Miten saisin puolisoni taas haluamaan minua?

Eli pidit puolisoa puutteessa ja nyt itket, kun saat takaisin samalla mitalla. Miehet...

Vierailija kirjoitti:

Edellinen jatkaa...

Mitä sitten tapahtui? Meillä mies on ollut käsittämättömän pitkämielinen. Tiedostan erittäin hyvin, että moni muu olisi pakannut laukkunsa tai ainakin käynyt vieraissa. Ja varsinkin näin jälkikäteen tuntuu tosi pahalta miehen puolesta, niin paljon hän sai torjuntaa osakseen. Mutta kai hän sitten oli luottavainen, kun seksi palasi kuvioihin ekan lapsen jälkeen, kai se palaisi taas? Ja palasi se. Hassua sinänsä, aloitehan tuli mieheltä ja yllättäen olinkin itse ihan valmista kauraa. Jälkikäteen hoksasin, että kyseiseen ajankohtaan sijoittui ensimmäinen ovis sitten kuopuksen syntymän. Tuntuu, että mies varmaan haistoi sen :D Itselleni on tullut jopa pienenä järkytyksenä se, että seksi on nyt lasten jälkeen parempaa kuin aiemmin. En tiedä, johtuuko anatomian hienoisista muutoksista, lääkesivuvaikutusten hälvenemisestä vai onko tämä nyt se maaginen kypsyminen, kun mittarissa on 40v? Pakko myöntää, että kehon kanssa on itsellä vielä tekemistä, ja haluaisin jaksaa ja ehtiä hoitaa itseäni paremmin, mutta kai se tästä helpottaa. Em. asioilla on kuitenkin tosi iso vaikutus siihen, miten seksikkääksi/seksuaaliseksi itsensä tuntee. Toki on kiva, kun miehen mielestä olen houkutteleva tukka takussa, colleget jalassa ja yötoppi päällä, mutta omaa fiilistä se pieni freesaus epäilemättä kohottaisi. Vaan harvemmin tulee laittauduttua, kun ei ole minnekään menossa, ja kiitos koronan, on menoja ollut hyvin vähän.

Miten siis saada se kumppani taas haluamaan? Ainakin omalla kohdalla oli eniten omien korvien välissä, hormonitoiminnassa ja yleisessä elämäntilanteessa. En oikeasti tiedä, olisiko mies voinut tehdä mitään toisin. Keskusteluyhteys voisi olla parempi, siinä olisi molemmilla petrattavaa. Seksi itsessään on aina ollut ok, kumpaakin kiinnostaa myös toisen fiilikset. Ja kyllä minäkin halusin haluta, mutta samalla tuntui, että olisi ollut aivan sama, vaikka en olisi enää ikinä seksiä saanut. Niin yhdentekevää se oli pahimpana haluttomuusaikana. Silloin toisen lähestymiset tulkitsi helposti aina vaatimuksiksi, vaikkei ne sitä olleetkaan. Ja tiedostin toki, että toiselle osapuolelle pelkkä lähellä oleminen voi tuoda monenlaisia fiiliksiä. Mutta joka tapauksessa, jostain ne halut palasi. Ja seksi on hyvää. Ei sitä tietenkään ole yhtä paljon kuin joskus vuosia sitten, mutta ilmeisesti sen verran, että molemmat ollaan tyytyväisiä. Tiedän myös, että miehelle tod näk isoin juttu on se, kun näkee että minäkin ihan tosissani haluan, enkä vain "anna". Toivottavasti näin jatkuukin :)

Eli toisin sanoen mies voi vain odottaa ja toivoa. Kiitos rehellisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellinen jatkaa...

