Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Isovanhempana alkoholisti - vauvan tapaaminen

Vierailija
05.07.2013 |

Kyselisin mielipidettä tällaiseen asiaan kun minulle syntyi viimein odotettu vauva. Isäni on alkoholisti, ja kasvoin itse tietäen että viina on aina tärkeämpi kuin minä tai sisarukseni. Isä hoitaa kuitenkin työnsä ja arjen ihan ok, joten lyhyet selvät ajat ovat hänelle mahdollisia.

Ilmoitin lapseni synnyttyä, että en tule sallimaan isovanhempien - tai kenenkään - vierailuja alkoholin vaikutuksen alaisena. Kotiimme ei tuoda alkoholia eikä sairaalaan saa tulla humalassa. Korostin toivovani vanhempieni vierailua mutta sanoin että tultava on ilman viinaa.

Isäni ilmoitti ettei tule. Viina on siis tärkeämpää. Olenko kohtuuton?

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
05.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikein toimit, eli älä siitä ainakaan enää yhtään stressaa, mitä isällesi ilmoitit. Viina on selvästikin nyt hänelle tärkeämpää, ainakin tällä hetkellä. Jatka sinä omaa elämääsi hyvillä mielin ja anna isäukon olla.

Vierailija
22/22 |
05.07.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="05.07.2013 klo 21:04"]

Hieman hiprakassa olevat isovanhemmat tai isovanhempi tuskin traumatisoi lasta, jos tosiaan äiti/isä pysyy rauhallisena, ja tapaaminen on lyhytkestoinen. Mutta jos vanhemmat asuvat kaukana lyhytkestoista tapaamista on tuskin järkeä järjestää.

Toisaalta ymmärrän sinun ratkaisusi hyvin. Oma äitini, joka oli alkoholisti kuoli ennen lapsenlapsien tuloa. Olisin kuitenkin pitänyt sitä hyvin vastenmielisenä, että lapseni olisi nähnyt hänet humalassa, toisaalta hän oli viimeisenä vuotenaan ilman humalaakin melko sekavan oloinen (lääkkeistä yms.)

Miettisin sinuna kuitenkin teetkö ratkaisusi lapsesi parasta ajatellen vai onko lasten näkemisen kieltäminen tapasi kostaa omassa lapsuudessa kärsimäsi vääryydet? Itselleni oli tärkeää kun annoin mielessäni äidilleni anteeksi. Ei hän ollut alkoholisti pahuuttaan tai ilkeyttään. En silti näe häntä viattomana uhrinakaan, hän oli erehtyväinen ja heikko ihminen. Ja olen pohjattoman surullinen, ettei hän ehtinyt koskaan nähdä lapsenlapsiaan.Olisin halunnut sen pienen ilon hänelle suoda, sillä näin hänen elämänsä hyvin lohduttomana ja surullisena.


Mutta tilanteet ja suhteet ovat aina hyvin erilaisia, ja sinulla voi olla isäsi kanssa hyvin erilainen suhde kuin minulla äitini kanssa. Ainoa yhdistävä tekijä on se, että he ovat molemmat alkoholisteja. Kerroit, että olet ollut kiltti ja sitä on käytetty hyväksi. Itse varsinkin teini-iän saavutettuani olen pitänyt puoliani hyvin vahvasti ja sen jälkeen äitini ei ole päässyt minua suoranaisesti enää satuttamaan. Tietysti se satutti mitä hän teki itselleen.

[/quote]

Tosi oivaltava kommentti, kiitos siitä!

Meillä on välimatkaa vanhempiini useampi sata kilometri, joten siksi tämä asia painaa mieltäni kovasti. Jos pääsisimme helposti lähtemään ikävistä tilanteista pois, ei mitään ongelmaa minun puoleltani olisi. Olen miettinyt mahdollisilla mummolan vierailuilla hotellissa yöpymistä.

Olen itsekin pähkäillyt, haluanko vain kostaa vanhemmille heidän laiminlyöntinsä lapseni kautta. Voihan se osittain olla niinkin. Fakta on kuitenkin se, että pyörittelipä asiaa miten päin vain, ei humalaisen seura ole hyväksi lapselle varsinkin jos siihen liittyy hermoheikko äiti :)

Kiitos kaikille kovasti vastauksista, mieleni on parempi päätökseni tiimoilta! En olisi kyllä odottanut näin yksimielistä hyväksyntää, yleensähän meidät viinan viemäriin kaatajat tuomitaan täällä heti huumorintajuttomiksi hysteerikoiksi :D

-Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi seitsemän