Mustasukkainen mies vai mitä tämä on?
Kun aloimme seurustella nykyisen mieheni kanssa viimekesänä näihin aikoihin, sain aika pian tietää olevani raskaana. Asuimme vielä erillään ja päätimme yhdessä pitää lapsen, koska en pystynyt aborttiin. Mies pyysi usein kylään tai tuli itse minun luo, sillä asuimme aivan lähellä toisiamme.
Syksyn tullessa aloin huomata että melkein kaikki kaverini olivat kaikonneet kuin tuhka tuuleen ja kaikki aikani meni miehen kanssa. Kun halusin lähteä jonnekkin, miehen piti saada tietää minne ja kenen kanssa. Tätä en osannut silloin vielä pitää mitenkään hälyyttävänä, koska tuntui normaalilta että toinen kysyy minne olen menossa.
Mutta talven aikaan huomasin että jotakin outoa tässä on, kun kaverini valaisi minua. Mies nimittäin kysyi aina lähtiessä minne menen ja kenen kanssa, soitteli perään jo n. tunnin päästä lähdöstä ja tenttasi koska tulen kotiin. Soittoja/tekstiviestejä saattoi tulla useampikin kappale kolmenkin tunnin kyläreissulla, ja jopa ystäväni hermostui jatkuvasta soittelusta. Kun mitään ei voitu tehdä rauhassa! Ja jos hänellä on kaverini numero, hän saattaa laittaa kaverillekkin viestiä että joko olen tulossa, jos jätin vastaamatta puhelimeen. Aina se ainainen KOSKA TULET KOTIIN? Vaikka miehellä ei ollut mitään yhteisiä suunnitelmia mielessä, saatikka viettänyt aikaa kanssani jos olisin tullut salamana paikalle. Joskus kun lähdin kaverin kanssa kaupungille, saattoi mies pian soitella perään että hän on tehnyt ruokaa, tulenko kotiin syömään. Vaikka tiesi missä olen ja että en ehkä ihan heti ole tulossa kotiin! Kerran mies soitti ja sanoi hakeneensa pitsaa, no minä sitten ajattelin lähteä kotiin kun olinkin jo nälkäinen. Kun pääsin ovesta sisään ja aloin ihmettelemään missä pitsat on, sanoi mies että hän olikin ostanut vain itselleen ja syönyt senkin jo ajat sitten! Voi jestas!
Ja vaikka olin lähtiessä sanonut minne menen, mies kysyi vielä kotiin tullessa missä olin ollut ja keiden kanssa! Ja että mitä me tehtiin ym..
Talvella aloin jo kyllästyä jatkuvaan selittelyyn ja raskauden takia oli välillä aika tuskaisaa kävellä liitoskipujen takia, jouduin oikeastaan linnoittumaan kotiin sohvalle. Ja tästähän mies oikein hykerteli onnesta! Jos joskus sitten päätin käydä jossain, niin taas kamalaa selittelyä ja joskus jouduin jopa valehtelemaan jottei turhasta tulisi mustasukkaiseksi! Mies oli aina sen näköinen ja tenttaukset kuulostivat siltä, niinkuin hän olisi epäillyt minun tehneen jotakin! RASKAANAKO MENISIN PETTÄMÄÄN? Eikö se raukka ymmärrä että tuskin kukaan edes minun kanssa olisi hässinyt sen mahan kanssa vaikka olisin maksanut! :D
Marras-huhtikuun olin periaatteessa vain kotona koska olin niin kyllästynyt jatkuvaan kyselyyn ja ''salaa epäilyyn'' mikä paistoi hänen naamasta metrien päähän. En nähnyt kavereita tai käynyt juuri missään. Vain neuvolassa, kaupassa yms.. Ja silti piti selitellä miksi kaupassakin kesti niin kauan!
Tammikuun alussa muutimme yhteen ''pakosta'', koska sosiaalitoimisto ei suostunut enää maksamaan toimeentulotukea kun periaatteessa olimme asuneet koko seurustelun ajan miehen asunnossa marraskuusta lähtien. (Mies meni siis möläyttämään tämän sosiaalitoimistolle).
