Miksi joillekin on niin vaikea käsittää, että toisella ei vaan ole varaa johonkin?

Vierailija kirjoitti:

Suku on tässäkin pahin. Olen ulosotossa ja silti tänäänkin pyydettiin shoppailemaan, juhliin toiselle paikkakunnalle (auto seisonnassa kun ei ole varaa maksaa edes veroja). Alan jo epäillä että tää on silkkaa vidduilua 🤔

Varmaan loukkaantuisit jos sinua ei kutsuttaisi juhliin tai koskaan minnekään.

Mulla ei ole varaa edes ajaa sinne Lidliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin sulla pitäisi jonkun toisen mielestä olla varaa?

Esimerkiksi loheen ja naudan sisäfilepihviin joka viikko, monipuolisimpiin kasviksiin ja tuoreisiin marjoihin joka päivä. Myös laadukkaampaa wc-paperia pitäisi olla, samoin pesuaineita. Sisustus tulisi vaihtaa viiden vuoden välein, mitähän tässä sisko on kaikkea urputtaanut kyläilynsä aikana.

Ap

Lohta saa lidlistä halvalla, sitä voi aivan hyvin syödä joka viikko.

Jos salmonellan haluaa niin siitä vaan. Tai ylimääräisiä esineitä kurkkuunsa

Siis mitä, lohesta salmonella??

Törmäsin tähän joskus kun olin vähissä rahoissa.

Tyyliin "Eikö teidän kannattaisi ostaa moccamaster? On meinaan paras kahvinkeitin"

"Jaa, ei taida olla vaan rahaa."

"Mut se ON kyllä hintansa väärti. Kato se maksaa ittensä takasin laadussa."

"Joo, eiköhän tolla vanhalla pärjäile kun ei tosiaan ole rahaa mihinkään ylimääräseen"

"Kannattais edes harkita"

Aihe oli ehkä joku olennaisempi kun kahvinkeitin mutta kaveri ei tosiaan suostunut uskomaan, että hänelle kohtuullinen ostos sekoittaisi talouden tasapainon. Olikohan se peräti auto, minkä hankintaa hän yritti tyrkyttää? Jos kuussa ei jää mitään säästöön ja auton pito maksaisi kuussa n. 250 euroa, niin lienee aika itsestään selvää että sen ostaminen, koska se on niin kätevä, alkaa tuntua aika epäkätevältä siinä kohtaa kun vuokra, laskut tai ruoka jää maksamatta sen takia kun pitää maksaa auton ylläpitoa. Ei se sanominen tosiaan auta kun toiselta puuttuu vaan ymmärrys.

Vähän ohiksena, minulla on nyt loppukuuksi rahat oikeasti loppu, eli ruokaa tein niistä aineksista, mitä kotoa löytyi. Sain tutulta pari viikkoa takaperin parikiloisen naudan sisäfileen ja jääkapissa tosiaan on voipurkki, maitoa ja tuo filee. Pakkasessa iso pussi keittojuureksia.

Tein sitten osasta fileetä ison kattilallisen lihakeittoa, jota syön loppukuun. Huvittaa vain, että täällä minä köyhä syön kotimaisesta naudan sisäfileestä tehtyä lihasoppaa.

Loput toki paloittelin pihveiksi ja suikaleiksi ja laitoin pakkaseen odottamaan, että on varaa ostaa vaikka kermaperuna-ainekset.

Tämä!

Kaverini ei pystynyt millään ymmärtämään ettei mulla ollut opiskeluaikana rahaa autoon ja sen ylläpitoon. Miten voi olla niin kun hänelläkin on auto. Kaveri närkästyi heti kun joutui menoissamme ottamaan huomioon mun bussiaikataulut, etten ollutkaan milloin vaan valmis lähtemään hänen kanssaan. Välillä napautti autottomuudestani aika törkeestikin.

No menimme sitten työelämään ja säästimme miehen kanssa ja ostimme unelmiemme premiummerkin auton, uutena. Nyt on kaveri kalpeena opiskelija micransa kanssa ja haukkuu miten ei ikinä kannata ostaa autoa uutena, kun siinä arvo laskee heti. Niin tai näin, ikinä ei kelpaa.

Ei ole paljon kokemuksia, mutta ne vähät kyllä tuntuu. Niin kuin joku ylempänä totesi, jos ei ole autoa, ei meikkaa, ei käy missään, ei harrasta mitään etc. mutta sitten ostaa joskus kerran jonkin hienon jutun, joku vierestä ihmettelee että mikäs törsäri sinä olet. Niin mä uhrasin ne kaikki muut asiat tämän yhden eteen? Ei soita kelloja? No ei sit.

Enemmän kuitenkin kokemuksia siitä että jos ei ole siinä tilanteessa että on rahallisesti varaa sanoa ei kiitti johonkin suuntaan niin kuitenkin se toinen sitten vieressä laukoo hienoja viisauksia tyyliin "elämässä pitää olla omaa aikaa / tilaa / aukomisvaraa / oikeuksia sanoa mielipiteensä / mitä tahansa". Joskus nyt on niin että jos aukoo niin heippa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin sulla pitäisi jonkun toisen mielestä olla varaa?

