Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
yh ystäväni ei tajua, kuinka paljon helpompaa hänellä on rahallisesti.
19.06.2013 |
En saa ystävääni, yksinhuoltaja äitiä tajuamaan, että hänellä on enemmän käyttörahaa ja vapaa-aikaa kuin meillä! Olemme jatkuvasti ongelmissa, kun hän ei ymmärrä vaikka kuinka selostan tilannetta!
Hän saa yksinhuoltajana lapsilisän, elatustuen, kodinhoidontuen korotettuna, kuntalisän, asumistuen. Vaikka sosiaalitoimistosta lisäapua, jos on tiukempaa. Joka toinen ja välillä useampi viikonloppu putkeen vapaata, kun lapsi on usein isällään pe-su.
Meillä mies on töissä ja olisi hyväpalkkainen, MUTTA: makselee vielä pari vuotta hölmöilyistään ulosottovelkoja, joten käteen tulee todella vähän rahaa. Itse saan kodinhoidontuen ja lapsilisän, en mitään asumistukia tai lisiä, kun miehellä on niin hyvä palkka (ulosottoa ei oteta laskuun näissä). Emme myöskään saa sosiaalitoimistosta apua, jos talven lämmityslasku yllättää, sillä hekään eivät ota ulosottoa laskuihin. Onneksi vapaita kuukausia saa vuodessa 2, joten suuremmat menot saa tällöin hoidettua.
Ystäväni pyytää meitä (yhdessä) jatkuvasti kanssaan reissuun, kapakkaan, ties mihin kissanristiäisiin niin, että menisimme aikuisten kesken, voisi vaikka ottaa alkoholia (hän voisi olla siis täyskännissä), ei koskaan lapsen kanssa. Suuttuu, jos vastaamme a. Meillä ei ole varaa b. Emme pääse molemmat, koska emme halua/voi viedä lasta TAAS hoitoon tai c. Toinen voisi jäädä vahdiksi ja toinen tulla, mutta haluamme molemmat olla lapsen kanssa ja tehdä jotain lapsiperheen kesken.
Olen selittänyt meidän taloudellista tilannetta ystävälle monesti, kuinka meillä on tuloja vain vähän enemmän kuin hänellä, mutta kaikki 3 olemme jatkuvasti kotona ja menoja on, meillä ei lapsi ole 3 päivää viikossa poissa. Emmekä edes halua viedä lasta joka viikonloppu vaikka mummolaan, jotta pääsisimme kavereiden kanssa remuamaan. Hänelle on täysin normaali tilanne, että viikonloppuisin lapset katoavat, ja saa olla vain aikuisten kanssa tekemisissä.
Kuinka saisin hänet tajuamaan, että olisimme mieluummin hänen seurassaan niin, että tekisimme perheinä asioita, lapsille sopivissa paikoissa ja oloissa, ja ettei meillä ole varaa kuluttaa 100€ johonkin lähibubiin ja ryypätä aamuun asti, vaikka lapsi olisi hoidossa?
Kommentit (88)
En tajua miten kahden vanhemman yhden lapseen perheen äiti voi kadehtia yh:ta. Esim Helsingissä on jo 30% kaikista perheistä yhden vanhemman perheitä - uskotko todella että nämä kaikki käyvät sossussa? Kyllä totuus taitaa olla se että yhden vanhemman perheissä menot maksetaan yhdellä palkalla, kahden vanhemman perheessä kahden palkalla. Ja yh saa vain sen n. 50€ per lapsi ylimääräistä rahaa lapsilisän muodossa. Aika monta lasta tarvii olla että tämä rahasumma korvaa sen toisen aikuisen palkan.
Kun perheessä on kaksi aikuista, voi vuorotella lastenhoidossa niin että molemmat pääsevät omiin menoihinsa ja saavat joskus omaa aikaa. Kun on yksin, tätä mahdollisuutta ei ole. Minulla on kolme lasta ja kun yhtä viedään harrastukseen, loput kaksi roikkuvat mukana. Joka paikkaan mennään kolmen lapsen kanssa. Toki minulla joskus on lapsivapaata kun lapset tapaavat isäänsä. Kuten moni on sanonut, se aika meneekin nukkuessa että jaksaa taas. Ja joka toinen viikonloppu on ainoa mahdollisuus harrastaa jotain, siis harrastus kahden viikon välein. Ei kovin kadehdittavaa. On isiä jotka tapaavat lapsia mahdollisimman paljon, sitten on taas näitä jotka tapaavat mahdollisimman vähän. Mun lasten isä ei suostunut kahden lapsen kanssa olemaan edes sitä aikaa kun olin sairaalassa nuorimman kanssa. Ei edelleenkään kovin kadehdittavaa.