Nyt kun lapsi on syntynyt, niin tilanne on vain pahentunut.. No se ei kyllä kamalan yllätyksenä tullutkaan. Mutta joudun olemaan lapsen kanssa 24/7 kotona, välillä ''saan'' oikein LUVAN KANSSA käydä kaupassa.. Vaunulenkeillä en jaksa käydä koska lapsi huutaa jatkuvasti ja koen sen hankalaksi. Jos menen jonnekkin, minun pitäisi ottaa vauva mukaan! Esim. kaverin luo jouduin ottamaan koska mies ei suostunut hoitamaan.. Mies yrittää vangita minut kotiin ihan totaalisesti kun ei ''päästä'' minnekkään. Joinain päivinä en pääse ollenkaan ulos, viimeviikolla kävin 2 kertaa ulkona ja silloinkin siksi, että piti käydä kaupassa kun mies ei jaksanut! Välillä olen vain sanonut että nyt menen, huolehdi vauvasta. Voitte vaan arvata mikä show siitä syntyy!! Ja miljoona puhelua perään..
Nyt myös on ilmennyt että mies yrittää saada minut jäämään kotiin ''minun huomaamatta'', aina en edes tajua kun hän on niin kiero ja olen mennyt monesti ansaan! Esim. Ilmoitan että menen käymään jonkin ajan päästä kaupungilla nopeasti asioilla.. Mies saattaa aivan yhtäkkiä vaikka kutsua minut kainaloonsa sohvalle (mitä ei yleensä tee) tai yrittää tulla liehittelemään, että harrastaisimme seksiä. Ja näin ollen sitte unohtaisin koko kaupungille menon!
Välillä sitten kun olemme harrastaneet seksiä ja olen yrittänyt nousta sängystä, että nyt pitäis oikeesti mennä. Niin mies on vaan vetänyt takaisin sängylle makaamaan ja yrittänyt ''estellä''..
Eilen olin menossa käymään matkahuollossa hakemassa pakettia ja mies kysyi että otanko vauvan mukaan. No en suostunut, josta mies suuttui ja alkoi nakella tavaroita.
Jäin kotiin sitten keskustelemaan asiasta, että enkö OIKEASTI SAA MENNÄ MINNEKKÄÄN ILMAN HÄNTÄ TAI VAUVAA? Miksi en saa liikkua yksin missään? Ja miksi pitää järjestää kamala kohtaus siitä että olen n. 20-30 min poissa kotoa ja tulen sitten takaisin! Mies alkoi raivoamaan että minussako ei ole mitään vikaa, vaan kaikki on aina muiden vika ja häntä pitää syyttää......... Anteeks nyt en kyllä ymmärtänyt? :O
Mies käyttää myöskin henkistä väkivaltaa minua kohtaan.. Nyt hän arvostelee jatkuvasti (päivittäin) ulkonäköäni. Minun pitäisi kuulemma laihduttaa ja ostaa uusia vaatteita, vaikka raskauskiloja onkin vielä aikalailla! Miten mies luulee että voin laihduttaa kun en pääse edes ovesta ulos ilman kamalaa kohtausta? Ja tuosta henkisestä väkivallasta voisin kirjoittaa vaikka kirjan, sillä siitä riittäisi kerrottavaa!
Ja voisin kirjoittaa oikeastaan vähän paremmin tätä tilannetta myöhemmin, nyt piti pikaisesti kirjoittaa ennenkuin mies tulee takaisin kotiin kyttäämään tekemisiäni..
Kommentit (50)
Ettet vain seurustelisi ex-avopuolisoni kanssa? Kuulostaa suoraan vuosien takaiselta helvetiltäni. Jatkuvaa kyttäämistä aloittajan mainitsemalla tavalla, fyysisellä väkivallalla uhkailua ja jatkuvaa henkistä väkivaltaa. Samaan aikaan mies petti minua minkä ehti. Kun viimein erosin, yritti senkin jälkeen kontrolloida elämääni. Vuosia jatkunut henkinen väkivalta laukaisi jonkin ajan kuluttua erosta masennuksen: seurauksena oli pitkä sairasloma ja kahden vuoden terapia. LÄHDE SIIS NIIN PIAN KUIN VOIT!
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 17:12"]
Osaatko ap tyhjentää sivuhistorian? Mies varmasti katsoo kaikki sivut läpi, missä olet käynyt. Lisäksi varmaan tietää sähköpostisi yms. salasanat jne. ?
