Äiti ja anoppi haluaisivat auttaa, minä kieltäydyin
Meille on tulossa syksyllä 1. lapsi. Äitini ja anoppini tarjoutuivat tulemaan meille heti aluksi auttamaan lapsen hoidossa, siivouksessa, yms. Minä kuitenkin jonkin aikaa mietittyäni kieltäydyin tarjouksista. Varsinkin äitini kuulosti todella pettyneeltä, vaikka väitti, että ei ole. Sanoin syyksi, että haluaisin olla aluksi ihan vain rauhassa mieheni kanssa, ja ajatus muista ihmisistä siinä ympärillä ahdistaa. Se nyt oli melkein totta.
Äitini on aina ollut kova arvostelemaan muita ja hänen tapansa tehdä asiat on se ainoa oikea. Hän on jo nyt ennen lapsen syntymää arvostellut asioita, joita aiomme kokeilla (esim. kantoliina ja kestovaipat), ja kyselee jatkuvasti, että ettehän te nyt tosissanne aio sellaisia kokeilla. Olen sanonut, että eihän niitä sitten ole pakko käyttää, jos ovat liian hankalia, mutta voihan sitä nyt edes kokeilla, mutta sekin on hänelle liikaa. Tyrkyttää meille jatkuvasti ajatuksiaan ja ihan tavaroitakin. Kun emme ole ostaneet jotain hänen mielestään tärkeänä pitämää tavaraa, on hän itse heti sellaista ostamassa, vaikka olemme sanoneet, että emme halua. Tästä voi siis päätellä aika paljon siitä hänen luonteestaan, että hän tietää aina paremmin. Ymmärrän kyllä, että hän haluaa vain auttaa, mutta hän on jo muutaman kerran ilmaissut ajatuksensa siitä, että ei luota minuun kykyyni selviytyä pikkuvauvan kanssa. Hänen lähtökohtansa vaikuttaisi siis olevan se, että olen avuton tapaus, jota pitäisi olla opastamassa. En halua tällä tavalla suhtautuvaa ihmistä auttamaan heti alussa, vaan tahdon luoda itse suhteen lapseen ja luoda itse rutiinimme. Äitini on koko elämäni ajan yrittänyt ohjailla minua ja kertoa, miten asiat pitäisi tehdä, eikä hänen näkemyksistään ole tähän mennessä ollut muuta kuin harmia.
Anoppi taas on kontrollifriikki kodinhoidon suhteen. Hänellä on jyrkkiä mielipiteitä myös lasten kasvatuksesta, ja aistin, että jos niistä ei ole 100% samaa mieltä hänen kanssaan, voi tulla vaikeuksia. Hän on alusta lähtien ollut sitä mieltä, että olen todella huono siivoamaan ja pitämään järjestystä kotona. Hän on sanonut asiasta minulle suoraan sekä pojalleen selän takana tyyliin: "On se X kyllä todella boheemi tyyppi, kun ei siisteydestä piittaa." Ymmärtäisin asian, jos meillä oikeasti olisi sotkuista, mutta kun ei edes ole. Minulla on muutaman vuoden työkokemus siivoojana, joten mielestäni osaan arvioida realistisesti tämän asian. Hänen mielestään "kuin pyörremyrskyn jäljiltä" tarkoittaa esim. seuraavaa talon siisteysastetta: muuten on siistiä, mutta tiskialtaassa on eilisiä tiskejä, olohuoneessa on 2 purkamatonta muuttolaatikkoa 2 kk muuton jälkeen ja sängyn päädyssä on mieheni puhtaita vaatteita, jotka odottavat kaappiin laittamista. Meillä käydessään anoppi koko ajan kommentoi kotiamme ihan siitä lähtien, miten huonekalut olisi pitänyt asetella. Selostaa jatkuvasti omia näkemyksiään siitä, mikä olisi kätevää, ja valittaa esim. siitä, miten olemme sijoitelleet hyllyjä.
Mietin vielä, että olenko vain tyhmä, kun kieltäydyn tarjotusta avusta? Vai onko ymmärrettävää, että kieltäydyin? Ajattelin, että vauvan saaminen on muutenkin voimakas kokemus, joten en kaipaa siihen viereen ketään arvostelemaan ja kasvattamaan stressiä.
Kommentit (25)
Teit aivan oikein. Jos lapsenne on ensimmäinen, eikä ole isompaa sisarusra, jota pitäisi esim. viesä puistoon tms. niin et todellakaan tarvitse mitään lapsenhoitoapua. Tutustu pienokaiseen rauhassa ja anna muiden sitten vasta tulla hösäämään mukaan, kun todellista tarvetta on.
Apu on tuossa vaiheessa ja varsinkin tuollaisilta ihmisiltä vain haitaksi. Siinä tarvitsee rauhaa tutustua vauvaan eikä tarvitse hössötystä ympärilleen. Vauvan kehitys ei häiriinnyt, vaikka joka paikka ei olisikaan viimeisen päälle kiiltävää.
