Masennuslääkettä metsästän - mikä sopisi?

[quote author="Vierailija" time="26.06.2013 klo 13:27"]

Sepramia suosittelen. Pari viikkoa voi kestää että on paha/outo olla jne. mutta sen jälkeen todella hyvä, tasoittava lääke. Puree myös ahdistukseen jonkun verran.

Cymbalta oli ainakin minulle kamalan vahvaa, ihan vääränlaista tavaraa.

[/quote]

Eipä ruveta puoskaroimaan 21.

Puoskaroimista on ruveta antamaan lääkintäohjeita av-palstalla, vaikka takana olisikin lääkärinkoulutus. Arvelen kuitenkin, ettei sinulla ole sitä vaan olet itsekin mt-potilas, niin kuin suurin osa meistä tähän ketjuun osallistuneista. 

Et sinä voi suositella mitään lääkettä kenellekään. Sinä voit ainoastaan kertoa omista kokemuksistasi, mutta et suositella ap:lle mitään lääkettä.

Lääkäri määrää ja sillä selvä. 

Lääkäri nyt sitten antoi Venlaflaxin reseptin, 37,5 mg aluksi. Kysyin, että olisiko mahdollista saada joku rinnakkainen lääkitys vähentämään sivuoireita (rauhoittava tai unilääke), ei kuulemma ollut. Eli näillä kokeiluilla mennään, huomenna nähdään mitä lääkkeen kanssa tapahtuu.

[quote author="Vierailija" time="26.06.2013 klo 10:38"]

Siinä vaiheessa heitin koko lääkekasan roskikseen ja aloin lääkitsemään itseäni kaikkien suositusten vastaisesti viinalla. Kumma kyllä, melkoisen rappiohenkisten parin vuoden jälkeen pääsin ylös niin alkoholismista kuin masennuksesta, ja olen nykyään työelämässäkin vaikka minulla oli jo eläkepäätöskin.

[/quote]

Tämä oli hyvä uutinen, kiva kuulla.

"Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti vuonna 2010 masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

 – Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori  Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.

Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten  psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa,  ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt.  Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.

– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.

Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden  ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.

–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.

Professori Jari Tiihosen mukaan  luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

–  Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.

Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.

–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.

Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.

Yritykset säikähtivät mahdollista  yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.

Käyttöohjeissa kerrotaan, että  masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.

Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä. "
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla

Masennuksen hoito:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

"Onko masennuksessa kyse siitä mitä sinä syöt vai siitä mikä syö sinua?"
 
Jos päästä "viiraa", niin se on lääkkeen puutetta. Näin kaikille lääkäreille opetetaan ja annetaan ymmärtää.

Nykypäivän psykiatrista sairaanhoitoa moititaan ylenmääräisestä lääkityksen käytöstä.
 
Aiheestakin, sillä lääkkeitä määrätään aivan liian herkästi. Lääkitystä tulisi käyttää harkitusti ja mahdollisimman pienin annoksin, ettei lääkkeillä tukahduteta tunteita, joita ihmisen tulisi käydä läpi. Lääkkeillä on myös ikäviä sivuvaikutuksia. Lääkkeiden räjähdysmäisen lisääntymisen takana ovat lääketehtaat. Lääke-edustajat kiertävät puhumassa lääkäreille lääketutkimuksista. Jos lääkärillä ei ole tietoa tai uteliaisuutta muihin hoitotapoihin, lääkitys on jokseenkin "helppo" tapa kohdata potilas. Ennakkoluulotkin estävät vaihtoehtoisten hoitotapojen löytymistä. Tiedon etsiminen edellyttää vaivannäköä ja aitoa halua auttaa potilasta.
 
Vitamiineilla ja hivenaineilla on oleellinen rooli myös psyykkisessä hyvinvoinnissa. mm. D-vitamiini ja omega-3-rasvahapot ovat aivojen ruokaa.
 
