Nyt tuntuu kesällä että on rupsahtanut (35v)

Kerhoon. Pari vuotta sitten oli naama vielä kuin nuorella, nyt on tapahtunut muutos ja se on kauhea...

Sama. Naama alkaa roikkua. Paino yrittää nousta. Prkl.

Jep täällä myös. Ja selluliitti on vaan lisääntynyt entisestään. Kuvottavaa. En vaan omaa minkäänlaista itsekuria että ulkonäön vuoksi jättäisin herkut ja makkarat syömättä. Masentavaa, mutta sitähän tämä elämä on. EI kukaan näytä samalta kehdosta hautaan, ulkonäköäkin tärkeämpiä asioita on...

No kyllä jokaisella on huonompia päiviä! Ja nyt helteiden aikaan varmaan turvotusta ym. on enemmän. Joskus oikeasti tuntuu ja näyttääkin siltä että on kamalan näköinen ja toisena päivänä sittten taas ihan ok. Ja varmaan tunnistatte tämän saman ilmiön esim. työkavereistanne. Itsellä ikää 42v ja koskaan en ole tuntenut itseäni niin kauniinksi kuin viimeisetn parin vuoden aikana ja saanutkin kyllä kuulla useita mukavia kommentteja ulkonäöstäni. Että rohkeasti vaan huomiseen ja iloinen mieli, toki aika tiukkaa itsekuria vaaditaan ettei herkkuihin joka pöivä sortuisi :)

Mulla on se onni, että olen kai aina ollut rupsahtaneen näköinen, siis mulla on jo teininä ollut esim. paha couperosa eli punoittava iho, ja kunnon silmäpussit. Joten nyt kun olen 39-vuotias, en vielä oikein huomaa juurikaan eroa naamassani entiseen. Kaulalle on tullut vähän ryppyjä ja dekolteelle, naamaan ei vielä. Jotain hyötyä pulleasta lapsenpyöreästä naamastakin ja rasvaisesta ihosta.

Mulla on se onni, että olen kai aina ollut rupsahtaneen näköinen

Ihana! :D Joo, saman huomannut juuri, itse asiassa tänään töihin polkiessani aamuisen suihkun ja kosteuttamisen jälkeen oikein tunsin, kuinka yläluomet painuivat ja liimautuivat tuon räpsyvän luomiosan päälle, jaiks. Ikää juuri se 35.

Ai. Mä taas olen ikäni ollut babyface ja tähän saakka kärsinyt siitä esim. työelämässä uskottavuusongelmien muodossa. Mutta nyt 37 vuotiaana tunnen itseni kauniimmaksi kuin ehkä koskaan elämässäni. Ja yllättäen vähän joka nurkan takaa ilmestyy kiinnostuksensa ilmaisevia miehiä (harmi vain, että olen varattu!). Pisamia on mullakin tänä kesänä ennätysmäärä, mutta entäs sitten. Punertavaan tukkaan ja vihreisiin silmiin ne taitavat jopa sopia. Jo vuosia sitten aloitettu reipas liikunta taas on saanut aikaan sen, että nekin selluliitit, jotka minulla alle kolmikymmpisenä oli, ovat pikkuhiljaa sulaneet. Elämästä saa ja pitää silti nauttia - kohtuudella.

Mulla muutos tapahtui tuossa 29-31-ikävuosien välillä. Oli stressiä j yövalvomisia, ja kuvista näkee kuin olisin vanhentunut kymmenen vuotta. Ryppyjä tullut ja ilme on väsähtänyt.

En tiedä mikä auttaisi. Mulla on vielä että pitkään olin niiiiiin nuoren näköinen että ei ees uskoneet baarissa (harvoin kun kävin) että on oma passi mukana, ja sitten yhtäkkiä *rups*

Sorry mutta en usko, että 30-35v voi olla yhtään rupsahtanut. Kuvittelette vaan, olette nuoria vielä!

[quote author="Vierailija" time="27.06.2013 klo 11:34"]

Sorry mutta en usko, että 30-35v voi olla yhtään rupsahtanut. Kuvittelette vaan, olette nuoria vielä!

[/quote]

Se riippuu niin näkökulmasta. Kyllähän sitä varmaan vaikka kuusikymppisenä ajattelee, että jotkut hiuksenhienot uurteet silmien alla tai pieni kasvonpiirteiden valahdus ei ole vielä rupsahdusta nähnytkään, mutta kyllä minusta on ymmärrettävää että kun sellaisia muutoksia itsessään ensi kertaa huomaa, tuntuu että on rupsahtamassa kovaa vauhtia. Usein se tapahtuu juuri kolmenkympin paikkeilla.

Mäkin huomasin, kun oli muutaman kuukauden ajanjakso, että olin todella stressaantunut, niin vanhenin siinä muutamassa kuukaudessa vähintään 5 vuotta (nyt 28 v). Iho roikkui ja oli ryppyinen ja näytin muutenkin ihan masentuneelta. Tilanne kyllä korjaantui kun stressi helpotti ja paransin elintapojani, joten ei kai se ole teilläkään myöhäistä? Kaikkihan tässä rupsahtaa pikkuhiljaa, mutta ainakin itse huomasin, että kyllä se ulkonäkö on niin tärkeä, että ne herkut (ja alkoholi) on vain yritettävä jättää kauppaan ja mentävä kymmeneltä nukkumaan, eipähän vittuunnu aina kun katsoo itseään peilistä. Jossain vaiheessa toki näyttää vanhalta vaikka tekisi mitä, mutta vielähän esim. Satu Silvo on hyvinkin hehkeä vaikka on viisikymppinen..