Jos elämä kahden vanhemman perheessä on vaikeampaa kun yhden vanhemman perheessä, taitaa olla eron paikka.
Ja toki yhden vanhemman perheessä on hyviäkin puolia, ainakin kun vertaa huonoon parisuhteeseen ja kamalaan perhe-elämään. Mutta varmasti jokainen mielellään jakaisi vastuun toisen aikuisen kanssa jos vain mahdollista. Ainakin sairaan lapsen kanssa on raskas taakka kun pitää täysin itse päätökset tehdä.
AP:lle: se että teillä ei ole rahaa ei missään muotoa ole yh-ystäväsi vika. Se, jos et halua häntä tavata on ok, mutta kannattaa varmaan se hänelle kertoa suoraan eikä vaan valittaa täällä. Se että et halua tavata häntä sen takia että olet kateellinen on tosin naurettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi täällä monet kirjoittajat yritttävät todistella, että kyllä yh:llä on vaikeaaa ja rahat tiukilla. Eihän ap sanonut yleisesti yh:stä mitään vaan vain tästä yhdestä joka luultavasti kuvittelee, että ap:llä ei voisi olla rahat tiukilla kun ei ole yh.
Onko teillä noin huono sisälukutaito?
Sossu huomioi kylläkin ulosoton, eli nettopalkka ulosoton jälkeen katsotaan tuloksi.
Ohhoh. Ap mikä ongelma sulla oikeesti on? Sanot kaverillesi että ei käy ja piste. Todellinen ongelmasi lienee kateus, katkeruus, empatiakyvyttömyys tms.
Sulle ja näille joillekin vastaajille täytyy sanoa että tämä on asennevammaisimipia ketjuja mitä olen lukenut. Että ihan nyt sitten yh:t porskuttaa ja ovat uhkana kunnon kärsiville ydinperheille? Minun ystäväpiirissäni erossa tapahtuu yleensä niin että sekä arki että lapset että maksut jäävät sille äidille, iseillä on nopeasti ollut uusi perhe, jossa myös nopeasti on se uusi vaimo ajamassa omaa etuaan. Jos lapset ovat siellä jonkun päivän kuukaudessa, jää äidille se kaikki muu, koko arki. Elatusmaksu on yleensä nimellinen summa, eikä sieltä isän perheestä irtoa sitä lenkkitossurahaakaan lapsille. Pahimmassa tapauksessa isä on sairas, alkkis, työtön. Nytkö on niin, että hoitaessaan koko arjen yksin; työt, kotityöt, lasten koulut, huolet, harrastukset jne yksin, ei pitäisi olla aikaa levätä tai tehdä jotain hauskaa itsekseen? Eli yh:n pitäisi ydinperheiden edun vuoksi nääntyä yksinisyyteen ja arjen alle? Kenen etu se mahtaa olla? Yh on usein yksin sekä YKSINÄINEN, mutta aikuisten seuraan ei saisi hakeutua? Uusia miessuhteita ei saisi enää tulla? Hauskaa ei saisi olla? Saako yh sentään ostaa itselleen uuden vaatteet tai kasvorasvaa tai käydä ehkä elokuvissa tai lenkillä? Eikös ole kaikkien ja varsinkin lasten etu että yh jaksaa sitä yhdinperhettä raskaampaa ja yksiäisempää arkea kuitenkin jotenkin? Masennuksesta on vaikea toipua eikä lapsetkaan siellä huostaanottoperheessä ehkä onnellisimmillaan ole?