[/quote]
Osaan tyhjentää sivuhistorian ja yleensä poistankin tiettyjä juttuja sieltä koneella käydessäni. Toinen tietokone on yhteisessä käytössä ja sitten on kone joka on pelkästään minun, sen olen laittanut salasanalla lukkoon ettei mieheni pääse sinne tonkimaan mitään. Kerran erehdyin sanomaan salasanani kun hän halusi käydä netissä, mutta vaihdoin sen pian sen jälkeen. Mies kysyi miksi piti vaihtaa salasana, muttei muuten tuntunut olevan kiinnostunut mitä siellä koneella on..
[quote author="Vierailija" time="30.06.2013 klo 17:12"]
Osaatko ap tyhjentää sivuhistorian? Mies varmasti katsoo kaikki sivut läpi, missä olet käynyt. Lisäksi varmaan tietää sähköpostisi yms. salasanat jne. ?
[/quote]
Osaan tyhjentää sivuhistorian ja yleensä poistankin tiettyjä juttuja sieltä koneella käydessäni. Toinen tietokone on yhteisessä käytössä ja sitten on kone joka on pelkästään minun, sen olen laittanut salasanalla lukkoon ettei mieheni pääse sinne tonkimaan mitään. Kerran erehdyin sanomaan salasanani kun hän halusi käydä netissä, mutta vaihdoin sen pian sen jälkeen. Mies kysyi miksi piti vaihtaa salasana, muttei muuten tuntunut olevan kiinnostunut mitä siellä koneella on..
ap
juu huomaa että tämä kone on kyllä hieman antiikinaikainen kun lähettää viestit moneen kertaan. Anteeksi turha roskaaminen :DD
ap
Miehesi on kamala kontrollifriikki. Ja tilanne sen kuin pahenee. Henkinen väkivalta on jo läsnä voimakkaana, tavaroiden heittelystä on lyhyt matka pahempaan fyysiseen väkivaltaan.
Oletko yrittänyt puhua miehen kanssa hänen kontrolloinnin tarpeestaan? Miten hän reagoi siihen? Samalla tavalla riehumallako?
Jos näin on, pakene. Mahdollisimman pian.
Voit lähteä turvakotiin ja järjestää asiasi sieltä käsin.
https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=8
Voit hakea kaupungin asuntoa - mitä kauemmas muutat siitä miehestä, sitä parempi. On hyvä, että olet ruvennnut säästämään vararahastoa
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 11:36"]
Kun aloimme seurustella nykyisen mieheni kanssa viimekesänä näihin aikoihin, sain aika pian tietää olevani raskaana. Asuimme vielä erillään ja päätimme yhdessä pitää lapsen, koska en pystynyt aborttiin. Mies pyysi usein kylään tai tuli itse minun luo, sillä asuimme aivan lähellä toisiamme.
Syksyn tullessa aloin huomata että melkein kaikki kaverini olivat kaikonneet kuin tuhka tuuleen ja kaikki aikani meni miehen kanssa. Kun halusin lähteä jonnekkin, miehen piti saada tietää minne ja kenen kanssa. Tätä en osannut silloin vielä pitää mitenkään hälyyttävänä, koska tuntui normaalilta että toinen kysyy minne olen menossa.
Mutta talven aikaan huomasin että jotakin outoa tässä on, kun kaverini valaisi minua. Mies nimittäin kysyi aina lähtiessä minne menen ja kenen kanssa, soitteli perään jo n. tunnin päästä lähdöstä ja tenttasi koska tulen kotiin. Soittoja/tekstiviestejä saattoi tulla useampikin kappale kolmenkin tunnin kyläreissulla, ja jopa ystäväni hermostui jatkuvasta soittelusta. Kun mitään ei voitu tehdä rauhassa! Ja jos hänellä on kaverini numero, hän saattaa laittaa kaverillekkin viestiä että joko olen tulossa, jos jätin vastaamatta puhelimeen. Aina se ainainen KOSKA TULET KOTIIN? Vaikka miehellä ei ollut mitään yhteisiä suunnitelmia mielessä, saatikka viettänyt aikaa kanssani jos olisin tullut salamana paikalle. Joskus kun lähdin kaverin kanssa kaupungille, saattoi mies pian soitella perään että hän on tehnyt ruokaa, tulenko kotiin syömään. Vaikka tiesi missä olen ja että en ehkä ihan heti ole tulossa kotiin! Kerran mies soitti ja sanoi hakeneensa pitsaa, no minä sitten ajattelin lähteä kotiin kun olinkin jo nälkäinen. Kun pääsin ovesta sisään ja aloin ihmettelemään missä pitsat on, sanoi mies että hän olikin ostanut vain itselleen ja syönyt senkin jo ajat sitten! Voi jestas!
