Velajuttuja vol miljoona. Ei mitään vastakkainasettelua tai vääntämistä! katselin vauvakuvia

Vituttaa tuo sana vela, ihan helvetin raivostuttavan kuvottava. Ovatko ne jotka ovat hankkineet sitten vapaaehtoisesti lapsellisia.

Vierailija kirjoitti:

Vituttaa tuo sana vela, ihan helvetin raivostuttavan kuvottava. Ovatko ne jotka ovat hankkineet sitten vapaaehtoisesti lapsellisia.

Enpä tiedä. Kai se on erotuksena ihmisiin, jotka haluaisivat lapsia mutta eivät saa. Eli jako erityyppisten lapsettomien kesken, ei lapsettomien ja lapsellisten.

ap

Minä ajattelen pikkuisen, että oman velauden yletön pohtiminen on ensimmäinen vaihe mielenmuutokselle.

Näissä ketjuissahan kuluu vähän provosoida ja provosoitua.

Jaa, minä en pidä vauvoja söpöinä, eläinpienokaiset sen sijaan ovat ihania. En ole koskaan halunnut vauvaa, ja on vaikea ymmärtää, miksi muut niitä haluavat. Varmaan tuo, että kuvitellaan velojen muuttavan mieltä on samaa laatua olevaa umpimielisyyttä, ei pystytä näkemään asioita toisen näkökulmasta.

vela 55-vee

Lapset on niin kauan kivoja kun ne ei ole omia 👏

Minustakaan vauvat eivät ole söpöjä. Ja itsellänikin on niitä kaksin kappalein. Rakkaita ovat. Vaan Samanmoisia pallopäitä ne on kaikki. Toki nukkuessaan voi vauvakin olla söpö, mutta ei ihmistaimet kyllä karvaisille eläinvauvoille vertoja vedä.

Vierailija kirjoitti:

Minä ajattelen pikkuisen, että oman velauden yletön pohtiminen on ensimmäinen vaihe mielenmuutokselle.

Näissä ketjuissahan kuluu vähän provosoida ja provosoitua.

Heh ei mua haittaisi mielenmuutos ollenkaan! Ja voi olla että joskus väännän sen muksun ja pistän luottoni hormoneihin. Mutta ihan tosi tosi tosi väärältä se kyllä ajatuksena tuntuu, melkein väkivallalta. 

Että sinänsä en usko, että perustunteeni muuttuu koskaan mihinkään, se kokemus itsestäni ja mitä koen oman lapsen saantia kohtaan. 

Adoptio tai sijaislapsi tuntuisi "luonnollisemmalta". Olemassaoleva lapsi, ne on kaikki ihania :) 

Vierailija kirjoitti:

Lapset on niin kauan kivoja kun ne ei ole omia 👏

Lapset eivät ole koskaan kivoja. Piste.

Mä en edes osaa pitää geneeristä "vauvaa" tai "lasta" söpönä tai kiinnostavana. Jotkut ovat söpöjä tai kiinnostavia (jos niillä on jo jotain järkevää sanottavaa) , useimmat ei. Myös ajatus omasta sellaisesta on ollut aina todella vieras. En ole keksinyt yhtään hyvää syytä miksi sellainen kannattaisi hankkia. Jos haluan hoivata jotain avutonta tai tehdä elämästäni hankalaa, voin hankkia pari koiranpentua vaikka. Ne ovat söpömpiäkin.

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

Koska olet eläimetön, sulla ei ole kokemusta siitä, mitä eläimiltä saa. Niiltä nimittäin saa tosi paljon. Tässä on se kääntöpuoli, että toisaalta eläimen kanssa ei ole monitasoisia konflikteja ja ristiriitatilanteita, koska ne ovat niin kiinnittyneitä elämän perusasioihin, ts. niiltä saa kumppanuutta helpommin kuin ihmisiltä. Tämän yritän aina muistaa, kun koen tosi vahvasti, että olisin mielluummin hevosten kuin ihmisten kanssa: pakenen hevosten luo ihmissuhteiden hankaluutta. Mutta toisaalta hevosiin solmittavat suhteet eivät ole samalla tavalla kestävällä pohjalla kuin ihmisten kanssa solmittavat. Siksi yritän olla antautumatta liikaa hevosten kanssa olemiseen. Oikeasti pakenen siinä myös itseäni.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

Jos ei itsellä ole eläimiä, ei varmasti voikaan ymmärtää sitä pohjatonta rakkautta ja uskollisuutta, jota eläimiltä saa. En kyllä pidä eläimiä minään lasten korvikkeina tai vaihtoehtoina lapsille. Kaksi ihan eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

Minulla vähän sama fiilis erityisesti koirien suhteen. Aivan älytön vaiva ja palkkio ei näytä sen arvoiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

Jos ei itsellä ole eläimiä, ei varmasti voikaan ymmärtää sitä pohjatonta rakkautta ja uskollisuutta, jota eläimiltä saa. En kyllä pidä eläimiä minään lasten korvikkeina tai vaihtoehtoina lapsille. Kaksi ihan eri asiaa.

