattaa se mielestäni vaihtaa. Vauvalle ei ole ehtinyt muodostua sidettä nimeen, eikä hänen tarvitse asiaa kenellekään koskaan selitellä. Mutta korostan, että päätös nimen vaihtamisesta täytyy olla pysyvä, koska toista kertaa sitä ei vain voi mennä muuttamaan.
kiva sitten lapselle ettei hänellä ole mahdollista vaihtaa nimeä aikuisena
Tuttava oli ulkomaalaisen miehen kanssa naimisissa ja lapsen nimi oli tyyliin Peter Smith. Kun avioliitto päättyi, nainen vaihtoi pienen pojan nimeksi Petteri Virtanen.
Tuntui pahalta lapsen ja isän puolesta. Kun poika tuli täysikäiseksi, hän vaihtoi takaisin alkuperäisen nimensä sukunimeä myöten.
Tässä mun kokemus nimenvaihdosta.
Jos kyseessä ihan pieni vauva, nyt on viimeinen "järkevä" hetki vaihtaa nimeä. Jos olet muutoksesta aivan varma ja puolisosi samaa mieltä, tee se! :)