Ja vaikka olin lähtiessä sanonut minne menen, mies kysyi vielä kotiin tullessa missä olin ollut ja keiden kanssa! Ja että mitä me tehtiin ym..
Talvella aloin jo kyllästyä jatkuvaan selittelyyn ja raskauden takia oli välillä aika tuskaisaa kävellä liitoskipujen takia, jouduin oikeastaan linnoittumaan kotiin sohvalle. Ja tästähän mies oikein hykerteli onnesta! Jos joskus sitten päätin käydä jossain, niin taas kamalaa selittelyä ja joskus jouduin jopa valehtelemaan jottei turhasta tulisi mustasukkaiseksi! Mies oli aina sen näköinen ja tenttaukset kuulostivat siltä, niinkuin hän olisi epäillyt minun tehneen jotakin! RASKAANAKO MENISIN PETTÄMÄÄN? Eikö se raukka ymmärrä että tuskin kukaan edes minun kanssa olisi hässinyt sen mahan kanssa vaikka olisin maksanut! :D
Marras-huhtikuun olin periaatteessa vain kotona koska olin niin kyllästynyt jatkuvaan kyselyyn ja ''salaa epäilyyn'' mikä paistoi hänen naamasta metrien päähän. En nähnyt kavereita tai käynyt juuri missään. Vain neuvolassa, kaupassa yms.. Ja silti piti selitellä miksi kaupassakin kesti niin kauan!
Tammikuun alussa muutimme yhteen ''pakosta'', koska sosiaalitoimisto ei suostunut enää maksamaan toimeentulotukea kun periaatteessa olimme asuneet koko seurustelun ajan miehen asunnossa marraskuusta lähtien. (Mies meni siis möläyttämään tämän sosiaalitoimistolle).
Nyt kun lapsi on syntynyt, niin tilanne on vain pahentunut.. No se ei kyllä kamalan yllätyksenä tullutkaan. Mutta joudun olemaan lapsen kanssa 24/7 kotona, välillä ''saan'' oikein LUVAN KANSSA käydä kaupassa.. Vaunulenkeillä en jaksa käydä koska lapsi huutaa jatkuvasti ja koen sen hankalaksi. Jos menen jonnekkin, minun pitäisi ottaa vauva mukaan! Esim. kaverin luo jouduin ottamaan koska mies ei suostunut hoitamaan.. Mies yrittää vangita minut kotiin ihan totaalisesti kun ei ''päästä'' minnekkään. Joinain päivinä en pääse ollenkaan ulos, viimeviikolla kävin 2 kertaa ulkona ja silloinkin siksi, että piti käydä kaupassa kun mies ei jaksanut! Välillä olen vain sanonut että nyt menen, huolehdi vauvasta. Voitte vaan arvata mikä show siitä syntyy!! Ja miljoona puhelua perään..
Nyt myös on ilmennyt että mies yrittää saada minut jäämään kotiin ''minun huomaamatta'', aina en edes tajua kun hän on niin kiero ja olen mennyt monesti ansaan! Esim. Ilmoitan että menen käymään jonkin ajan päästä kaupungilla nopeasti asioilla.. Mies saattaa aivan yhtäkkiä vaikka kutsua minut kainaloonsa sohvalle (mitä ei yleensä tee) tai yrittää tulla liehittelemään, että harrastaisimme seksiä. Ja näin ollen sitte unohtaisin koko kaupungille menon!
Välillä sitten kun olemme harrastaneet seksiä ja olen yrittänyt nousta sängystä, että nyt pitäis oikeesti mennä. Niin mies on vaan vetänyt takaisin sängylle makaamaan ja yrittänyt ''estellä''..