Mun täytyy mennä nyt heti itseeni, ja syvälle!
Mä olen vähän tuollainen äiti, ja sun anopissakin oli peilistä tuttuja piirteitä!
T:ohis
Näin minäkin tein. Äitini olisi tullut meille heti synnytyksen jälkeen hoitamaan vauvaa, että saan tehdä rauhassa kotitöitä. Kieltäydyin "avusta".
Näin minäkin tein. Äitini olisi tullut meille heti synnytyksen jälkeen hoitamaan vauvaa, että saan tehdä rauhassa kotitöitä. Kieltäydyin "avusta".
Hienoa että olet saanut sanottua asiasta ja osaat pitää puolesi! Jokainen elää tyylillään ja toisen rajoja pitäisi osata kunnioittaa. Sinä tunnet parhaiten sukulaisesi, jos heidän auttelu kotonasi ei tunnu sinusta hyvältä, niin sitten heitä ei kannata päästää auttelemaan.
Mulle siskoni tarjoutui tulemaan esikoisen synnyttyä avuksi ja se oli ihana juttu. Sisko on tietenkin eri asia kuin äiti...Siskoni touhusi, siivosi ja laittoi ruokaa mieheni ollessa töissä. Mieheni sai pitää vain kaksi viikkoa vapaata vauvan synnyttyä, joten apu oli sen jälkeen tarpeen. Sain keskittyä imetykseen ja vauva kanssa lepäilyyn, ja oli muutenkin ihana kun saatiin kerrankin olla siskonkin kanssa yhdessä.
Jos pidätte kastejuhlan, suosittelen ottamaan silloin apua vastaan, joko sukulaisilta tai ulkopuolisilta, vaikkapa pitopalvelulta tai ostatte leivonnaiset valmiina. Silloin ainakin itsekaipasin kaiken avun mitä sain. Anoppi, käly ja omat sukulaiseni leipoivat ja siskoni oli taas siivoilemassa.... Silti tuntui etten meinannut saada kaikkea tehtyä. Toisen lapsen kanssa voisin ehkä pitää kastetilaisuuden seurakunnan tiloissa, jottei tarvitsisi omaa kotia puunata niin viimeisen päälle, vinkkinä ap.llekin! Ei kaikesta tarvitse selvitä yksin (tai miehen kanssa), eikä ole häpeä ottaa apua läheisiltä vastaan.
Teet niin kuin itsestä tuntuu. Kauhean jyrkästi ei kannata kieltäytyä, kun ei tiedä jos tarvitsee sitten kuitenkin apua. En nyt viitsi mitään pelottavia synnytysjuttuja alkaa kertomaan, mutta aina sitä ei ole siinä kunnossa sen jälkeen, että pystyisi välttämättä siivoamaan ja tekemään kaikkea. Itse tekisin niin, että pitäisin mahdollisuuden siihen apuun, mutta en varsinaisesti lupaisi että meille saa muuttaa asumaan ja häiritsemään ilman mitään varsinaista tarvetta. Sanoisin että katotaan sitten. Tuossa vaiheessa tunteet on monesti vähän pinnassa ja sitä herkästi loukkaantuu vähän kaikesta. Se on kuitenkin ihan hyvä juttu, että on apua saatavilla jos tarvii.
Tuota en tajua, niinkuin 6:lle oli käynyt, että tarjoudutaan tulemaan hoitamaan vauvaa... Eihän siinä nyt ole mitään järkeä, kai nyt tuore vanhempi haluaa hoitaa oman lapsensa ja tutustua häneen! Apua olisi vaikka siivouksesta (ei tietenkään tuollaisesta päällepäsmäröimisestä kuten ap:n tapauksessa) tai kaupassakäynistä. Onnea odotukseen ap!
Mä en nyt oikein ymmärrä, miksi sun pitää noin hirveesti perustella ja selittää asiaa. Totta kai saat itse valita.
Mä sanoisin sekä anopille että äidille, että pyydetään apua jos tarvitaan ja toivotaan, että sitä sit saadaan siinä muodossa kuin halutaan. Avusta ei kannata kategorisesti kieltäytyä, koska ei voi tietää, milloin sitä tarvii.
Yhden vauvan hoitamisesta kyllä selviää, jos ei tule mitään ylläreitä, kuten synnytyksen jälkeistä masennusta.
Aivan oikein teit varmasti. Todennäköisesti et saisi vauvaa kunnolla hoidettua ja joutuisit vaan stressaamaan jatkumista vieraista jotka muuttaisivat teidän kotiaan mieleisekseen ja joutuisit vielä korjailemaan heidän tekemisiään.
Jos kaikki menee suunnilleen hyvin ja jos sun mies on normaali osallistuva henkilö, niin et sä yhden vauvan knassa mitään apua tarvii. Eri asia olis, jos olis vanhempia lapsia, joita pitäisi myös hoitaa ja ulkoiluttaa.
