Pitkässä parisuhteessa olevat, miten seksuaalisuutenne on muuttunut vuosien varrella?

On muuttunut paljonkin sitä mukaa, kun olen oppinut paremmin itseäni tuntemaan. Nykyisin kaipaan yhä enemmän henkistä yhteyttä ja tunnetta, kun taas tekniset seikat ovat vähemmän merkityksellisiä. Harmi, että miehellä tätä kehitystä ei ole tapahtunut ja tästä tulee ristiriitoja :(

Suihinotto loppunut

15 vuotta, kai tää lasketaan jo pitkäksi suhteeksi. On muuttunut moni asia, mutta ne uudetkin asiat sit muuttuu.. esim on kausia kun kaipaa enemmän, joskus vähemmän ja joskus ei yhtään. Asenne toista kohtaan vaihtelee.

Juuri nyt olen itse sitä mieltä että voin hyvin lähteä mukaan jokaiseen ehdotukseen, vaikka itse ei tekisi mieli tai "en jaksa". Joskus olin sitä mieltä että sellainen on jopa vahingollista tai huonoksi suhteelle.

Tietty dynamiikka meillä on pysynyt samana.. sellainen "mies vie ja nainen vikisee" asetelma on ollut aina. Mutta asennot vaihtuu, tulee ja menee uusia lemppareita. Flirttailun määrä vaihtelee ja se kumpi tekee aloitteita ja millä lailla. Esim nyt en ole tehnyt mitään aloitetta pariin kuukauteen, välillä taas viikottain.. vaihtelee tämäkin.

Mitään täysin uutta ei ole tullut mukaan kuvioon, esim anaali, roolileikki, avoin suhde tms isompi juttu. Samoilla korteilla on menty ihan alusta asti. Puhutaan kyllä aika ajoin siitä mikä kiinnostaa ja molemmat on sanoneet että on avoimia kokeilemaan toisen toiveita. Mutta lopulta se mitä haluaa on se perussetti, läheisyys, kosketus... eikä siihen ole lisätty kummempia.

Ainoa omalta kannalta negatiivinen muutos on suuseksin loppuminen. Olen vain antavana osapuolena, ellen erikseen pyydä ja silloinkin huomaan ettei se ole toiselle kovin kiihottavaa niin antaa olla sitten. Mutta olen ihan optimistinen että tämäKIN asia tulee vielä muuttumaan moneen kertaan elämämme aikana.

Vaimo on parhaansa mukaan yrittänyt tukahduttaa sen minusta.