Eilen olin menossa käymään matkahuollossa hakemassa pakettia ja mies kysyi että otanko vauvan mukaan. No en suostunut, josta mies suuttui ja alkoi nakella tavaroita.
Jäin kotiin sitten keskustelemaan asiasta, että enkö OIKEASTI SAA MENNÄ MINNEKKÄÄN ILMAN HÄNTÄ TAI VAUVAA? Miksi en saa liikkua yksin missään? Ja miksi pitää järjestää kamala kohtaus siitä että olen n. 20-30 min poissa kotoa ja tulen sitten takaisin! Mies alkoi raivoamaan että minussako ei ole mitään vikaa, vaan kaikki on aina muiden vika ja häntä pitää syyttää......... Anteeks nyt en kyllä ymmärtänyt? :O
Mies käyttää myöskin henkistä väkivaltaa minua kohtaan.. Nyt hän arvostelee jatkuvasti (päivittäin) ulkonäköäni. Minun pitäisi kuulemma laihduttaa ja ostaa uusia vaatteita, vaikka raskauskiloja onkin vielä aikalailla! Miten mies luulee että voin laihduttaa kun en pääse edes ovesta ulos ilman kamalaa kohtausta? Ja tuosta henkisestä väkivallasta voisin kirjoittaa vaikka kirjan, sillä siitä riittäisi kerrottavaa!
Ja voisin kirjoittaa oikeastaan vähän paremmin tätä tilannetta myöhemmin, nyt piti pikaisesti kirjoittaa ennenkuin mies tulee takaisin kotiin kyttäämään tekemisiäni..
[/quote]
No ei tuossa välttämättä ole mitään! Ei mies ole koskaan sanonut että epäilee ap.n pettäneen.
Mitä ihmeellistä siinä on että kyselee milloin toinen tulee. Jos ymmärtää senkin väärin että toinen kyselee milloin tulet mahdollisesti että hakee pizzaa (ukolla siis nälkä) ja eukko sanoo olevansa vielä niin tottakai toinen hakee vain itselleen. Olisit sinä soittanut miehelle että tulet ja ostaisi sinullekin. Mikä ajatustenlukija miehesi on?
Teillä tulee olemaan vaikeaa jos sinä et ymmärrä puhua miehellesi. Olet raskaana ja olet päästänyt valloilleen jonkun kateellisen ystäväsi höpinät. Se on sinun mies, hän on huolissaan raskaudestasi ja olisi ostanut sinullekin pizzaa jos olisit ollut tulossa kotiin. Ihme sekoilusta sitä saakin väärinkäsityksiä, eikä se ollenkaan auta asiaa ettet juttele ja opettele tuntemaan miestäsi. Surullista.
ei ole normaalia kysellä toiselta jatkuvasti missä on ja koska tulee! se että haluaa tietää missä toinne on niin on vielä normaalia, mutta menojen kontrollointi ja jatkuva soittelu kertoo jo sairaudesta.
tulee 14 mieleen eräs oma kaveri, joka on juuri tuota mieltä asiasta ja itsekkin sairas.
ei ole normaalia kysellä toiselta jatkuvasti missä on ja koska tulee! se että haluaa tietää missä toinne on niin on vielä normaalia, mutta menojen kontrollointi ja jatkuva soittelu kertoo jo sairaudesta.
tulee 14 mieleen eräs oma kaveri, joka on juuri tuota mieltä asiasta ja itsekkin sairas.
Soita sossuun aika itsellesi. Jos et saa sossulle krrottua asiaasi, niin printtaa tämä teksti ja näytä hänelle. Luulatavasti auttaa sinua saamaan sen verran rahaa, että voit muuttaa heti. Toinen vaihtoehto on tuo turvakoti, johon voit mennä heti.