Mä myös en ymmärrä, miten siinä VAUVAN hoidossa voisikaan juuri kukaan auttaa, tottakai äiti on se joka syöttää ja imettää ja nukuttaa ihan vastasyntyneen. Ja isä sitten apuna ja toisena henkilönä. Apua voisi tarvita enemmän ruoanlaitossa, siivouksessa, kaupassa käynnissä yms.
Minä en olisi kestänyt kenenkään vieraan pidempää läsnäoloa heti vauvan syntymän jälkeen. Neuvoja jaeltiin muutenkin ihan likaa, eivätkä kaikki olleet niin hyviä. Olin lisäksi varsinainen mielensäpahoittaja muutaman ensimmäisen viikon eli näin moitteita sielläkin, missä niitä ei ollut. Vieläkin, puoli vuotta myöhemmin, ärsyttää kun joku sanoo, että vauvalla taitaa olla nälkä/kylmä/väsy, aivan kuin en itse tuntisi vauvaani paremmin. Mielestäni toimit järkevästi! Vielä kun tulevat mummot laskisivat kymmeneen ennen kuin sanovat mitään :)
E
me rauhoitettiin sen ensimmäinen viikko kotona, emme ottaneet edes vieraita vastaan vaan olimme kolmistaan ja se oli täsmälleen oikea ratkaisu.
Minä tarvitsin lepoa j arauhoittumista rankan synnytyksen jälkeen (kaikki ei mennyt ihan putkeen) ja oli ihanaa olla se viikko rauhassa pienenä perheenä ja elää ihan oman rytmin mukaan, ihan kuin kuplassa :)
Samalla sai jo hiukan kokemusta vauvasta arjesta ja viikon kuplailun jälkeen ilahtui jo vieraistakin.
Kertomasi perusteella olet tehnyt täsmälleen oikean ratkaisun.
Mikset sanoisi suoraan mutta ystävällisesti? Kerrot molemmille naisille että apu olisi mukavaa, mutta sinulla on ollut tapana kritisoida aika kärkevästi meidän tapaa hoitaa asioita, joten on varmaan parasta että tulet vain käymään.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 08:43"]
Näin minäkin tein. Äitini olisi tullut meille heti synnytyksen jälkeen hoitamaan vauvaa, että saan tehdä rauhassa kotitöitä. Kieltäydyin "avusta".
[/quote]
Kuulostaa itsekkäältä ehdotukselta. Hoitamaan vastasyntynyttä eli varastamaan lapsi tuoreelta äidiltä ja laittaa äiti kotitöihin, jotta mummo saa ottaa vastasyntyneestä paremmat puolet. Kun vastasyntyneen hoitaminen on vielä enimmäkseen syöttämistä ja vaipan vaihtoa, niin mummo olisi tullut vain vaihtelemaan vaippoja? Pyykkihän menee jo kotityön puolelle.
Teit varmasti oikein ja on ihan normaalia, ettei halua vieraita kotiin, siis muuten kuin käymään, heti vauvan synnyttyä. (Jotkut haluavat ja sekin on ihan normaalia toki. On tärkeää tehdä kuten itsestä hyvältä tuntuu)
Hyi miten itsekästä haluta itse hoitaa omaa vauvaa! Anoppi voi vaikka loukkaantua, paras antaa lapsi suoraan laitokselta hänelle ettei mene välit!.
kestovaipat on tosi hyvä idea, niissä varsinkin poijan sukuelimet voi ylikuumeta, se voi myöhemmin vaikuttaa hedelmällisyyteen, myös vaipoissa on kemikaaleja osa aika vaarallisia kemikaaleja, siitä on tehty tutkimuksia.
http://awesomebeginnings4children.com/the-harmful-chemicals-in-disposable-diapers/
[quote author="Vierailija" time="17.06.2013 klo 12:24"]
kestovaipat on tosi hyvä idea, niissä varsinkin poijan sukuelimet voi ylikuumeta, se voi myöhemmin vaikuttaa hedelmällisyyteen, myös vaipoissa on kemikaaleja osa aika vaarallisia kemikaaleja, siitä on tehty tutkimuksia.
http://awesomebeginnings4children.com/the-harmful-chemicals-in-disposable-diapers/
[/quote]
Joopa joo, näytti tuo sinun lähteesi kovin uskottavalta mainoksineen kaikkineen. Puuttui vain kertakäyttövaippamainokset pop upeina.
Mutta eipä vaihdeta aihetta.
Mielestäni teit aivan oikein kertoessasi äidillesi ja anopillesi, että et halua heidän apuaan. Ei sillä ole väliä, millä perustelit kieltäytymistäsi, se ei meille kuulu. Pääasia on mielestäni, että teit sen kohteliaasti mutta napakasti.
Teit oikean ratkaisun! Onnea odotukseen =)