Vasta aikuisena olen tajunnut puutteeni sosiaalisissa taidoissa

Kaikki tuo aivan vanhanaikaista eikä sillä ole mitään merkitystä. Nykyisin sometetaan ja kuka netissä tavalla tai toisella herättää huomiota se tärkeintä. Aivan yksi lysti miten sitä live-elämässä pöllöilee.

Minä. En ole edes kognitiivisesti tyhmä, mutta mulla on vain taipumus sanoa asioita suoraan. Ehkä nykyään saisin jonkinlaisen aspergerdiagnoosin, kun en ole ihan samasta muotista kuin muut. En kuitenkaan saa testeistä riittäviä pisteitä, joten sanoin itselleni, ettei minulla ole. Esimerkki: kun lievästi ylipainoinen tuttu kävi laihdutusryhmässä, sanoin että et kai sinä sellaista tarvitse. Olisi pitänyt tajuta, että se lievä ylipaino voi olla hänelle kuitenkin iso juttu. Töissä olen suututtanut ihmisiä kun olen kesken kiireen valitussession sanonut, että ei ne työt ainakaan tässä marmattamalla etene. 

Ihmisen sosiaaliset taidot korvaa se, että hän kaupungilla sormeilee puhelintaan ja tuntuu siltä, että siellä on elämä ja ulkopuolella ei ole mitään merkittävää eikä millään käytännön asialla ole juurikaan mitään merkitystä.