Aivot ovat 60-80% rasvaa ja tarvitsevat hyviä rasvahappoja toimiakseen optimaalisesti.

Serotoniinista jopa 95% syntyy suolistossa, joten aivojen hoitaminen alkaa suoliston hyvinvoinnista.
 
Omega-3-rasvahappojen vaikutusta masennuksen hoidossa on tutkittu tieteellisissä kaksoissokkokokeissa jo yli 10 vuotta. Eri maista julkaistut tutkimukset ja tapausselostukset viittaavat siihen, että Omega-3-rasvahapot ovat antidepressiivisiä ja antipsykoottisia. Villiä kalaa vähintään 3 kertaa viikossa olisi hyvä valinta, mutta jos ei syö riittävästi kalaa, niin ravintolisänä täytyy syödä laadukasta Omega-3 valmistetta.
 
Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

 
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk  (10–20% läntisestä väestöstä kärsii uusienkin tietojen mukaan yhä C-vitamiinin puutteesta, Suomessa luultavasti vielä useampi). C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. C-vitamiinin lisäämisestä ei ole haittaa, sillä sitä ei voi saada liikaa. C-vitamiini on vesiliukoinen ja ylimäärä huuhtoutuu pois virtsan mukana.

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattia) 200-400mg/vrk,  kalsiumin ja magnesiumin suhde on 2:1

Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
 
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

New systematic review suggests a relationship between vitamin D and depression
http://www.thementalelf.net/mental-health-conditions/depression/guest-blog-new-systematic-review-suggests-a-relationship-between-vitamin-d-and-depression/

Average intake observed to produce noted serum levels in adults in IU/lb.
http://grassrootshealth.net/media/images/chart-serum-level-intake-5-by-3-ngmla-both-charts-single.pdf

Association Between Low Serum 25-Hydroxyvitamin D and Depression in a Large Sample of Healthy Adults: The Cooper Center Longitudinal Study:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3202994/

1 µg (mikrogramma) = 40 IU tai KY (kansainvälinen yksikkö)

10 µg (mikrogramma) = 400 IU tai KY  (kansainvälinen yksikkö)

10 ng/ml  = 25 nmol/L

50 ng/ml = 125 nmol/L

"Mitä vähemmän veressä on D-vitamiinia, sitä enemmän on ahdistusta, masennusta, paniikkihäiriötä ja pelkotiloja, ilmenee tohtori Elina Hyppösen työryhmän (University College of London) uudesta tutkimuksesta. Se vahvistaa käsitystä, jonka mukaan S-D-25:n tulee olla viitearvojen puitteissa (75–150 nmol/l). Se voi edellyttää jopa 100–150 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Suomessa D-vitamiinin viranomaissuositus on liian pieni ja se on omiaan aiheuttamaan sairastumista ja ennenaikaista eläköitymistä.

Hyppösen tutkimusaineistona oli 7401 henkilöä, vuonna 1958 syntyneiden brittien kohortti. Heitä tutkittiin 45 vuoden iässä ja Clinical Interview Schedule-Revised -menetelmällä, joka kuvastaa masennusta, ahdistusta ja pelkotiloja. Lisäksi masentuneisuutta selvitettiin 50 vuoden iässä Mental Health Inventory-5 -menetelmällä.

Matala S-D-25 liittyi masennukseen ja paniikkihäiriöön 45 vuoden iässä, samoin kuin masennukseen 50 vuoden iässä. Masennus oli 43 % vähäisempää niillä, joiden S-D-25 oli yli 75 nmol/l kuin niillä, joiden pitoisuus oli alle 25 nmol/l. Paniikkihäiriön riski oli vastaavasti 67 % pienempi. Tulokset puhuvat sen puolesta, että piilevä D-vitamiinin puute liittyy keski-ikäisten ihmisten mielenterveysongelmiin.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia. Suuressa naisten terveystutkimuksessa WHI:ssa ei havaittu korrelaatiota, kun taas NHANES-tutkimuksessa havaittiin. Tohtori Anna-Maija Tolppasen johtama tutkimus Bristolin yliopistossa Englannissa osoitti viime vuonna (2012), että D-vitamiini ja kalaruoka vähentävät lasten ja nuorten masentuneisuutta.