Mitä sitten tapahtui? Meillä mies on ollut käsittämättömän pitkämielinen. Tiedostan erittäin hyvin, että moni muu olisi pakannut laukkunsa tai ainakin käynyt vieraissa. Ja varsinkin näin jälkikäteen tuntuu tosi pahalta miehen puolesta, niin paljon hän sai torjuntaa osakseen. Mutta kai hän sitten oli luottavainen, kun seksi palasi kuvioihin ekan lapsen jälkeen, kai se palaisi taas? Ja palasi se. Hassua sinänsä, aloitehan tuli mieheltä ja yllättäen olinkin itse ihan valmista kauraa. Jälkikäteen hoksasin, että kyseiseen ajankohtaan sijoittui ensimmäinen ovis sitten kuopuksen syntymän. Tuntuu, että mies varmaan haistoi sen :D Itselleni on tullut jopa pienenä järkytyksenä se, että seksi on nyt lasten jälkeen parempaa kuin aiemmin. En tiedä, johtuuko anatomian hienoisista muutoksista, lääkesivuvaikutusten hälvenemisestä vai onko tämä nyt se maaginen kypsyminen, kun mittarissa on 40v? Pakko myöntää, että kehon kanssa on itsellä vielä tekemistä, ja haluaisin jaksaa ja ehtiä hoitaa itseäni paremmin, mutta kai se tästä helpottaa. Em. asioilla on kuitenkin tosi iso vaikutus siihen, miten seksikkääksi/seksuaaliseksi itsensä tuntee. Toki on kiva, kun miehen mielestä olen houkutteleva tukka takussa, colleget jalassa ja yötoppi päällä, mutta omaa fiilistä se pieni freesaus epäilemättä kohottaisi. Vaan harvemmin tulee laittauduttua, kun ei ole minnekään menossa, ja kiitos koronan, on menoja ollut hyvin vähän.

Miten siis saada se kumppani taas haluamaan? Ainakin omalla kohdalla oli eniten omien korvien välissä, hormonitoiminnassa ja yleisessä elämäntilanteessa. En oikeasti tiedä, olisiko mies voinut tehdä mitään toisin. Keskusteluyhteys voisi olla parempi, siinä olisi molemmilla petrattavaa. Seksi itsessään on aina ollut ok, kumpaakin kiinnostaa myös toisen fiilikset. Ja kyllä minäkin halusin haluta, mutta samalla tuntui, että olisi ollut aivan sama, vaikka en olisi enää ikinä seksiä saanut. Niin yhdentekevää se oli pahimpana haluttomuusaikana. Silloin toisen lähestymiset tulkitsi helposti aina vaatimuksiksi, vaikkei ne sitä olleetkaan. Ja tiedostin toki, että toiselle osapuolelle pelkkä lähellä oleminen voi tuoda monenlaisia fiiliksiä. Mutta joka tapauksessa, jostain ne halut palasi. Ja seksi on hyvää. Ei sitä tietenkään ole yhtä paljon kuin joskus vuosia sitten, mutta ilmeisesti sen verran, että molemmat ollaan tyytyväisiä. Tiedän myös, että miehelle tod näk isoin juttu on se, kun näkee että minäkin ihan tosissani haluan, enkä vain "anna". Toivottavasti näin jatkuukin :)

Eli toisin sanoen mies voi vain odottaa ja toivoa. Kiitos rehellisyydestä.

No näin ainakin tapauksessa, jossa mun haluttomuudella ei ollut miehen kanssa oikeastaan mitään tekemistä. Seksi oli aiemmin ollut hyvää, mies ei isäksi tultuaan muuttunut ainakaan negatiivisempaan suuntaan vaan pikemminkin päin vastoin. Itse vaan muistan sen olon varsinkin ekan lapsen jälkeen, että sitä oli aivan täysin kiinni vauvassa, ja tuntui että melkein kenen tahansa lähestyminen oli ahdistavaa. Kai sitä vaipui aika perimmäisten viettiensä valtaan, jossa ainoa tehtävä itselle oli suojella jälkeläistä ja pitää kaikki muu aktiviteetti aisoissa. Pitäisi vaan puhua, puhua ja puhua, mutta kun liikutaan niin herkällä alueella, voi olla vaikeaa olla loukkaamatta/loukkaantumatta. Varsinkin kun joissain tapauksissa haluttomuus voi johtua myös siitä kumppanista. Tai sitten siitä, että voi olla tosi vaikeaa hyväksyä itsensä raskaudet ja synnytykset läpikäyneenä. Hyvin vähän siitäkään puhutaan, millaista tuhoa synnytys voi pahimmillaan saada aikaan, kun pienemmätkin arvet voi haitata pitkään. Itse olin sikäli onnekas, että vahinkoa tuli aika vähän, ja kätilöiden puheita kuunnellessani omalle kohdalle osui ilmeisesti "erittäin hyvä ompelija". 

Ehkä myös liian usein unohdetaan, että siinä missä miehellä hormonituotanto on tasaisempaa, naisella on käytännössä "kiima-aika" kerran kuussa silloin, kun kierto toimii. Ja itsellä sen palautumiseen synnytyksen jälkeen meni tosi pitkä aika. Mulle ei hormonaalinen ehkäisykään kovin hyvin sovi, koska se loppuviimein jo vähentää sitä ehkäisyn tarvetta. Ja itse ainakin haluan kokea sen ihan biologisen halun, tai miksi sitä nyt voisi kutsua. Siitä syystä meillä käytetään nyt kondomeja, sterkkaus itselle suunnitelmissa kun en lisää lapsia enää ole haluamassa. 