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 12:14"]
Samaa mieltä muiden kanssa: pakene kun vielä voit. Tuo ei ole miltään kantilta katsottuna normaalia. Pystytkö kertomaan tilanteestasi jollekin läheiselle? Sano, että aiot lähteä vauvan kanssa, turvakoti on hyvä vaihtoehto noin alkuun. Ei mitkään keskustelut miehen kanssa tule häntä muuttamaan, se on turha toivo. Tajuat sen varmasti itsekin, minkälainen tilanne sinulla on ja mitä on parasta tehdä? Ulkopuolisen silmin katsottuna tilanteesi on kauhea, siksi en sinuna odottaisi enää pitkään lähtemisen kanssa. Tsemppiä paljon ja voimaa, sitä tarvitset! Tulehan sitten kertomaan miten tilanteesi etenee!
[/quote]
Olen puhunut tilanteesta äidilleni, mutta hän ei ymmärrä.. Tajusin sen nyt vasta, miksi: hän on itse samanlainen! Sairaalloisen mustasukkainen. Nyt alkaa muistua mieleen ne ajat kun asuin vielä 4 vuotta sitten vanhempieni kanssa, minkälaista se oli.. Jatkuvaa kyttäämistä, tenttausta, harhaluuloisia soittoja perään. Jos isä oli pihalla, äiti kurkki ikkunanraosta mitä tekee! Meille lapsille kätisi isän tekemisistä, vaikkei tehny mitään väärää. Sekunttikin liikaa äidin mielestä isä oli kaupassa, niin kauhea raivo ja puhelimella yritettiin soitella perään. Jos ei itse ''kehdannut'' soittaa enää kolmatta kertaa, yritti suostutella meidät lapset soittamaan missä on ja koska tulee kotiin...
Olen puhunut myös isälleni, joka ymmärtää tuskani erittäin hyvin koska on itsekkin ''uhri''. Mutta ei siitä puhumisesta kamalasti ole apua, kun ei isä voi asialle mitään tehdä.. Välimatkaakin meillä on 300 km. Myös muutaman luotettavan ystävän kanssa olen puhunut tästä ja ei tämä heidänkään mielestä ole normaalia.
Kun olin vielä raskaana ja olisin halunnut ns. käyttää viimeiset mahdollisuudet hyväkseni ja käydä jossakin ilman vauvaa, se ei miehelleni käynyt kun halusin lähtä käymään toisella paikkakunnalla kaverini kanssa uimahallissa ja viettää tyttöjeniltaa..(100 km matkaa ja olisin voinut tulla jo seuraavana päivänä takaisin). Olen TYHMÄ kun suostuin miehen kieltoon, olisi pitänyt vain lähteä ja haistattaa paskat koko äijälle!
Olen katsellut lähiaikoina sopivia asuntoja netistä, muutama ihan ok asunto on löytynyt. Ovat vaan kerrostaloja, mietin miten pääsen vauvan kanssa niistä kun ei ole hissiä.. Tietysti jos ovat alimmaisessa kerroksessa niin ei pitäisi kamalan hankalaa olla.
Tietääkö kukaan voiko sosiaalitoimisto maksaa takuuvuokran rahana? Aiemmin olen ollut yhteyksissä sosiaalitoimistoon ja ovat sanoneet että antavat takuuvuokraan avustuksen. Mutta ainakin edelliseen asuntoon kun muutin, antoivat maksusitoumuksen.. Tätä asiaa meitin sillä, että aika harva yksityinen huolii maksusitoumusta.
Takuuvuokran lisäksi kun pitäisi saada huonekaluihinkin rahaa säästettyä, joudun varmaan olemaan pitkään ilman huonekaluja.. Yhteisestä asunnosta saan vain vauvan tavarat, sohvan, omat tavarat ja mahdollisesti astiat mukaani..
^ Hupsista anteeksi, unohdan aina mainita loppuun että kuka kirjoittelee :(
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 17:04"]
Olen katsellut lähiaikoina sopivia asuntoja netistä, muutama ihan ok asunto on löytynyt. Ovat vaan kerrostaloja, mietin miten pääsen vauvan kanssa niistä kun ei ole hissiä.. Tietysti jos ovat alimmaisessa kerroksessa niin ei pitäisi kamalan hankalaa olla.
Tietääkö kukaan voiko sosiaalitoimisto maksaa takuuvuokran rahana? Aiemmin olen ollut yhteyksissä sosiaalitoimistoon ja ovat sanoneet että antavat takuuvuokraan avustuksen. Mutta ainakin edelliseen asuntoon kun muutin, antoivat maksusitoumuksen.. Tätä asiaa meitin sillä, että aika harva yksityinen huolii maksusitoumusta.
