Miten koulutettua älykästä ihmistä hoidetaan terapialla

Eivätkö he ole kyseenalaistamassa koko ajan kaikkea? Mikä saa heidät uskomaan siihen että puhuminen auttaa?

Olen koulutettu, älykäs masentunut ihminen ja hyvin motivoitunut paranemaan. Mielestäni tarvitaan nimenomaan myös motivoituneisuutta, jotta terapiasta olisi hyötyä.

Toki koulutuksesta ja älystänikin on hyötyä terapiassa. Terapeutin ei tarvitse jankata samoja asioita kerran toisensa jälkeen minulle, koska ymmärrän hyvin nopeasti, mitä hän tarkoittaa. Älyni ja koulutukseni avulla minun on myös helppo sisäistää terapiassa oppimiani asioita elämääni myös terapeutin huoneen ulkopuolella - siis käytännössä. 

Miten koulutetut, älykkäät ihmiset sortuvat esim skientologiaan? Niinpä. 

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 23:54"]

Miten koulutetut, älykkäät ihmiset sortuvat esim skientologiaan? Niinpä. 

[/quote]

kyseenalaistavat tuskin sortuvat, hyväksyntää etsivät ehkä ennemmin

Mä en lainkaan ymmärrä ap:n kysymystä? Meinaatko, että koulutuksesi estää sinua hyötymästä pään sisäisten sairauksien hoidosta? Tuolla logiikallahan fiksuutesi pitäisi estää sinua sairastumasta, viisas ihminen kun olet.

Selvästikään et ole ollut koskaan terapiassa. Terapiatyö kysyy asiakkaalta analyyttisyyttä, itsereflektiokykyä, sitoutumista ja avoimuutta. Älykäs ja koulutettu ihminen ymmärtää, miksi hän käy terpiassa ja miten hän saa siitä eniten irti. Hän on valmis tekemään yhteistyötä terapeuttinsa kanssa, koska änellä on vähemmän terapiaa koskevia ennakkoluuloja.

koulutetut ja älykkäät saattavat hyötyä "tavallista" paremminkin terapiasta, koska osaavat usein ilmaista itseään hyvin sanallisesti ja toisaalta ottavat aktiivisemmin itse vastuun paranemisestaan ja terapian etenemisestä

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 00:02"]

Selvästikään et ole ollut koskaan terapiassa. Terapiatyö kysyy asiakkaalta analyyttisyyttä, itsereflektiokykyä, sitoutumista ja avoimuutta. Älykäs ja koulutettu ihminen ymmärtää, miksi hän käy terpiassa ja miten hän saa siitä eniten irti. Hän on valmis tekemään yhteistyötä terapeuttinsa kanssa, koska änellä on vähemmän terapiaa koskevia ennakkoluuloja.

[/quote]

Olen koulutettu ja ihan testienkin mukaan varsin älykäs ihminen. Olen ollut kaksi kertaa elämäni aikana terapiassa. Toinen oli puolen vuoden sessio, toinen kymmenen tapaamiskerran ryhmäterapia. Olen hyötynyt molemmista suuresti: pystynyt työstämään traumani pois päiväjärjestyksestä ja saanut hyviä työkaluja elämään. Molemmilta terapeuteiltani olen saanut henkilökohtaista palautetta, että juuri älykkyyteni ansiosta olen selvinnyt traumaattisista kokemuksista hyvin ja pystynyt hyödyntämään terapian tehokkaasti.

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 23:54"]

Miten koulutetut, älykkäät ihmiset sortuvat esim skientologiaan? Niinpä. 

[/quote]

Ei ole vaaraa, että hurahtaisin skientologiaan, vaikka olen älykäs, koulutettu ja käyn terapiassa. Skientologiaan olen ihan liian analyyttinen ja kriittinen ajattelija. 

Ap, miksi kyselet näitä? Epäiletkö, että terapia on skeintologiaan verrattavaa huuhaata? Vai mitä ajat takaa aloituksellasi?

Mitä se skientologia sitten on, kun tiedät, että se on huuhaata?

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 00:13"]

Mitä se skientologia sitten on, kun tiedät, että se on huuhaata?

[/quote]

Siihen sinun pitää etsiä vastaus ihan itse.

Samoin kuin siihen, onko terapia toimiva hoitomuto.  

Kannattaa seurata tiedotusvälineitä. Myös netistä löytyy uutisia scientologiasta.

Terapiaa puolestaan on helppo kokeilla ihan itse. 

[quote author="Vierailija" time="01.07.2013 klo 23:40"]

[/quote]

Jos puhut itsestäsi, niin aloituksesi on hiukan puutteellinen. Unohdit kysymysmerkin jonka lisäksi älykkään ihmisen lauseena kysyt miten- eli millaisia tapoja on nimenomaan älykkään, koulutetun ihmisen hoitamiseen. Jos taas kirjoitustaitosi on vain heikko, lauseesi voi ymmärtää monella tapaa. Hyvä terapia tähtää mm. siihen että älykäskin, koulutettukin ihminen pystyy lupumaan ylemmyyden- ja alemmuudenharhoistaan:)

Terapeutit itse ovat usein varsin älykkäitä ja koulutettuja (puoskareita lukuunottamatta), joten fiksun asiakkaan kanssa homma sujuu luontevamman. paljon mielenkiintoisempi kysymys olisi, miten auttaa kouluttamatonta ja/tai jopa heikkolahjaista, kun yhteistä käsitteistöä ei ole ja pitää aloittaa kaikki ihan pohjalta.