Jokainen tässä ketjussa yksinhuoltajia kadehtiva ydinperhe-vanhempi; jotta tietäisit mitä edes kadehdit suosittelen, että yrität elellä muutaman kuukauden kuten yh; tienaat yksin (tietysti lapsilisä ja elari) hoidat arjen yksin, ei ole ketään kelle soitella tai kenen kainaloon kaivautua siellä sohvalla; heräät aamulla yksin pyörittämään arkea; sitten saat vastapainoksi ne viikonloppuvapaat- sitten voit ihan realistisesti verrata mistä on kyse ja kannattaako kahdehtia.
Yh-elämää edeltää usein myös valtava kriisi joka on täynnä vihaa, surua, pettymystä, pelkoa, ahdistusta, häpeää, vaikka mitä. Yh:t ovat usein selvinneet siitä kriisistä ja kyenneet suojelemaan lapsiaankin. Siitä on ikäänkuin palkintona rohkeus, luottamus omaan pärjäämiseen, kyky iloita pienistä asioista. Itse vaistoan, että tämä on juuri se mistä jotkut ovat kateellisia. On helpompi kadehtia ja syyttää muita kuin ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Yh:n on usein pakko ottaa vastuu itsestään, perheessä taas on monenlaisia rooleja ja pelejä joiden suojiin voi jäädä kärvistelemään, ja joiden suojista on helppo syyttää muita- kuten yksinhuoltajia siitä ettei itsellä ole kivaa.
Jos sinä viihdyt paremmin miehesi kanssa kaksin niin sinähän voit sitten viihtyä. Yh-ystäväsi täytyy lähteä kotoa jonnekin saadakseen aikuista seuraa ja löytääkseen mahdollisesti uuden kumppanin.
Tuli kyllä paha mieli tästä ketjusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten en ota kantaa, mutta sossussa kyllä huomioidaan ulosotto. Jos se siis ulosmitataan, mutta ei siinä tapauksessa että miehesi maksaa sinne vapaaehtoisesti sovitun summan. Voi olla, että teille silti jää rahaa yli toimeentulotukinormin. Turha sitä rahaa silti on kapakoihin tuhlata.
Mä olen kanssasi ihan samaa mieltä.Aina yh:oista sanotaan kuinka vaikeata heillä on, katin kontit. He pärjäävät tosi hyvin ja heillä on mahdollisuus kaikenmaailmaan juttuihin, kuin esim. lapsi on täysin poissa joka toinen viikonloppu. Yh:t saavat myös päättää omista raha-asioistaan itse, he käyttävät elaritkin, miten haluavat, harva käyttää niitä lapsen hyvinvointiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuntuu, että yksinhuoltajilla menee usein ajan myötä kyky tajuta normaalia perhe-elämää. He ovat töiden jälkeen lapsen kanssa kahden, yksin vastuussa, mutta joko vuoroviikoin / viikonloppuja täysin itsekseen, kun taas ydinperheessä vastuu jakaantuu kahdelle, mutta täysiä lapsivapaita on harvoin. Sitten kiukutellaan muille perheellisille, kun he eivät ikinä lähde sinne tai tänne "aikuisten menoihin", kun ei ymmärretä, että muilla ne lapset ovat 7 päivää viikossa paikalla.
Sanot, että teillä menee ulosottoon kaikki rahat, että olette persaukisia. Jos ihminen ei ymmärrä, niin ei voi mitään.
Ystäväsi on varmaan yksinäinen kun lapset lähtevät pois ja haluaa tehdä jotain, eikä istua neljän seinän sisällä. Oletan että sinä olet kuitenkin ollut hänen baarikaverinsa ennen lapsia.
Minusta yksinhuoltajuus ei ole raskasta, mutta olisihan se nyt ihan eri asia olla kokonainen perhe. Ihan jo vapaa-ajankin kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"He käyttävät elaritkin, miten haluavat, harva käyttää niitä lapsen hyvinvointiin!"
Hah! Jos yh käy joskus lähipubissa (hyi, hyi), se on tietysti juuri niillä elareilla kustannettu ja pois lapsen hyvinvoinnista.
Vaikka olisi kaksi vanhempaa, harvoin vastuu jakautuu kahteen, kyllä se äiti joka on vastuussa enemmän kuin isä! Ja kahden vanhemman perheessä sillä äidillä ei ole koskaan vapaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 16:40"]
En ymmärrä miksi täällä monet kirjoittajat yritttävät todistella, että kyllä yh:llä on vaikeaaa ja rahat tiukilla. Eihän ap sanonut yleisesti yh:stä mitään vaan vain tästä yhdestä joka luultavasti kuvittelee, että ap:llä ei voisi olla rahat tiukilla kun ei ole yh.