Nämä on oikeasti tosi ikäviä ja surullisia juttuja välillä.

Meillä miestä ei kiinnosta seksi. Yritän kertoa haluistani seksiin noin kerran viikossa ja aina on joko väsynyt, työssä stressiä tai muu syy. Mies ei koskaan tule viereen yöksi samaan aikaan vaan istuu tietokone sylissä (tai katsoo TV:tä) yön aamutunneille asti (on yrittäjä). Aamuisin vapaapäivinä taas ei mukamas jaksa. En enää ehdota. Irtaannun miehestä päivä, päivältä enemmän. Kun tapasimme viisi vuotta sitten, mies halusi vähintään kerran viikossa. Olin aina valmis seksiin, en ole koskaan pantannut sitä ja nyt minulta pantataan. En ole lihava, enkä ruma ja pidän huolta itsestäni.

Tavallaan menen hukkaan, avioliiton ulkopuolista seksiä en edes harkitse. Voi näinkin kait elää? En tunne enää olevani viehättävä vaikka koko elämäni oon saanut kuulla olevani kaunis. Peilistä katsoo nyt surullinen ja ehkä jopa katkera nainen. En koskaan uskonut että minulle käy näin.

Aikuinen mies kirjoitti:

Tuttu tarina täälläkin! Pitkä alustuksesi kertoi kaiken, valitettavasti hyvin tyypillisen tilanteen. Minä olen 52V ja olen mielestäni paria poikkeusta lukuunottamatta ollut aina valmis seksiin. Jos en ole syystä tai toisesta pystynyt - jaksanut tai muutoin kyennyt panohommiin, niin olen aina naiseni seksitarpeet orgasmin muodossa pystynyt tarjoamaan. Tämä harvinaista, koska yleensä nainen kiinnostaa lähes poikkeuksetta. Joskus naisen halut ovat olleet suuremmat kuin keski-ikäistyvä lipidoni on pystynyt itselleni voimia ja kykyä tarjoamaan. Silloinkin on suu, sormet ja lelut olleet apurina.

Usein mietin, miten vaimot ja tyttöystävät, jostakin kumppaninsa hyvin tuntevat, voivat kerta toisensa jälkeen vaan antaa enemmän tai vähemmän tylyt pakit miehelle, jonka niin kauheasti mieli tekisi? Jos he miehensä tuntevat, niin varmasti tietävät keinot, millä ejakulaatio saavutetaan muutamassa minuutissa. Siihen ei välttämättä tarvitse edes housuja heittää. Tämä paineiden purku on kuitenkin suoritettava mielellään ja mukaan sen verran tunnetta, että aidosti mies tietää, että nainen häntä hyvänä pitää. Siis ihan sallittua se, että tehdään nyt vaan sulle tai mulle. Keneltä tämän tyyppinen palvelus tai toisen hyväily on pois? Tätä mietin, enkä vastausta saa? Yleensä perusteluja, joissa mies vonkaa jatkuvasti. Lähestyy liian suoraan ja provosoivasti. No, jos on viikkoja panematta, niin kaikissa läheisyysyhtyksissä on varmasti seksuaalinen lataus. Tämän naisetkin tietävät ja kun ei huvita, niin se lähentely on heti turn off.

Tässä dilemmassa pyörimme sitten miettien parisuhteiden peruskysymyksiä.

Joo, tuttu tarina. Ollaan oltu 2kk ilman, kun miestä ei kiinnosta. Olen ottanut puheeksi, mutta se ei johda mihinkään. Hän on alkoholin suurkuluttaja ja ollaan oltu reilusti yli 20v yhdessä. Mä olen ehdottanut piristystä lelujen ja seksin maustamiseen liittyen, mutta ei. Hän ei halua. On varmaan suorituspaineita kun mä vaan haluaisin vähän vaihtelua kun on käynyt rutiiniksi seksihommat. En tiiä miten tässä jatkaa. Hän ei puhu eikä läheisyyttäkään ole. Elämä tässä hukkaan menee. Vaikka en kevyesti haluaisi lähteä avioliitostakaan.

Kohtele paremmin arjessa ja näytä, että rakastat ja haluat. 