Suomessa ainakin 250 000 ihmistä syö masennuslääkkeitä, ja psykiatrien mielestä se on liian vähän. He määräisivät niitä mieluusti useammillekin. Mikael Fogelholmin ja Pekka Puskan linja on kuitenkin se, että suomalaiset saavat mieluummin potea mielenterveysongelmia, syödä mielialalääkkeitä ja käydä terapiassa kuin nauttia D-vitamiinia niin paljon, että S-D-25 nousee viitearvojen puitteisiin (75–150 nmol/l). Pekka Puska neuvoikin taannoin Ilkka-lehdessä, ettei vitamiineja pidä syödä, vaan rahat pitää säästää oikeisiin lääkkeisiin."
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2460

Are vitamin D levels linked to mental health?

Low levels of vitamin D may be associated with an increased risk of depression in mid-life, says a new study from University College London in the UK.
http://www.nutraingredients.com/Research/Are-vitamin-D-levels-linked-to-mental-health

D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen.  

D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html

"Kontrollin menettäminen omaan elämään on nopein tie lannistumiseen. Riippuvuus palvelee vain yhtä mestaria: lääkeyhtiötä. Aito kiinnostus ja panostus toiseen ihmiseen, terveyden ja hyvinvoinnin palauttaminen, ei synny kiinnostuksesta myydä jokin tuote tai oman aseman tehostamisesta. Se syntyy halusta olla avuksi, mikä on joillekin [alan ammattilaisille] vierasta."
http://yle.fi/uutiset/psykologit_kayvat_psykiatrien_kimppuun_britanniassa/6637469

x

Pamit, esim. Opamox ( Ozepam), Diapam, y.m ovat rauhoittavia, Benzoja. Niitä on melkein mahdotonta saada nykyään. Ovat rauhoittavia lääkkeitä, eivät masennuslääkkeitä.

Masennuslääkkeistä,esim Voxra on sellainen joka ei latista eikä aiheuta esim seksuaalihaittoja.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. :) Hyvä hieman tietää eri lääkkeiden nimiä etukäteen, niin ei ota mitä tahansa vastaan. Tosin tein kyllä sen suuntaa antavan masennustestin, niin lääkärikin tietää hieman missä mennään.

 

ap

Mulla toimi hyvin Valdoxan. Mulla oli tosin oireena lähinnä univaikeudet, ja niihin siis sain avun.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri nyt sitten antoi Venlaflaxin reseptin, 37,5 mg aluksi. Kysyin, että olisiko mahdollista saada joku rinnakkainen lääkitys vähentämään sivuoireita (rauhoittava tai unilääke), ei kuulemma ollut. Eli näillä kokeiluilla mennään, huomenna nähdään mitä lääkkeen kanssa tapahtuu.

Venla on tehokas. Söin sitä varmaan yli kymmenen vuotta 37,5 mg, 75 mg ja 150 mg. Teki tunteettomaksi. Siksi vaihdoin. Alkoi tuntumaan siltä, että vaikka elämässä on paljonkin vikaa, niin en tee asioille mitään. 

Nyt menee Voxra 4 mg ja Brintellix 10 mg. Kumpikaan noista ei ollut yksinään tarpeeksi tehokas. Voxra lisää seksuaalisia haluja ja Brintelix auttaa keskittymään. Aamulla lääkkeen oton jälkeen hiukan huono olo, mutta se menee pois. Nukun ihan ok.

Ainakaan ei ole tunnoton olo. Vaikka välillä ahdistaa ja itken. 

Tämä lääkekoktaili ei välttämättä ole kovin tehokas, jos elämässä olisi paljon ongelmia.