Esimerkiksi loheen ja naudan sisäfilepihviin joka viikko, monipuolisimpiin kasviksiin ja tuoreisiin marjoihin joka päivä. Myös laadukkaampaa wc-paperia pitäisi olla, samoin pesuaineita. Sisustus tulisi vaihtaa viiden vuoden välein, mitähän tässä sisko on kaikkea urputtaanut kyläilynsä aikana.

Ap

Lohta saa lidlistä halvalla, sitä voi aivan hyvin syödä joka viikko.

Jos salmonellan haluaa niin siitä vaan. Tai ylimääräisiä esineitä kurkkuunsa

Lohesta salmonellaa? Jos esineillä tarkoitata ruotoja, etkä saa niitä kalasta pois, niin joudat ilmanmuuta ruumishuoneelle. Kuvottavaa.

Kaikki eivät osaa erottaa muita ihmisiä omiksi yksilöikseen vaan ajattelevat toisten olevan itsensä jatkeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin sulla pitäisi jonkun toisen mielestä olla varaa?

Esimerkiksi loheen ja naudan sisäfilepihviin joka viikko, monipuolisimpiin kasviksiin ja tuoreisiin marjoihin joka päivä. Myös laadukkaampaa wc-paperia pitäisi olla, samoin pesuaineita. Sisustus tulisi vaihtaa viiden vuoden välein, mitähän tässä sisko on kaikkea urputtaanut kyläilynsä aikana.

Ap

Tähän toteaisin, että luojan kiitos kaikilla ei ole varaa tuollaiseen elämäntapaan, sanoisin jopa, että olisi parempi, jos kellään ei olisi varaa tuollaiseen. Varsinkin sen sisustuksen vaihtamisen suhteen, kerskakulutusta ja täysin turhaan luonnonvarojen tuhlaamista.

Raivostun siitä että asuntoja koko ajan remntoidaan ja remontoidaan ja "päivitetään" loputtomiin, ja kaapistot ja muovimatot rullataan kaatsille. Pelkästään siksi että ei oo kivan värinen tai jotain muuta älytöntä. On jotenkin tullu tavaksi että jos ostetaan asunto, sen pitää olla uusittu katosta lattiaan. Vihaan tätä! Vihaan että vanha ja kaunis revitään!

En sano näitä ääneen, mutta kieltämättä joskus ihmettelen, miten jollakulla ei ole varaa johonkin.

Esim. paras ystäväni perheineen törsää hirveitä määriä kampaajaan, kauneudenhoitoon, matkoihin, kalliisiin ruoka-aineksiin jne. Sitten paniikissa etsitään lapselle kirpputorilta rupusia lenkkareita, kun lapsella ei ole jalkaan sopivia kenkiä (kesä menty läpsyillä) ja koulu alkamassa. Eikä siis ole varaa niihin kaupan 25 e lasten lenkkareihin. Jotain tällaista tapahtuu jatkuvasti. Eli minun mielestä pakollisiin menoihin ei ole varaa, huvituksiin ja kauneuteen on.

Lisäksi ihmetyttää töissä, kun jotkut odottelevat palkkapäivää jonkun pienen maksun kanssa. Olemme keski-ikäisiä ja hyväpalkkaisia. Miten jollakulla ei ole varaa maksaa 5 e osuuttaan lahjasta ennen palkkapäivää? (Haluaa kuitenkin osallisua, jos voi maksaa palkkapäivän jälkeen.)

Vierailija kirjoitti:

En sano näitä ääneen, mutta kieltämättä joskus ihmettelen, miten jollakulla ei ole varaa johonkin.

Esim. paras ystäväni perheineen törsää hirveitä määriä kampaajaan, kauneudenhoitoon, matkoihin, kalliisiin ruoka-aineksiin jne. Sitten paniikissa etsitään lapselle kirpputorilta rupusia lenkkareita, kun lapsella ei ole jalkaan sopivia kenkiä (kesä menty läpsyillä) ja koulu alkamassa. Eikä siis ole varaa niihin kaupan 25 e lasten lenkkareihin. Jotain tällaista tapahtuu jatkuvasti. Eli minun mielestä pakollisiin menoihin ei ole varaa, huvituksiin ja kauneuteen on.

Lisäksi ihmetyttää töissä, kun jotkut odottelevat palkkapäivää jonkun pienen maksun kanssa. Olemme keski-ikäisiä ja hyväpalkkaisia. Miten jollakulla ei ole varaa maksaa 5 e osuuttaan lahjasta ennen palkkapäivää? (Haluaa kuitenkin osallisua, jos voi maksaa palkkapäivän jälkeen.)