Vierailija kirjoitti:

Mua suututtaa, että joku voi olla niin itsekäs, että pitää toista vuosikaudet puutteessa, vain koska ei jaksa tai satu huvittamaan. Seksi on niin tärkeä osa parisuhdetta, että haluttoman osapuolen pitäisi hakea apua tilanteeseen aktiivisesti. Itsellänikin lapsen syntymän jälkeen ferritiinitasot olivat ja ovat matalalla, rautainfuusioista olen saanut apua.

Meillä haluton osapuoli on mies. Tekee ulkona töitä maatalousyrittäjän päivät pitkät, annan hänen mennä ja tehdä rauhassa. En skitsofreniaa siitä, että äitienpäiväät menevät kylvöillä tai kesällä ei ehditä reissuun, en kaipaa itsekään sellaista. Illalla mies tulee sisään ja rojahtaa sohvalle. Kotitöitä hän ei tee, minä teen ruuat, leivon ja huolehdin pyykit ja siivoan jos jää aikaa.

Itse teen ensihoitajana pitkiä vuoroja, lisäksi keikkailen toisessa työssä. Kotona käytän kaiken aikani kodinhoitoon ja lapseen, joka on tärkein asia maailmassa. Omia menoja minulla ei ole, ystäviä kutsun aktiivisesti meille kotiin niin saan olla samalla pojan kanssa kotona ja antaa aikaani hänelle ja hoitaa omia sosiaalisia tarpeitani, nautin muutenkin emännöimisestä. En juuri jaksa vaatia tai kiukutella, olen aika perus positiivinen ja hyväntuulinen ihminen, eivätkä asiat miksikään muutu, kiukuttelen tai en, joten elän tyytyväisenä niissä olosuhteissa jotka on annettu, mutta kaipaan silti salaa jossain sopukassa niin paljon enemmän... Muutaman kerran kuukaudessa mies kouraisee peppua ja rintoja, könyää päälleni ja tyydyttää itsensä. Jos minulla on menkat, hoitelen hänet käsin. Minua haluttaisi joka päivä, mutta mies torjuu minut lähes aina, ei jaksa iltaisin työpäivän jälkeen. Kääntää kylkeä ja nukahtaa, itseäni itkettää. Olen tottunut tilanteeseen ja mies on hyvä, luotettava ja vakaa, poikaansa rakastaa valtavasti, minuakin rakastaa ja ihailee ja on kiitollinen siitä, että kaikkeen tyytymättömien vanhempiensa jälkeen on löytänyt minut, jonka kanssa arki on helppoa ja soljuvaa. Rakastan minäkin häntä ja tietyissä asioissa hän on valtavan anteeksiantava ja pitkämielinen minua kohtaan. Olen onnellinen elämäni raameissa, enkä edes mieti eroa, mutta jokin osa minussa itkee ja kaipaisi huomiota, pieniä muistamisia, vaikkapa suklaapötköä kauppareissulta, ei mitään sen kummempaa, ja sitä seksiä. Että kerrankin voisin hetken vain ottaa vastaan ja nauttia. Aloittajan puoliso on onnen tyttö, itkisin ilosta, jos mieheni ajattelisi minun jaksamistani ja seksuaalista nautintoani joskus 🙁

Tämä kosketti minuakin, kivisydäntä.

Aikanaan erosin lähes seksittömästä suhteesta, kun turhauduin siihen, että minä yksin yritin pitää suhdetta yllä. Hoidin myös perheen elättämisen, kun vaimon aika meni koiraharrastukseen. Yrittäkää löytää yhteinen harrastus, joka yhdistää. Tiedän, että maatalousyrittäjän arki on sitovaa, jos on eläimiä, mutta tahto tuo aikaa harrastaa.

Vierailija kirjoitti:

Kohtele paremmin arjessa ja näytä, että rakastat ja haluat. 

Mä käyn töissä 3 vuorossa pitkän työmatkan päässä ja hoidan kodin sekä omat, lemmikin ja hänen asiat. Vähän alkaa viluttaa noi neuvot, että huomioi ja rakasta ni kyllä se siitä..

Meillä on leluja,asuja,seksityynyjä yms. Ei auta. Kun haluttomuus iskee se iskee.

Minä en rupea seksiä harrastamaan jos toinen käyttäytyy koppavasti minua kohtaan.'