Onko teillä noin huono sisälukutaito?
[/quote]
Onko itselläsi? Tässä ketjussa on monia joiden suhtautuminen yksinhuoltajuuteen on pöyrityttävää. MInusta on hyvä että ne jotka asian tuntvat etli yh:t kertovat asian todellisen laidan.
Minä olisin rakkaani kanssa mieluummin kuin joka toinen vkloppu yksin. On ihan pakko kehitellä tekemistä vapaa-ajalle, koska tulisin muuten hulluksi. En nauti sinkkuudestani yhtään. Jo 4 vuotta takana eikä tämä ole minun juttuni. Uutta miestäkään en halua ihan vain lasteni tähden.
Teille tulee vielä joskus hyvät tulot. Kaksi ihmistä käy töissä. Minä olen lopun ikääni yksin. En voi koskaan ostaa sellaista taloa kuin te. En voi taata lapsilleni rahallisesti samaa kuin kahden aikuisen taloudessa. Kyllä, pärjään pienessä asunnossa aivan hyvin lasteni kanssa, koska olen työssä käyvä. SIlti sinkkuuteni sulkee minulta ja lapsiltani paljon vaihtoehtoja pois. Omalla ajalla kyllä matkustelen yms., mutta se on ihan kipukorvausta tästä yksinäisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 13:50"]
He ovat töiden jälkeen lapsen kanssa kahden, yksin vastuussa, mutta joko vuoroviikoin / viikonloppuja täysin itsekseen, kun taas ydinperheessä vastuu jakaantuu kahdelle, mutta täysiä lapsivapaita on harvoin.[/quote]
Tunnen itseni lisäksi kyllä aika monta totaaliyhäriä, jotka ovat aina yksin vastuussa lapsestaan. Siis todellakin 7 päivää viikossa, 52 viikoa vuodessa, eivätkä koskaan voi ilman hoitojärjestelyitä käydä iltaisin ulkona. Eli aika höhlää yleistää.
Eikä niitä tukiakaan automaattisesti tule kaikille kuin yh-korotus lapsilisään (noin viisikymppiä) ja minimielarit. Kyllä henkilökohtaisesti ottaisin mieluummin jonkun jakamaan arkea ja kahden ihmisen tulot, vaikka pärjäämme toki myös minun palkallani. Raskainta on olla aina ja kaikissa tilanteissa se ainoa aikuinen ja päätöstentekijä. Siinä jää henkisessä rankkuudessa yksin asuntolainan maksaminen ja kaikista maksuista huolehtiminen toiseksi.
Silti: lapsestani en luopuisi mistään hinnasta ja olen onnellinen omassa elämässäni. Ja paras äiti lapselleni, vaikka tämän palstan arvomaailman mukaan olen alinta ihmiskastia. Mutta älkää silti luulko, että kaikilla yhäreillä tulee rahaa ovista ja ikkunoista ja lapsivapaita on jatkuvasti. Ei noiden takia kannata ketään kadehtia, vaikka ap:n ystävä kieltämättä luo aika kummallisen kuvan yksinhuoltajan arjesta.
Ota AP avioero, miehelle vuokrakämppä ja vuokraa sen alivuokralaiselle...eri osoitteet virallisesti...
Kyllä yh-äideillä menee paljon paremmin, kuin pienituloisella perheellä, jossa on kaksi vanhempaa. He saavat sosiaalitoimestakin isompaa tukea, koska ovat yksinhuoltajia. Ja monesti yh:den lapset toisella vanhemmallaan joka toinen viikonloppu, mutta kahden vanhemman perheessä ei välttämättä kukaan koskaan ota lapsia hoitoon. Mutta täytyyhän sille yh:lle baarirahat antaa, jotta voi löytää uuden isähahmon lapsilleen. Tämä maa kannustaa yksinhuoltajuuteen, ainakin rahallisesti.