Yhden heittopussi on toisen aarrearkku. Toosa se sinullakin on, ja se meitä miehiä kiinnostaa. Itsekritiikki on pahinta maailmassa. Joiltakin se puuttuu kokonaan, ja taas joillakin sitä on liikaa. Kuulun itse jälkimmäisiin. Anna itselles välillä lupa näyttää "pandalta".

Juhani, 32

Työni takia mä en saa juurikaan koskaan nukkua, enkä ehdi liikkua kuin lomalla. Yritän kyllä syödä terveellisesti ja alkoholia en ole juonut vuosikausiin. Kait se on stressi mikä sen ulkonäön on vienyt =(

Satu Silvo on joo hehkeä mutta on pyylevä ja ei yhtä kaunis kuin nuorena, mutta kaikki me rupsahdetaan ja vanhetaan. Kiva että on kohtalontovereita. Just aloitin terveemmän elämän eli herkut pois ja paljon vettä. Toivon että olis vaan ruma päivä tai joku kehon puhdistautuminen menossa. No, aika näyttää. ;)

ap

Heh, minusta muuten tuntuu että ne huonot elämäntavat, varsinkin alkoholin suurkulutus, kunhan ei rappiotasoista ole, suojaa rupsahdukselta. Aloin kiinnittää tähän huomiota kun katselin exääni, joka on 48 eikä oikeasti rypyn ryppyä. Sitten aloin katsella tuttavapiiriä, että onko yleisemminkin niin että ihmiset jotka juo liikaa ovat rypyttömiä, ja pääosin näin näyttää olevan. Heillä voi olla hieman turvotusta kasvoissa, mikä varmaan aiheuttaakin sen ettei ryppyjä näy, mutta yleisesti ottaen näyttävät nuoremmilta kuin terveellisten elämäntapojen omaajat.

Kaikkein vanhimman näköiset omissa tutuissani on terveysintoilijoita, jotka urheilee paljon, syö superfoodeja tms. 

Mä 36v . Nyt olen viimeisien kuukauden aikana huomannut rupsahtaneeni aivan täysin. Hirveet rypyt silmien alla ja luomat roikkuu. Painoa tullut kyllä pari kilo lisää muta ei kai tää voi silmien ihoon vaikuttaa???

[quote author="Vierailija" time="27.06.2013 klo 15:06"]

Pisamat on kauniita, jos eivät ole oransseja, ja omaava osaa ne oikein kantaa. Muistan vieläkin kuinka teininä katoin aivan mykistyneenä kaunista muutaman vuoden vanhempaa tyttöä, jolla oli halterneck kukkamekko, ja hänellä oli tunsaasti pisamia olkapäillä ja selässä. Todella seksikäs näky. Olensiis hetero, mutta näky oli kateutta herättävän upea. Toivoin monta vuotta, että mulla olisi kanssa pisamia...

[/quote]

ap jatkaa. Voin lohduttautua sillä että ei ole kuin pari hassua ryppyä vielä. Iho on todella hyvässä kunnossa, ei näppyjä. Ainut on kirjavuus minkä aiheuttaa lievä couperosa ja pisamat. En muuten osaa sanoa onko pisamani kellertävät vai mnkä väriset. Olkapäillä eikä rinnassa niitä ei ole. Olen nähnyt kauniimpiakin pisamillisia naamoja. :) Näillä mennään. Nyt onneksi tyttöni ehkä pääsee elämästä pisamattomana mutta muuten samanlainen kuin äitinsä. Jos omaisi edes tummemmat piirteet niin ehkä olisi parempi. Harmi, sillä isäni on todella tumma mutta äitini tyypillinen hieman punakka suomalainen pisamilla kuten minäkin. 

En tiedä olenko ollut edes kaunis. Kauniiksi on kutsuttu mutta onko se totuus? En tiedä. Miehet kehuneet silmiä, joku pisamia, toinen vartaloa, mutta vartalokin nyt lihonnut. Vanhemmathan näkee aina lapsensa kauniina. Minulle aina sanottu että olen hyvän näköinen, kotona siis. Jotenkin siitä tullut luulo että kait mä ihan ok olen. Itsetuntoa vaan voisi ehkä parantaa vielä.

Sille miehelle joka mielenkiintoisen kommentin heitti, niin kiitos. Tuo ehkä vähän lohdutti mieltä. Tosin olen varattu ja mieheni ei jakele niitä kohteliaisuuksia koskaan. 

Joo, miksei voinut syntyä Heidi Klumiksi? :)

Mä taas olen huomioinut hauskan ilmiön: Olen nuoremman näköinen kuin kaksi vuotta nuorempi siskoni! Hällä rypyt selvästi syvempiä ja niitä on enemmän ja iho roikkuu naamasta harmaana ja veltostuneena. Minusta on taas sanottu, että näytän aina vaan samalta babyfacelta. En tiedä onko siskoni huomannut samaa...

sen olen huomannut, että en ole mikään kesäkaunis nainen. Helle, turvotus ja hiki pilaa olemuksen ja rusketustkaan ei tartu. Jotkut hehkuu kesällä, minä en.

Höpön pöpön, 16. Kyllä se naamasta näkyy, kuka juo ja polttaa. Tosin varmasti se liiallinen terveysintoilukin näkyy. Vanheneva ihminen kun ei yleensä täysin rasvattomanakaan ole mikään hemaiseva näky. Kohtuus kaikessa. Itse uskon, että sellainen tietty huolettomuus elämänasenteena on tärkeää freesinä säilymisessä. Työhuolet kannattaa siis jättää kotiin ja nukkua yönsä hyvin. Siihen taas auttaa se, että syö terveellisesti ja liikkuu kohtuudella.