Jotta seksi toimisi se vaatisi ihmeen, koska puolison pitäisi kestää puhua hyvässä sekä pahassa. Vaan kun kritiikkiä ei kestä ei sitten yhtään, jos sanon että suhteessa olisi korjattavaa, niin toinen sanoo niin kun olen tälläinen paska minkä kanssa ei suhteet onnistu. :). Yritäppä tuossa sittten jumalauta saada itsesi viritettyä seksiin en voi ainakaan itse. Minulla on niin että viikko kun menee niin ei tee enää tiukkaa sen jälkeen vaikka menisi vuosi ilman seksiä. Ja vuosikun menee , menee helposti toinenkin.

Mies jos nainen ei halua seksiä.

Tilaa netistä itsellesi penispumppu ja ala sillä leikkimään iltaisin olo huoneessa. Otat vain kuule hieronta öljyä kaveriksi. Veikkaan että kun sen 4x15min pumppailet niin ei se montaa iltaa katso sitä siihen tarttumatta.

Meillä auttoi tuo. En ole erektio ongelmainen halusin vain nähdä millaiseksi pumppu minun jöötini kasvattaa ja hyvähä sitä on katella. Piti ostaa se iso malli missä tilaa 6cm leveä ja 25cm pitkä. Siihen mahtui omanikin pumpattuna. Ei paljoa jää tilaa kyllä. 

Me ollaan yksilöitä kaikki haluineen tarpeineen yms. Sitten kun tulee lapsiaika, ruuhkavuodet, stressi, sairaudet, lääkitys, raudanpyye jne niin kaikki eivät löydä puhtia siihen kauneimpaan. Siihen ei välttämättä auta heitot kuntosalista, painonhallinnasta, lenkkeilystä. Parasta on jos puhevälit ovat olleet alusta alkaen kunnossa ja luottamus. Ei tarvi ainakaan ihmetellä miksi tuo ja tää on niin ja näin. Voi ainakin ymmärtää toista ja rakentaa muutosta tilanteeseen. Itsekin syvissä vesissä rämpinyt

Aikuinen nainen kirjoitti:

Meillä miestä ei kiinnosta seksi. Yritän kertoa haluistani seksiin noin kerran viikossa ja aina on joko väsynyt, työssä stressiä tai muu syy. Mies ei koskaan tule viereen yöksi samaan aikaan vaan istuu tietokone sylissä (tai katsoo TV:tä) yön aamutunneille asti (on yrittäjä). Aamuisin vapaapäivinä taas ei mukamas jaksa. En enää ehdota. Irtaannun miehestä päivä, päivältä enemmän. Kun tapasimme viisi vuotta sitten, mies halusi vähintään kerran viikossa. Olin aina valmis seksiin, en ole koskaan pantannut sitä ja nyt minulta pantataan. En ole lihava, enkä ruma ja pidän huolta itsestäni.

Tavallaan menen hukkaan, avioliiton ulkopuolista seksiä en edes harkitse. Voi näinkin kait elää? En tunne enää olevani viehättävä vaikka koko elämäni oon saanut kuulla olevani kaunis. Peilistä katsoo nyt surullinen ja ehkä jopa katkera nainen. En koskaan uskonut että minulle käy näin.

Ollaanpa rehellisiä. Jos miestä kiinnostaa seksi kerran viikossa suhteen alussa, niin voit olla varma että seksi tulee loppumaan kokonaan kymmenessä vuodessa tai aiemminkin. Tämän tiesit sisimmässäsi jo silloin suhteen alussa, mutta rakastuneena et halunnut uskoa silmiäsi ja korviasi. Aivan niin kuin en halunnut uskoa minäkään tulevasta vaimostani, jolle ehdoton maksimi seksiä suhteen alkuviikkoina oli kahdesti viikossa pudoten pian kerran- pari kuukaudessa- tasolle. Muistakaa tämä kaava:

Jos nuorena/ suhteen alussa nai kuin keski- ikäiset, niin muutaman vuoden kuluttua nai kuin vanhukset.

Muutaman vuoden kuluttua olevan seksin määrän pystyy näin ollen ennakoimaan, kunhan pystyy ja haluaa uskoa sen minkä näkee. Erittäin usein ei haluta nähdä epämiellyttävää totuutta, vaan sivuutetaan  ajatus tyyliin "kyllä se seksi tästä ajan mittaan varmastikin lisääntyy". No ei todellakaan lisäänny, vaan vähenee ja loppuu se vähäinenkin.

