Lue keskustelun säännöt.
Perhe on paras ja suku pahin
28.07.2020 |
Herää kysymys, että mistä tuokin sanonta oikein juontaa juurensa?
Joskus ne kaikkein lähimmäisimmät saattavat olla niitä ilkeimpiä, mutta kumma kyllä huonon tilanteen osuessa kohilleen niitä rakkaimpia lohduttajia ja välittäviä ihmisiä.
Kommentit (2)
1/1 kuulostaa tutulta. Kun menee hyvin, vaikutamme normaalilta perheeltä. Huonosti kun menee syy on minun. Äitini sanoma eräässä tilanteessa, kun olin vakavasti masentunut rikoksen uhri: "Mitäs sitten vaikka sut olis raiskattu. Tapa itses. Tapa, tapa, tapa..."
Soittovat poliisit viemään putkaan. Poliisit veivät putkaan ja käskyttivät ikävästi.
Olenko 4 vuotta rikoksen jälkeen hakenut apua poliisilta?
En. Voimakas ptsd ja vakava masennus välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule, mun ilkeät vanhemmat ei ole ikinä yhtään kertaa lohduttaneet missään. Eli väitteesi ei pidä paikkaansa.
Esim keskenmenon saatuani: ihan oikein sulle, siitäs sait
Yt:ssä potkut saatuani: siinäpäs saat ansiosi mukaan, mitäs luulit olevasi jotain
Pahassa kriisissä missä olisin tarvinnut apua: emme auta edes hädässä ihan periaatteesta, jokainen hoitaa omat asiansa
Erotessa: ihan oikein sulle, siinäpä opit
Lapsuuden kaltoinkohtelu on sitten oma lukunsa jota en jaksa edes aloittaa.
Läheiset ja omat vanhemmat on VIHOVIIMEINEN paikka maailmassa mistä saisi lämpöä ja empatiaa.
Jotkut tosiaan vihaavat lapsiaan.