Alemmuuskompleksi miessukupuolesta

Joskus enemmän parikymppisenä samaistuin esteettisten urheilulajien naisiin tai ainakin ihailin niitä. Siinä samalla tulin myös yleistäneeksi noiden naisten sulavuuden ja sirouden myös tavallisiin naisiin, vaikka eivät tavalliset naiset tietenkään ole samanlaisia. Venyttelin myös kehoani paljon, saadakseni osan tuosta liikkeenvapaudesta.

Nyt lähempänä kolmeakymmentä se touhu on jäänyt taka-alalla, ja olen myös hyväksynyt etten ole geneettisesti sopiva siihen hommaan. Eikä ole pikkusiskonikaan, joten sukupuolesta se ei jäänyt kiinni. Olen jatkanut bodausharrastusta, ja asettanut tavoitteeksi sen, että olisin vahvempi kuin maailman vahvin nainen. Tämäkin on erittäin kova tavoite, koska naisten taso nousee koko ajan, vaikka sitten mömmöjen myötä. Notkeuteni ei liene sen huonompi kuin samaa ikäluokkaa olevien tavisnaisten.

Minulla ei tietenkään ole mitään illuusioita siitä, että tuollainen saavutus tekisi kehostani ja fyysisestä olemuksestani ihmeellisen ja taianomaisen naisten silmissä, vaan ehkä vain entistä pelottavamman ja ruman möykyn. Lohduttaudun kuitenkin ajattelemalla, että esteettisyys on lähinnä subjektiivinen asia ja kehon suorituskyky taas objektiivisesti mitattava asia. En siis tunne minkäänlaista, varsinaista objektiivista alemmuutta naisia kohtaan älyllisellä tasolla, mutta olisi kiva jos mieskin voisi paistatella objektina kuten nainen. Itsensä kehittämisen funktio on lähinnä se, että saavutusten kautta on helpompi hyväksyä elämänsä miehenä ja itsetunto nousee.

Varmaan nuo toiveeni liittyivät myös siihen, että en ole seksuaalisesti sen tyyppinen mies, joka on eniten naisten mieleen. En siis ole mies, joka "tietää mitä haluaa" eli mies, joka vinkuu, vonkuu ja puristelee tai laskelmoi viimeiseen asti saadakseen seksiä/parisuhdetta ja tuottaa tällä tavalla ihailupalveluja naisasiakkaalle. Olen ollut liian herkkä ja tunteellinen, ja tuommoiset maneerit tai vastaavanlaiset sanat näyttäisivät minun toimittaminani oudoilta. Naisten ja miesten välinen psykologinen kuilu on hävittänyt suuren osan halustani tavoitella naisia tavoitteena samalla tavalla kuin esim.työelämään tai harrastukseen liittyviä asioita. Tunnen silti edelleen omanlaistani seksuaalista ja esteettistä uteliaisuutta naisia kohtaan ja tunnen tarpeelliseksi kuunnella välillä myös naislaulajien tulkitsemaa musiikkia.