Takuuvuokran lisäksi kun pitäisi saada huonekaluihinkin rahaa säästettyä, joudun varmaan olemaan pitkään ilman huonekaluja.. Yhteisestä asunnosta saan vain vauvan tavarat, sohvan, omat tavarat ja mahdollisesti astiat mukaani..
[/quote]
Sinun kannattaa soittaa sossuun ja kysyä käytäntöä. Voisit kysyä samalla avustusta myös huonekalujen ostoon. Kannattaa myös olla yhteydessä asunnonvuokraajaan ja kysyä, huoliiko hän maskusitoumusta. Miksei huolisi?
Huonekaluja kannattaa etsiä vanhojen tavaroiden liikkeistä ja kierrätyskeskuksista. Joskus voi tehdä hyviä löytöjä. Minä esimerkiksi olen löytänyt kaappeja. Toisinaan löytää myös kivoja ruokapöytäryhmiä. Tosin sohvia tai patjoja en osta mielelläni käytettyinä, kun niistä ei aina tiedä, mitä pehmusteet sisältävät.
Sitä ihmettelen, miksi et saisi osaa irtaimistosta mukaan. Onko mies hankkinut kaikki huonekalut ennen kuin tapasi sinut? Missä sinun huonekalusi ovat?
En halua maalata piruja seinälle, mutta kerronpahan vain omista kokemuksistani. Kun muutin pari vuotta sitten tähän asuntoon avioeron vuoksi, olin todella tyytyväinen siihen, että asunto on kolmannessa kerroksessa ja alaovet ovat aina lukossa. Näin kukaan ei pääse oveni taakse soittelemaan ovikelloa. Kaikki vierailut pitää sopia edeltä käsin. Tunnen olevani turvassa täällä lukkojen takana.
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 17:04"]
Olen katsellut lähiaikoina sopivia asuntoja netistä, muutama ihan ok asunto on löytynyt. Ovat vaan kerrostaloja, mietin miten pääsen vauvan kanssa niistä kun ei ole hissiä.. Tietysti jos ovat alimmaisessa kerroksessa niin ei pitäisi kamalan hankalaa olla.
Tietääkö kukaan voiko sosiaalitoimisto maksaa takuuvuokran rahana? Aiemmin olen ollut yhteyksissä sosiaalitoimistoon ja ovat sanoneet että antavat takuuvuokraan avustuksen. Mutta ainakin edelliseen asuntoon kun muutin, antoivat maksusitoumuksen.. Tätä asiaa meitin sillä, että aika harva yksityinen huolii maksusitoumusta.
Takuuvuokran lisäksi kun pitäisi saada huonekaluihinkin rahaa säästettyä, joudun varmaan olemaan pitkään ilman huonekaluja.. Yhteisestä asunnosta saan vain vauvan tavarat, sohvan, omat tavarat ja mahdollisesti astiat mukaani..
[/quote]
En suosittele mitään pohjakerroksia, en usko että voisit tuntea olosi turvalliseksi kun kuka tahansa pääsee ikkunan taa.
Ylempi kerros ilman hissiä on toki haastavaa, mutta useimmissa kerrostaloissa on vaunusuojat erikseen, ja kantoliinassa vauva ja kauppakassit kulkeutuu kätevästi ylös asti.
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 17:59"]
[quote author="Vierailija" time="29.06.2013 klo 17:04"]
Olen katsellut lähiaikoina sopivia asuntoja netistä, muutama ihan ok asunto on löytynyt. Ovat vaan kerrostaloja, mietin miten pääsen vauvan kanssa niistä kun ei ole hissiä.. Tietysti jos ovat alimmaisessa kerroksessa niin ei pitäisi kamalan hankalaa olla.
Tietääkö kukaan voiko sosiaalitoimisto maksaa takuuvuokran rahana? Aiemmin olen ollut yhteyksissä sosiaalitoimistoon ja ovat sanoneet että antavat takuuvuokraan avustuksen. Mutta ainakin edelliseen asuntoon kun muutin, antoivat maksusitoumuksen.. Tätä asiaa meitin sillä, että aika harva yksityinen huolii maksusitoumusta.