Mullakin on tällainen tuttavaperhe. Tällainen kyllä kertoo vääristyneestä arvojärjestyksestä. Periaatteessa jokainen voi käyttää rahansa miten haluaa, oli sitä sitten paljon tai vähän, mutta aikuisella ihmisellä on kuitenkin oltava kykyä kantaa vastuuta. Eli ensin pakolliset laskut, ja jos on lapsia niin todelkakin heidän tarpeistaan kuuluu asianmukaisesti huolehtia. Jos priorisoi rahankäytössään omat kauneudenhoito kulunsa lasten perustarpeiden edelle, on kyllä aika pahasti hakoteillä vanhemmuudessa. Kun perusasiat on hoidettu, voi toki käyttää yli jäävät rahat miten haluaa. Ja se ”ettei ole varaa” ei aina tarkoita kirjaimellisesti ettei ole tarvittavaa rahasummaa, vaan sitä ettei ole halukas laittamaan kyseiseen asiaan sitä summaa, vaan mieluummin käyttää sen muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suku on tässäkin pahin. Olen ulosotossa ja silti tänäänkin pyydettiin shoppailemaan, juhliin toiselle paikkakunnalle (auto seisonnassa kun ei ole varaa maksaa edes veroja). Alan jo epäillä että tää on silkkaa vidduilua 🤔

Varmaan loukkaantuisit jos sinua ei kutsuttaisi juhliin tai koskaan minnekään.

En. Ne tietää kyllä että en halua lähteä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

En sano näitä ääneen, mutta kieltämättä joskus ihmettelen, miten jollakulla ei ole varaa johonkin.

Esim. paras ystäväni perheineen törsää hirveitä määriä kampaajaan, kauneudenhoitoon, matkoihin, kalliisiin ruoka-aineksiin jne. Sitten paniikissa etsitään lapselle kirpputorilta rupusia lenkkareita, kun lapsella ei ole jalkaan sopivia kenkiä (kesä menty läpsyillä) ja koulu alkamassa. Eikä siis ole varaa niihin kaupan 25 e lasten lenkkareihin. Jotain tällaista tapahtuu jatkuvasti. Eli minun mielestä pakollisiin menoihin ei ole varaa, huvituksiin ja kauneuteen on.

Lisäksi ihmetyttää töissä, kun jotkut odottelevat palkkapäivää jonkun pienen maksun kanssa. Olemme keski-ikäisiä ja hyväpalkkaisia. Miten jollakulla ei ole varaa maksaa 5 e osuuttaan lahjasta ennen palkkapäivää? (Haluaa kuitenkin osallisua, jos voi maksaa palkkapäivän jälkeen.)

Suomessa on about 600 000 ihmistä ulosotossa. Voipi olla että joku heistä on sinunkin tuttusi. Kun tilillä on tosiaan se 5 euroa enää rahaa, niin ei sitä ihan mielellään halua siihen lahjaan laittaa ennen palkkapäivää.

Ihmisten rahankäyttötottumukset ovat niin erilaisia. Mua varmasti paheksutaan siinä että ostan välillä ilta-alesta punalaputettua ruokaa pakastimeen, mutta saatan viikonloppuna ostaa tuoreita kukkia tai kuohuviinipullon. Juuri sen takia, että kun arkimenoista saan säästettyä, niin on varaa joskus ostaa jotain ei-niin-tarpeellista.

Tuloerot kaveripiirissä on ikäviä. Itsekin olen se pienituloisiin ja aika harvoin pääsen lähtemään yhteisiin juttuihin. Osittain myös siksi että käytän vähät rahani mielummin johonkin muuhun kuin viinaan. Parin siiderituopin hinnalla saa jo leffalipun.

Illanistujaisiin ystävien luo menen usein autolla, koska en raski yöllä ottaa taksia kotiin ja busseja menee myöhäisellä näistä nukkumalähiöistä tosi huonosti. Luokseni olen yrittänyt kutsua iltaa istumaan mutta kellekään ei koskaan sovi tulla meille.

Vierailija kirjoitti:

No kun minä en yksinkertaisesti ymmärrä, miten joku ihminen ei kykene säästämään rahaa jemmaan. Minä olen työtön ja minulla on 20 tonnia säästössä. Nykyihminen ei hillitse itseään.

En ole ylläoleva kommentin kirjoittaja, mutta miksi näitä kommentteja,joissa työtön on saanut jotain hätäpäivän varalle säästöön aina alapeukutetaan? Haluaisin saada jonkun perustelun,kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kun minä en yksinkertaisesti ymmärrä, miten joku ihminen ei kykene säästämään rahaa jemmaan. Minä olen työtön ja minulla on 20 tonnia säästössä. Nykyihminen ei hillitse itseään.

En ole ylläoleva kommentin kirjoittaja, mutta miksi näitä kommentteja,joissa työtön on saanut jotain hätäpäivän varalle säästöön aina alapeukutetaan? Haluaisin saada jonkun perustelun,kiitos.

Luulisin että alapeukuilla viitataan oletukseen että kun itse on pystynyt pienistä tuloista säästämään, on se mahdollista kaikille muillekin. Ei siis paheksuta mitenkään että pienituloinen ihminen saa rahaa säästöön, vaan sitä että hän olettaa sen olevan mahdollista kaikille muillekin.

Kyllä, mulla ei ole ajokortti ei ole autoa, juon vaan vettä ja maitoa, en polttaa, mutta ostan 2000 euroa käsilaukku.

Varmaan syy on ihan sama kuin niissä tuhansissa muissakin asioissa joita monen on vaikea ymmärtää tai käsittää.