250 ihmistä on ilmoittautunut meidän häihin ja muhun iski paniikki.

Joskus vaistoa kannattaa kuunnella.......Onko sulhasessa jotain mikä voi aiheuttaa hääpelkoa?

Onpa sikiävää sukua. Apuva!

[quote author="Vierailija" time="20.06.2013 klo 13:32"]

Onpa sikiävää sukua. Apuva!

[/quote]

Sukua?

Hääjännitystä, naimisiinmenojännitystä, mitä lie. Yhtään ei auta asiaa se, että mun huntuni on jäänyt johonkin kiinni ja siinä on langanveto tai vastaava. Nyt sitten jännitetään, ehtiikö uusi Suomeen ajoissa. Ammattilaisiin pitäisi voida luottaa, mutta kun ei niin ei. Tuo kutsuvierasmäärä on rankasti karsittu, sitä en pidä ihmeellisenä. En myöskään pelkää yhtään, että juhlista tulee jonottamista ja kylmää ruokaa ja tylsää odottamista. Perinteisiä maalaishäitä emme ole järjestämässä - tarkoituksena on tyylikkäät, rennot, mukavat juhlat. Mutta jännittää edelleen, melkeinpä pelottaa. Hyvä kuulla, että paniikki kuuluu asiaan, niin en karkaa ennen häitä :)

ap

Tylsimmät häät joissa olen itse ollut oli sellaiset, jossa oli sinänsä hieno hääpaikka, mutta vieraat sitten tosiaan kaikki erillisissä huoneissa joista ei ollut näköyhteyttä hääpariin. Eikä siinäkään vielä mitään, mutta kun vieraat oli sekoitettu niin että samassa pöydässä oli vierekkäin aina morsiammen ja sulhasen sukulaiset. Toisin sanoen, kaikkien vieressä ja vastapäätä istui käytännössä ventovieras ihminen. En ymmärrä mikä idea voi moiseen neronleimaukseen johtaa. Kun kerrankin olisi tilaisuus vaihtaa kuulumisia vaikka serkkujen kanssa.

Niin monta mielipidettä kuin on osallistujaa. Juhlan tarkoitus lienee kuitenkin se pääasia.

Häitä on normaalia jännittää, naimisiin menoa ei. Sen pitäisi olla ihana asia.

Kannataa miettiä miksi jännittää ja miksi oikein paniikki.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 22:18"]

Voi luojan kiitos tulimme miehen kanssa siihen tulokseen, ettei tarvita ketään pällistelemään, että sanomme "Tahdon", se ei ole kenenkään muun asia, kuin meidän. Hitto muo ahdistais, jos joutuis noin monta ihmistä kutsumaan häihin.

[/quote]

Minä taas olin aina halunnut mennä naimisiin intiimisti kahdestaan, todistajatkin olisivat maistraatin puolesta, mutta mieheni takia suostuin "oikeisiin" häihin. Kun kävelimme yhdessä vihkipaikalle, olin todella onnellinen, että suostuin. Oli ihanaa nähdä kaikki meidän ystävät, jotka olivat tulleet todistamaan meidän suurta päivää.

Siis miksi paniikki iski? Kai tiesitte kutsuja lähettäessänne, kuinka paljon suunnilleen väkeä tulee? Vai iskikö paniikki avioliittoon menosta noin muuten?

Mistä ihmeestä te saatte haalittua tuollaisen määrän vieraita? Minä saisin kasaan ehkä 20 henkeä, niukin naukin.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 00:18"]

Mistä ihmeestä te saatte haalittua tuollaisen määrän vieraita? Minä saisin kasaan ehkä 20 henkeä, niukin naukin.

[/quote]

Heh. Minun häissäni oli aikoinaan 350 henkeä. Ja lukuun päädyttiin rajoittamalla kutsuvieraslistaa tilanahtauden vuoksi.

On normaalia :)

Normaalia on jännittää ihmisten edessä patsastelua ja keskipisteenäolemista, ja jotain epäoleellisia kuten mitä jos kakulle käy niinkun hauskoissa kotivideoissa. Normaalia ei ole tuossa vaiheessa enää miettiä onko tämä se jonka kanssa tahdon mennä naimisiin.

Eli riippuu ihan mistä se paniikki on lähtöisin.

ITse asiassa jopa se, että haluaako sittenkään juuri sen toisen kanssa naimisiin, on ihan normaalia panikointimiettimistä.

Tiedän muutamankin, jotka on viime metreille asti miettineet, että tekeekö sittenkään oikein.

Ja jälkikäteen nauranut, että mitäköhän sitä päässä liikkui =D

Toisilla on varmaan isot suvut, paljon harrastuksia ja paljon tuttavia. Jos me kutsuisimme vaikkapa lapsemme häihin kaikki isotädit ja lasten serkut perheineen + tietenkin sisarukset, laskujeni mukaan kutsuttavia tulisi pelkästään puolison puolelta 58 henkilöä, joista 12 alaikäisiä. Mutta näin ei tulisi käytännössä tapahtumaan. 

On se jännitys normaalia, vaikka vieraita olisi vain 20. Toki jos seassa on ihmisiä, joita ei kunnolla tunne, jännittää se tietenkin enemmän. 