Takuuvuokran lisäksi kun pitäisi saada huonekaluihinkin rahaa säästettyä, joudun varmaan olemaan pitkään ilman huonekaluja.. Yhteisestä asunnosta saan vain vauvan tavarat, sohvan, omat tavarat ja mahdollisesti astiat mukaani..
[/quote]
Sinun kannattaa soittaa sossuun ja kysyä käytäntöä. Voisit kysyä samalla avustusta myös huonekalujen ostoon. Kannattaa myös olla yhteydessä asunnonvuokraajaan ja kysyä, huoliiko hän maskusitoumusta. Miksei huolisi?
Huonekaluja kannattaa etsiä vanhojen tavaroiden liikkeistä ja kierrätyskeskuksista. Joskus voi tehdä hyviä löytöjä. Minä esimerkiksi olen löytänyt kaappeja. Toisinaan löytää myös kivoja ruokapöytäryhmiä. Tosin sohvia tai patjoja en osta mielelläni käytettyinä, kun niistä ei aina tiedä, mitä pehmusteet sisältävät.
Sitä ihmettelen, miksi et saisi osaa irtaimistosta mukaan. Onko mies hankkinut kaikki huonekalut ennen kuin tapasi sinut? Missä sinun huonekalusi ovat?
En halua maalata piruja seinälle, mutta kerronpahan vain omista kokemuksistani. Kun muutin pari vuotta sitten tähän asuntoon avioeron vuoksi, olin todella tyytyväinen siihen, että asunto on kolmannessa kerroksessa ja alaovet ovat aina lukossa. Näin kukaan ei pääse oveni taakse soittelemaan ovikelloa. Kaikki vierailut pitää sopia edeltä käsin. Tunnen olevani turvassa täällä lukkojen takana.
[/quote]
Yksityiset saattavat vieroksua maksusitoumusta koska eivät tiedä millaisia ihmisiä sossun asiakkaat ovat.....
Jos tarkkailee noin kovin menemisiäsi, on koneellannekin keylogger tms. ja autossasi jäljitin.
Mitä meinaat ap tehdä nyt sitten??
ap: mies tosiaan käyttää henkistä väkivaltaa monessa muodossa ja kontrolloi tekemistä. Muutama huomioitava asia lisää:
1. viranomaiset eivät välttämättä ymmärrä, että kyse on väkivallasta. Uhkaileeko mies sinua? Pelotteleeko, estääkö sinua fyysisesti lähtemästä? - Vaikka ei yrittäisi, niin tilanne kuulostaa todella huolestuttavalta. Tätä ei välttämättä tajuta vaikka sossussa.
Ratkaisu: kirjaa kaikki nämä kyttäämisteot ja kontrollointi ylös. Kirjaa, miltä sinusta tuntuu. Pelkäätkö? Ahdistaako sinua? Tuntuuko, että pahempaa on tulossa? Kerro, mitä haluat: oman kodin: pyydä täsmällistä apua näihin.
2. läheisesi eivät ymmärrä. Et voi luottaa vanhempiisi tässä, koska ovat samassa suossa.
Ratkaisu: Ota yhteyttä vanhoihin ystäviisi. Kerro, mitä on tapahtunut. Tosiystävät kyllä ymmärtävät ja tukevat. Voisitko luottaa johonkin heistä?
3. Lähteminen on kaikista vaarallisin aika tällaisessa suhteessa. Fyysisen väkivallan uhka on merkittävä.
Ratkaisu: Lähde salaa. Kerää paperisi, voitko antaa ne jonkun ystävän säilytykseen? Lähde silloin, kun mies on poissa. Soita turvakotiin ja kysy, voitko tulla sinne. Kysy ystävältä, voitko tulla pakoon? Soita sossuun ja kysy apua. Kuuntele vaistoasi, jos tunnet vaaran. Muista, että tavarat ovat toisarvoisia turvallisuuteen nähden.
4. Jos tulee uhkauksia, vainoa tai fyysistä väkivaltaa, tee rikosilmoitus ja hanki juristi.
Osaatko ap tyhjentää sivuhistorian? Mies varmasti katsoo kaikki sivut läpi, missä olet käynyt. Lisäksi varmaan tietää sähköpostisi yms. salasanat jne. ?