Kun vuonna 2000 luotiin kuntouttava työtoiminta

Kenelle tuo muka on oikeasti lain mukaan tarkoitettu, ei työkykyisille muttei myöskään työkyvyttömille (jotka ovat sairaslomalla tai eläkkeellä)? Kunnathan jatkuvasti rikkoo lakia kun laittaa työkykyisiä tuonne. Mutta jos kela antaa hylkäävän päätöksen hakiessa sairaspäivärahaa tai eläkettä, se kirjoittaa päätökseen ettei katso henkilön olevan työkyvytön. Eli kuntouttavaan ei saa tälläistäkään henkilöä laittaa... Tuntuu että kuntouttava työtoiminta on luotu vain että voidaan kusta ihmistä silmään valtavalla paineella.

Miten se kuntouttaa yhtään ketään että oltuaan tietyn ajan työttömänä, työkkäri siirtää tyyppiin ja samaan aikaan henkilön työpanos muuttuu rahallisesti arvottomaksi?

Itse olin kuntouttavassa alkutalvessa. Feministitäti pakotti siellä polvistumaan Irakilaisille ja naisille ja piti pyytää anteeksi 50 kertaa päivässä. Muuten uhkadi antaa karenssin :(

Vierailija kirjoitti:

Kenelle tuo muka on oikeasti lain mukaan tarkoitettu, ei työkykyisille muttei myöskään työkyvyttömille (jotka ovat sairaslomalla tai eläkkeellä)? Kunnathan jatkuvasti rikkoo lakia kun laittaa työkykyisiä tuonne. Mutta jos kela antaa hylkäävän päätöksen hakiessa sairaspäivärahaa tai eläkettä, se kirjoittaa päätökseen ettei katso henkilön olevan työkyvytön. Eli kuntouttavaan ei saa tälläistäkään henkilöä laittaa... Tuntuu että kuntouttava työtoiminta on luotu vain että voidaan kusta ihmistä silmään valtavalla paineella.

Miten se kuntouttaa yhtään ketään että oltuaan tietyn ajan työttömänä, työkkäri siirtää tyyppiin ja samaan aikaan henkilön työpanos muuttuu rahallisesti arvottomaksi?

Joku voisi tutkia näiden kelalääkäreiden ja vakuutusyhtiölääkäreiden sidonnaisuuksia; hyvällä tsägällä voi löytyä pyöröovi-ilmiötä.

Itseä on kuntouttanut opiskelu, terapia ja muu hoito (myös lääkehoito), sekä nyt ihan palkkatöissä olo. Sen sijaan mikään päiväkerhotoiminta ei kuntouta. Itsekin nuorena aikuisena olin tosi vastuullinen, hain ja tein töitä, pidin itsestäni, taloudestani ja kodistani huolta. Etsin töitä ja tein sen verran minkä sain. Työttömät kesät parilla kassavuorolla olivat rankkoja. 2008 laman aikaan aikuistuneille vain ei ollut tilaisuuksia. Mielestäni tällä alemman kastin luomisella viedään tunnustus nuorilta aikuisilta, että hekin ovat kuitenkin aikuisia. Kun työttömyys jatkuu, niin kolmekymppisenä edelleen laitetaan ikinuoren kastiin, koska sitä aikuisuutta ei koskaan myönnetty. Siihen ei ollut tilaisuutta.

Olen itse nyt toista kesää asiantuntijatehtävissä. Mikä työpaja olisi kuntouttanut minua näihin? Töitä ei riitä edes kaikille työkykyisille, miksi teeskennellä että vika on heissä itsessään, että heitä pitää ”kuntouttaa”?

Ap

Minusta ap:n pitäisi kirjoittaa tästä kirja. Vähintään pitkä kirjoitus HS:n yleisönosastoon, jos menisi läpi. Äärimmäisen tärkeä asia tämä, kuinka ihmiset nöyryytetään yhteiskunnassamme surkimuksiksi sen sijaan, että kannustettaisiin löytämään oma paras, aikuinen itsensä.

Jotkut lukioikäiset tai sen tasolle jääneet kokkaripojut uskovat, että köyhien tai "epäonnistuneiden" nöyryyttäminen on hyvä homma. Oikeastihan yhteiskunnalla menee niin hyvin kuin sen heikoimmalla lenkillä. Siksi ainakin itse haluan, että itseäni juuri nyt heikommin pärjääviä tuetaan ja kannustetaan. Nöyryytys kostautuu meille kaikille.

Up

Ihanasti sanottu, että kirja :) ja osuvasti, että ”oma paras aikuinen itsensä”.

Olen kyllä miettinyt että näkökulmaa ja asiantuntijuutta tästä toiseudesta on kyllä kertynyt. Sille asiantuntijalle, jota haastateltiin, ei tulisi mieleenkään, että hän itse voisi olla tällaisten toimien kohteena. Ei, ne ovat ne avuttomat nuoret. Ja avuttomat työttömät.

Palkansaajan näkökulmasta ilmainen puurtaminen tai tyhjänpäiväinen askartelu olisi loukkaavaa, järjetöntä ja alentavaa. Miksi se ei ole sitä toisessa asemassa olevalle?

Täytän tämän kesän jälkeen työssäoloehdon ensimmäistä kertaa elämässäni, ja pääsen ansiosidonnaisen piiriin. Miksi tämä tuntuu siltä kuin olisin vihdoin päässyt kelpaavien aikuisten kerhoon? Miksei minulla saanut olla tuota tunnetta aiemmin?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jotkut lukioikäiset tai sen tasolle jääneet kokkaripojut uskovat, että köyhien tai "epäonnistuneiden" nöyryyttäminen on hyvä homma. Oikeastihan yhteiskunnalla menee niin hyvin kuin sen heikoimmalla lenkillä. Siksi ainakin itse haluan, että itseäni juuri nyt heikommin pärjääviä tuetaan ja kannustetaan. Nöyryytys kostautuu meille kaikille.

Ihmiset eivät yleensä tavoittele sitä että yhteiskunnalla menee hyvin, tai että ihmisillä yleisesti menee hyvin. Jos poliitikko tarjoaa jotain hyvää muille kuin äänestäjälle itselleen, niin äänestäjä ei tykkää siitä. Äänet menevät sille, joka tarjoaa kovia otteita, ei sille joka lupaa hyvää yhteiskuntaa.

Hallituksen ja sosiaali ja terveysministeriön uusi linjaus korostaa, että kuntouttava työtoiminta on vasta viimesijainen toimenpide asiakkaalle. Uusi laki tuli voimaan tämän vuoden alussa.