Tunnen itseni lisäksi kyllä aika monta totaaliyhäriä, jotka ovat aina yksin vastuussa lapsestaan. Siis todellakin 7 päivää viikossa, 52 viikoa vuodessa, eivätkä koskaan voi ilman hoitojärjestelyitä käydä iltaisin ulkona. Eli aika höhlää yleistää.
Eikä niitä tukiakaan automaattisesti tule kaikille kuin yh-korotus lapsilisään (noin viisikymppiä) ja minimielarit. Kyllä henkilökohtaisesti ottaisin mieluummin jonkun jakamaan arkea ja kahden ihmisen tulot, vaikka pärjäämme toki myös minun palkallani. Raskainta on olla aina ja kaikissa tilanteissa se ainoa aikuinen ja päätöstentekijä. Siinä jää henkisessä rankkuudessa yksin asuntolainan maksaminen ja kaikista maksuista huolehtiminen toiseksi.
Silti: lapsestani en luopuisi mistään hinnasta ja olen onnellinen omassa elämässäni. Ja paras äiti lapselleni, vaikka tämän palstan arvomaailman mukaan olen alinta ihmiskastia. Mutta älkää silti luulko, että kaikilla yhäreillä tulee rahaa ovista ja ikkunoista ja lapsivapaita on jatkuvasti. Ei noiden takia kannata ketään kadehtia, vaikka ap:n ystävä kieltämättä luo aika kummallisen kuvan yksinhuoltajan arjesta.
[/quote]
Täysin yksinhuoltajille on järjestetty kaikenmaailman tukiperheet ja tukihenkilöt, kyllä heillä sitä vapaata on lapsista yhtä paljon kuin muillakin yh:llä. Ei kai sossu voi heitä yksin jättää!
[quote author="Vierailija" time="19.06.2013 klo 14:07"]
Kyllä yh-äideillä menee paljon paremmin, kuin pienituloisella perheellä, jossa on kaksi vanhempaa. He saavat sosiaalitoimestakin isompaa tukea, koska ovat yksinhuoltajia. Ja monesti yh:den lapset toisella vanhemmallaan joka toinen viikonloppu, mutta kahden vanhemman perheessä ei välttämättä kukaan koskaan ota lapsia hoitoon. Mutta täytyyhän sille yh:lle baarirahat antaa, jotta voi löytää uuden isähahmon lapsilleen. Tämä maa kannustaa yksinhuoltajuuteen, ainakin rahallisesti.
[/quote]
Ai onko siellä joku oma luukku yh-äideille? Mitenköhän olen aina kuvitellut, että se menee pärstäluvun mukaan ne sossun rahat. Lapsistahan on vaan tuloja ja elaritkin on vaan ryyppyrahaa. Ja mitä kaikkia muita salaisia yh-rahavirtoja meillä onkaan...
Jos elää jossain paskassa suhteessa, missä tuntee tarvetta olla kateellinen yh:lle, niin nimeä paperiin. Ihan takuulla olla mukavampi yh, kuin huonon miehen kanssa.
Kyllä te varmaan silloin tällöin menette hänen kanssaan ulos? Ei kukaan kovin montaa kertaa jaksa pyytää, jos toiset ei koskaan lähde.
Alue: Aihe vapaa
Joo, mulla on taloudellisesti helpompaa nyt, kun olen lähihuoltaja. Lapset ovat isällään juurikin sen kaksi viikonloppua kuukaudesta, jos nyt sattuu herralle sopimaan.
Mutta rahatilanne on helpompi siksi, että jääkaappiin ei tarvitse varata kalliita lihajaloisteita (ja kuunnella saarnaa, jos sattuvat loppumaan niin, että "täällä ei ole mitään syötävää"). Jos kaapissa ei ole mitään, syödään puuroa tai keittoa. Ei tarvitse aina olla kuollutta eläintä!
Elatusmaksut tulee suunnilleen ajallaan, eikä niissä seteleissä ole korvamerkintää, että juuri ne tarvitsee käyttää lasten maitoihin, sukkiin tai muihin tarvikkeisiin.
Rahaa tulee pitkin kuukautta, ja lapsiin ne menee, pääasiassa. Eikä tarvi tapella rahoista kenenkään kanssa, teinit tajuaa kyllä että kaikkeen ei ole varaa.