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 07:50"]

Toisilla on varmaan isot suvut, paljon harrastuksia ja paljon tuttavia. Jos me kutsuisimme vaikkapa lapsemme häihin kaikki isotädit ja lasten serkut perheineen + tietenkin sisarukset, laskujeni mukaan kutsuttavia tulisi pelkästään puolison puolelta 58 henkilöä, joista 12 alaikäisiä. Mutta näin ei tulisi käytännössä tapahtumaan. 

On se jännitys normaalia, vaikka vieraita olisi vain 20. Toki jos seassa on ihmisiä, joita ei kunnolla tunne, jännittää se tietenkin enemmän. 

[/quote]

Jäi pois, jos ajatellaan, että sekä morsiamen että sulhasen vanhemmat on molemmat noin isoista suvuista, niin äkkiähän tuosta parisataa vierasta tulee, unohdin vielä isovanhemmat ja toisilla saattaa olla elossa vielä isoisovanhempiakin. Sen lisäksi kaverit ja muut läheiset, kuten kummit. Tietty jos suvussa on tapana kutsua serkkuja ja isotätejä - toisilla, on toisilla ei. 

Tuollaiset megahäät ovat juuri niitä, missä istutaan perseet homeessa ja mietitään kuinka aikaisin sitä kehtaisi lähteä kotiin...

[quote author="Vierailija" time="18.06.2013 klo 08:31"]

Tuollaiset megahäät ovat juuri niitä, missä istutaan perseet homeessa ja mietitään kuinka aikaisin sitä kehtaisi lähteä kotiin...

[/quote]

Ai. Itselläni on pienemmät häät tulossa mitä ap.lla mutta kyllähän juhlat voi onnistua kunhan on kunnollinen äänentoisto ja tilaa jossa mahtuu olla.

Ohjelma voi olla niin moni juttu, on se pienemmässäkin juhlassa tuskasempaa että on vaikkapa vuodenaika- numero ja siinä pönöttää 12 ihmistä nauramassa ja höpöttämässä keskellä lattiaa eikä kukaan kuule mitä siellä sanotaan. Jos ei ole mikrofonia niin ainakin jonkun pitäisi huudella kovemmalla äänellä mitä siellä tapahtuu.

Minusta jokainen ihminen joka arvostelee ohjelmanumerot tylsiksi saisi mennä itseensä. sillä enempi se on toteuttamisesta kiinni. Ohjelmaton juhla jossa kukaan ei puhu mitään on kuivaa. Ei se että on edes jotain "perinteistä". Toki jos pari itse ei tahtoisi jotain tehdä niin sekin on sitten toinen lässähdys!

Mutta jos juhlassa joku on naama vinossa, niin se on ihan hänen oma ongelma. Mikä sitä voisi korjata? Millainen ohjelma kelpaisi? Minä luulen että vaikka unohdat että kyseessä on kuitenkin hääparin juhla niin unohdat samalla sen että voisi juhlia paria. Ei arvostella ja huokailla kaikkea.

Parinsadan vieraan häät pitäisi järjestää cocktailtilaisuutena tai jonain isoina "latojuhlina", jossa lähinnä musiikki soi, buffa auki koko illan, useita baaripisteitä, muutamia lyhyitä ohjelmanumeroita jne.

Jos 200 vierasta istuu alas perinteisille karjalanpaisteille, niin kaikilla menee hermot syömistä odotellessa. Harva catering-firma Suomessa osaa järjestää sujuvan ruokailun yli 200 hengelle tai hääparin ei edes kannata maksaa niille parillekymmenelle tarjoilijalle joita tarvittaisiin.

Johonkin isoon saliin, jota ei akustiikaltaan ja äänentoistoltaan ole edes tarkoitettu puheiden pitoon, on järjetöntä miettiä kaikkea perinteistä hääohjelmaa. Taaimmaiset eivät näe eikä kuule ja muutamat raukat niiden parin kaiuttimen vieressä istuu korviaan pidellen. Tai pahimmillaan ne häät on jossain kartanossa viidessä eri huoneessa ja ohjelmaa varten puolet vieraista roikkuu ovilla tai jopa jäävät unohduksiin sinne takahuoneisiin.

Jättäisin noin isolla vierasmäärällä pois myös esim. hääparin tervehtimisen/kättelyn/onnittelun. On tosi tylsää, kun häät alkavatkin jo sillä suunnilleen tunnin jonottamisella ja viimeiset vieraat saavat hääpariltakin jo aika väkinäiset hymyt ja kiitokset, kun kengät painavat ja aikataulu rupeaa kiristymään kun catering käy vähän väliä kuiskuttamassa, että ruoka on jo valmista ja kohta on kala kärtsännyt olemattomiin, jos ei jo päästä tarjoilemaan ja vierasjono vaan kiemurtelee parkkipaikalle asti.

Aloittajalle onnea ja tsemppiä häihin ja miettikää hääohjelmanne vieraiden ehdoilla!

Muru? Siinä tapauksessa kyse ei ole normaalista jännityksestä, vaan siitä että parisuhteesi ei ole avioitumiskunnossa ja alat lopulta atjuta sen itsekin.