Enemmänkin ihmiseltä vaaditaan tietyntasoista kognitiota, jotta ylipäänsä hyötyy terapiasta. Kaikille sitä ei tarjota mm. silloin, kun ajatellaan, ettei henkilön kompetenssi siihen riitä.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 07:32"]

Enemmänkin ihmiseltä vaaditaan tietyntasoista kognitiota, jotta ylipäänsä hyötyy terapiasta. Kaikille sitä ei tarjota mm. silloin, kun ajatellaan, ettei henkilön kompetenssi siihen riitä.

[/quote]

Totta. Ihan kaikki yksinkertaiset evät tavalliseen keskusteluterapiaan edes kykene. Kai heille sitten tarjotaan jotain taikinaterapiaa.

Ei ole tarvinnut vielä terapiassa käydä vaikka rankkojakin kokemuksia takana. Olen ite fundeerannut ja pohtinut jonkun kanssa. Tässä ollaan hymyilevänä ja elämään eteenpäin katsovanana.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 07:49"]

Ei ole tarvinnut vielä terapiassa käydä vaikka rankkojakin kokemuksia takana. Olen ite fundeerannut ja pohtinut jonkun kanssa. Tässä ollaan hymyilevänä ja elämään eteenpäin katsovanana.

[/quote]

Hienoa sulle. Kaikki eivät ole niin onnekkaita. Siihen, miten ihminen erilaisiin elämäntapahtumiin suhtautuu, vaikuttavat mm. geeniperimä, persoonallisuus, terperamentti ja tapahtumien ajoittuminen ihmisen kehityshistoriassa. Se ei välttämättä katso älykkyyttä, sairastuuko joku henkisesti. Muuten komppaan edellisiä: älykäs, analyyttinen ja itseään reflektoiva ihminen hyötyy terapiasta usein helpommin ja nopeamminkin (yleensä puhutaan kuitenkin vuodesta-parista) kuin joku toinen.

Sanoisin, että terapiasta hyötyminen on kiinni siitä terapoitavasta ihmisestä, kuin myös vähän tuuristakin. Tuuri näkyy sillä tavalla systeemissä, että kenet saat työpariksesi. Joskus sitä saa huonon terapeutin, jonka kanssa tulee olo, ettei hänelle voi kertoa mitään. Ihan jo liian eriävä käsitys huumorista saattaa vaikeuttaa prosessia, kun ei tee sen enempää mieli avautua, kuin " no hengissä olen pysynyt ja aamulla tein puuroa" ja varsinaiset ongelmat ja patoumat jää purkamatta, kun ei vaan halua/pysty puhumaan sille vahverolle vastapäisessä tuolissa. Joku saattaa kaivata myös toverillista suhdetta kutistajansa kanssa, missä kerrotaan hyvin selkeästi vinkkejä johonkin ahdistuksen hallintaan, kuten turvapaikka-harjoitus. Joku toinen on mielummin ristikuulustelussa ja oivaltaa itse käyttäytymismallejaan.

Henkilökohtaisesti sain näitä " oi mä oon täällä sun tukena" kutistajia monta kertaa putkeen. En lämpene kovin nopeasti uusille ihmisille, joten työskentely ei tuottanut tulosta. Lopulta sitten korjasin itse itseni omin päin spekuloimalla ongelmiani äidin ja ystävien kanssa ja nousin montustani.

Eiköhän terapioissa ole juuri lähinnä koulutettuja ihmisiä. Tyhmempi on tyytyväisempi. No, oikeasti esim. masennus on ahkerien ja velvollisuudentuntoisten ja paljon miettivien ihmisten sairaus. Kirjaviisaudella ja akateemisuudella ei ole mitään tekemistä elämänhallinnan ja elämäntaitojen kanssa. Tunteita ei voi poistaa älyllä tai koulutuksella ja nämä ovat tunne-elämänsairauksia.

[quote author="Vierailija" time="02.07.2013 klo 08:45"]

Eiköhän terapioissa ole juuri lähinnä koulutettuja ihmisiä. Tyhmempi on tyytyväisempi. No, oikeasti esim. masennus on ahkerien ja velvollisuudentuntoisten ja paljon miettivien ihmisten sairaus. Kirjaviisaudella ja akateemisuudella ei ole mitään tekemistä elämänhallinnan ja elämäntaitojen kanssa. Tunteita ei voi poistaa älyllä tai koulutuksella ja nämä ovat tunne-elämänsairauksia.

[/quote]

Minun elämässäni lukeminen on todellakin lisännyt elämänhallintaa ja elämäntaitoja, lainatakseni edellistä. Lisäksi lukeminen on lohduttanut ja auttanut ymmärtämään ja arvostamaan erilaisia ihmisiä. Lukeminen on nostanut mielialaa ja opettanut aivan valtavasti. Kirjaviisaus on todella ollut minulle hyödyksi ja iloksi  perhe-elämässä, työssä ja ystävyyssuhteissa.  Minun ihmiskuvassani tunteet ja äly eivät ole vastakohtia tai ihmisen kaksi puolta. Ne liittyvät monin tavoin  toisiinsa.