Tuolla on hyvä kirjoitus aiheesta: https://hotlips.fi/a54/miten-saada-intohimo-palaamaan-parisuhteeseen

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin ohut side teille tuntuu kuitenkin olevan. En ole lukenut kommentteja, mutta menikö lapsen yrittämisessä pitkään vai miksi olette saaneet lapsen.. noh, vanhoina?

Kai olet kertonut, että torjuminen ja etäiseksi vetäytyminen sattuu ja vituttaa kun noin vaivalloisesti järjestät teille tilaisuuksia intiimeihin hetkiin esim. viikonloppuisin?

No kuitenkin.. vaimosi voi olla masentunut vaikkei siltä ulospäin näytä. Tottakai hänen pitää suoriutua ja olla elämäänsä tyytyväinen ja reipas kun asiat ovat paperilla noin erinomaisesti. Aivan kuten sinäkin pitkästi luetteloit ja perustelit ei hänellä ole syytä eikä oikeutta olla tyytymätön - eihän elämästänne ei puutu mitään, tästä on aina unelmoitu juuri näin... Mutta totta puhuen en minä ainakaan helvetissäkään haluaisi hänen paikalleen. Eli listaus on nollattu, hän voi voida huonosti nahoissaan tylsien rutiinien vankina sosiaalisen elämän rajoituttua (teidän iässänne lohduttoman lopullisesti).

Ainakin itselleni sopi saada lapset nuorena intohimoisen miehen kanssa, haparoida rähmällään läpi sumeiden pikkulapsivuosien kunnon rutiineja handlaamatta, mutta meillä oli helvetin hauskaa. Vaikea kuvitella, että joku nainen olisi todella sisimmässään niin tylsäsieluinen, että eläisi hurmiossa tuon listan mukaisesti. Vaikka onhan ihmisiä erilaisia, mutta kun totuus on, että kaikki polveudumme apinoista ja tahdomme elää edes vähän villimmin. Paljonkin. Paitsi AV:lla, mutta siellä ei tahdota seksiäkään.

Luotatteko toisiinne, uskallatteko olla omia itsejänne? Luettelitko listasi vain, jottei AV:laiset voisi ehdottaa lisää kotitöitä? Vai onko elämänne oikeasti noin seesteisen tylsää?

Itselleni toimisi kun mies välillä rypisi rappiolla, ihan vähän, tekisi tasan mitä huvittaa ja olisi seksiä tihkuva luolamiesaivo. Säännöllisin väliajoin, ei kuitenkaan pelottavalla tavalla aggressiivinen. Sä et nyt joka lauantaita nysvää kotona eikä sen puoleen se vaimoskaan. Molemmat vois välillä vähän relata, antaa kodin olla paskainen, paeta kaaosta ulos, minne vaan, nukuttaa taapero takapenkille ja nauraa hyvän maun viimeisellä rajalla mitä ikinä siellä tulee mieleen. Älkää masentuko vaan siellä julkisivumaailmassanne. Sä voisit olla edes se yksi ainoa ihminen, jolle vaimosi ei tarvitse esittää luonnottoman luonnotonta ja jonka lähellä saa oikeasti elää. Nyt jotenkin kuulostaa niin kamalan pliisulta teidän elämänvaihe. Ja syy on ferritiinissä, koirissa, päiväunirytmissä.. TYLSÄÄÄ!!!!

Monikohan mies seksifantasioi hurjimmin naisesta joka:

- käy töissä

- maksaa laskuja

- pesee pyykit

- pesee tiskit

- leikkii lapsen kanssa

- pitää huolta lapsen ruoka- ja nukkuma-ajoista

- hoitaa koirat

- kunnon kunnollinen kunnon nainen

???

Ei taida monellakaan herätellä mielenkiintoa varsinkaan jos omat tekemiset on tasan samat. Miksei voisi olla vähän luonnollisemmin? Uskotko oikeasti, että lapsi menee siitä pilalle kun rutiinista poikettiin? Ihmisten äo jatkaa laskuaan ja se johtuu tasan liian helposta elämästä. Ei se ole lapsellekaan hyväksi.

Tietenkään seksin puutteeseen ei kuole, mutta kuolet kumminkin.

Eli tässä toimii ainostaan se vanha kunnon "akkaa turpaan viikonlopun kunniaksi" menetelmä. Tämänhän pitäisi olla jokaiselle selvää, jos vähänkään seuraa ihmisten elämää ympärillään.  Jo yläasteelta lähtien niiden pahojen poikien ympärillä pyörii eniten tyttöjä ja vielä niitä parhaimman näköisiä vaikka tulevatkin kohdelluksi pelkkinä lihapaloina.