Tarjoatteko aina lastenne kavereille ruuan?
Jos lapsilla on kavereita käymässä tästä läheltä, yleensä tarjoan heillekin ruokaa, mutta tänään lämmitin eilistä eikä ylimääräistä ruokaa ollut. Tuntui jotenkin kurjalta, kun kaveri katseli vierestä kun meidän lapset söivät.
Miten te muut teette - tarjoatteko aina ruuan tai muuta syötävää lapsivieraille?
Kommentit (13)
Yleensä tarjoan, jos meillä on kavereita ruoka-aikaan. Jos kaveri ei halua tai ruokaa ei riitä (näin on kyllä todella harvoin), ohjaan lapsen huoneeseen leikkimään ruokailun ajaksi. Ei varmaan ole tarkoitus, että joku seisoo pöydän ääressä katsomassa kun muut syövät...
Tosi harvoin tarjoan. Oikeastaan vain silloin, kun on sovittu, että kaveri viipyy meillä ruoka-ajan yli, jos esim omat vanhemmat eivät ole kotona. Meillä ramppaa yhtenään lasten kavereita, tulevat kuka milloinkin ja viipyvät oman aikansa. Tosi vaikea olisi edes etukäteen tietää, ketä meillä on paikalla ruoka-aikaan.
Kyllä. Tosin yleensä pyrin rauhoittamaan illat perheelle, ja kaverit kehotan kotiin noin viideltä, eli ovat harvemmin meillä enää iltaruuan aikaan. Mutta jos ovat (esim. yökyläilijät), niin saavat ruuan toki.
Sinänsä sinulla ap oli minusta aivan hyvä syy sille, että ruokaa ei riittänyt vieraallekin. Voi aina sanoa lapselle, että "anteeksi, nyt ei tällä kertaa ole ruokaa varattuna vieraille, haluatko käväistä kotona syömässä ja tulla sitten jatkamaan leikkejä? Tai jos haluat, voin tehdä sinulle voileivän, ja voitte jatkaa leikkiä vielä klo xx asti?"
Jos ovat meillä ruoka-aikaan, niin kyllä aina tarjoan vieraille. Muistan lapsena, kun oli ennalta sovittu meno luokkakaverini luokse koulun jälkeen, niin minä sitten nälissäni katsoin, kun kaverini söi välipalaa pitkän koulupäivän jälkeen. Minulle ei siis tarjottu, vaikka kyläily oli etukäteen sovittu. Kyseessä ns. "parempi perhe".
Yleensä teenkin ruokaa vähän isomman satsin, joten kavereillekin riittää. Tällä kertaa tarjosin kaverille hedelmiä, kun meidän lapset söivät ruuan. Joskus tosin tämä samainen tyttäreni kaveri on jättänyt suurimman osan ruuasta lautaselle, kun ei siitä pitänyt. Hän otti itse ruuan, joten harmitti heittää isohko annos roskiin. Onneksi kyse on kuitenkin jo vähän isommasta lapsesta, 11-vuotiaasta, joka saa kotonaan itsekin kaapista haettua syötävää ettei nyt ihan nälkään kuole vaikkei meillä syönytkään... Tosin oma tyttäreni ei koskaan saa heidän luonaan ruokaa, siksi aina soitan hänet omaan kotiin ruoka-aikana. Ap
Joskus tarjoa ja joskus en, riippuu, mitä on ruuaksi.
Minä en tykännyt siitä, että kylässä syötettiin kysymättä ensin sopiiko. Aika tympeää, kun penska tulee kotiin ja sanoo ettei ole nälkä, kun kotona on ruokaa odottamassa ja varsinkin jos on jotain pihvejä. Toisaalta, jotain pihvejä meillä on ollut 1/hlö, joten ei kavereille ole varattu. Meillä ei sellaisia ruokia tehdä varalta ylimääräistä. Joku pataruoka tai keitto on eri asia, niitä tehdään seuraavillekin päiville. En tykkää heittää ruokaa roskiin enkä yleensä tee kerralla syötäväksi tarkoitettua pääruokaa varmuuden enemmän kuin menee.
9, minä yleensä sanon omalle lapselleni, jos menee kylään, että tulee kotiin syömään, teen sitä-ja-sitä isotöisempää/parempaa ruokaa.
Pihvit voi vallan hyvin puolittaa, ei lapsi siitä ole moksiskaan, että syö lihaa vähän vähemmän jos on kaveri kylässä. Suomalaiset syövät muutenkin lihaa paljon yli terveyssuositusten...
Mutta toki ihan ok tuokin, että lähettää lapsen kotiinsa syömään. Leikkejä voi aina jatkaa myöhemmin.
(5)
yhdelle ja kahdelle tarjoan. Viidelle en
En enää, kun lapset on isompia ja syy on se, että omani ei saa muualla mitään. Yksi lapsi on poikkeus. Tosin olen huomannut, että heidät kutsutaan ihan omaan kotiin syömään. Lisäksi isot pojat syövät valtavan paljon, että ei ole varaa syöttää edes heitä. Omatkin huutaa ruokaa kokoajan.
Yleensä en. Meillä syödään myöhemmin kuin suurimmassa osassa lasten kavereiden perheitä (noin kahdeksalta). Siihen aikaan haluan muutenkin että kaverit on jo lähteneet koteihinsa. Jos meillä joku kuitenkin siihen aikaan on kylässä, tarjoan ruokaa kaverillekin.
Hieman ot, mutta nykyään teinilapseni kaverit eivät halua syödä meillä :-)
Laitan ruokaan mausteita, joihin täällä maalla ei ole totuttu. Viimeksi poikani kaveri sanoi maistavansa ensin ja ruuassa oli kieltämättä tömäkästi chiliä. Kaveri maistoi ja pyysi poikaani tuomaan lasin maitoa. Perään hän huusi, että tuo koko tölkki.
Joten nykyisin tarjoan kyllä ja poika koemaistaa voiko kaverikin syödä :-D
Jos tiedän yhtään varautua kyläilyihin, niin kyllä kaveritkin saa ruuan.