Niin juuri. Silti moni vela oma-aloitteisesti tuo esiin, tässäkin ketjussa, että koirat riittävät hänelle. Minustakaan lapsia ja eläimiä ei hankita samoista syistä, tai ainakaan ei pitäisi hankkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

Jos ei itsellä ole eläimiä, ei varmasti voikaan ymmärtää sitä pohjatonta rakkautta ja uskollisuutta, jota eläimiltä saa. En kyllä pidä eläimiä minään lasten korvikkeina tai vaihtoehtoina lapsille. Kaksi ihan eri asiaa.

Niin juuri. Silti moni vela oma-aloitteisesti tuo esiin, tässäkin ketjussa, että koirat riittävät hänelle. Minustakaan lapsia ja eläimiä ei hankita samoista syistä, tai ainakaan ei pitäisi hankkia.

Näin vapaaehtoisesti lapsettomana musta kuitenkin näyttää siltä että monesti ne nimenomaan hankitaan samoista syistä. Eikö vauvakuume tule yleensä tarpeesta hankkia itselleen joku avuton olento jota hoivata, joka tarvitsee sinua, jotta voit tuntea merkityksen tunnetta elämässäsi? Sama tietenkin pätee lemmikkiin. Molemmista myös kuvitellaan helposti, että se avuton olento rakastaa myös sinua, vaikka kyse on vain biologisesta tarvitsevuudesta ja tottumuksesta, lapsen tapauksessa jonain päivänä siitä voi tietysti tulla ns oikeaa rakkautta kun se ei enää ole fyysisesti ja taloudellisesti riippuvainen vanhemmasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

En minä haluaisi lapsia vaikka saisin lupauksen, että niistä ei koskaan olisi mitään vaivaa. Vaikka synnyttäisin lapsen kanssa sille 24/7 hoitajan ja miljoonia euroja, en haluaisi lasta. En minä halua tehdä itselleni ihmisiä hauskaksi ja mielenkiintoiseksi seuraksi.

Haluan kuitenkin eläimen, enkä odota siltä mitään, voi olla että siihen pitää laittaa hirveästi aikaa ja rahaa ja se kuoleekin ennen aikojaan. Haluan eläimen vaikka en saisi vastineeksi muuta kuin huolta, murhetta ja vaivaa.

Hankkiiko lapsia haluavat ihmiset lapsia siksi, että heillä on hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vanhana? Täysin haluamatta niitä lapsia? Jos näin on, niin ehkä en ole vela. Ehkä en vain ole tajunnut hankkia lapsia vaikka en niitä halua?

Ei mua ole koskaan kiinnostaneet toisten vauvat tai lapset. Kohteliaisuudesta kyllä olen katsonut kuvat ja ihastellut, mutta hyvin harvoin aiheuttaa mitään tuntemuksia. T. Kahden lapsen äiti

Kaikki vieraat lapset ärsyttää ja onneksi voi äitinä sen sanoa. Lapsettomana sen sanomisesta joutuu hirtehen :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

Minulla vähän sama fiilis erityisesti koirien suhteen. Aivan älytön vaiva ja palkkio ei näytä sen arvoiselta.

Mikäs se palkkio on omassa lapsessa?

Käytät aikaa, rahaa ja vaivaa siihen 18 vuotiaaseen asti, ja sinäkin aikana kerkeät ainakin sata kertaa kuulemaan kuinka paska vanhempi olet. Ja mikään ei takaa sitä että täysi-ikäisyyden jälkeen kuulet tai näet enää "palkkiostasi" mitään. Joten keksi parempi kommentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ihmetellyt, miksi niin monet velat pitävät koiria tai kissoja. Minusta lemmikeissä oikein tiivistyvät lasten huonot puolet. Ne eivät koskaan opi puhumaan, harvoin oppivat täysin sisäsiisteiksi, ja ovat koko elämänsä täysin riippuvaisia huoltajastaan. Lapsia hankkimalla saisi sentään ehkä hauskaa ja mielenkiintoista seuraa vuosien vaivannäön palkkiona, eläimiltä ei ole odotettavissa mitään.

t. lapseton ja eläimetön mies.

Minulla vähän sama fiilis erityisesti koirien suhteen. Aivan älytön vaiva ja palkkio ei näytä sen arvoiselta.

Ei koirastani kyllä mitään vaivaa ole. Mukavaa lenkkiseuraa ja muutenkin tosi paljon seuraa. En kyllä ikinä haluaisi lapsia koiran sijaan.