1v JATKUVA kiukku

Hei!

Mulla alkaa olla puhti poissa tuon meidän kohta 1veen tytön kans. Tuntuu, ettei edes aivot enää jaksa selvittää tilannetta.

Hän herää aamuisin aina klo 6-6.30. Lähes aina väsyneenä ja huonotuulisena. Ei suostu nukahtamaan uudelleen.

Aamupuuro noin klo 7. Virkistyy ja usein leikkii ja on suht hyväntuulinen.

Noin klo 8 alkaa kitinä ja kiukkuaminen. Tavarat lentää, syliin, sylistä pois, laskee lattialle, huuto.

Klo 8 aamu-unille. Nukahtaminen hankalaa ja aina ei nukahdakaan.

Klo 9-9.30 heräilee, eli nukkuu noin tunnin

Klo 10.30 Lounas

Klo 14 Välipala

Klo 17 Päivällinen

Klo 20 Iltapuuro

Klo 20.30 Nukkumaan

Toinen vaihtoehto on, muuten samanlainen, mutta ei suostu nukahtamaan aamu-unille, jolloin menee nukkumaan ekat päikkärit klo 11 maissa ja nukkuu yleensä noin 1,5h.

Iltapäivästä/Alkuillasta on yleensä sit tosi väsynyt, koska unet eivät tunnu päivällä riittävän, mutta kun ei suotu nukahtamaan.

Nukkumaanmenot on äärimmäisen hankalia. Istun h uoneen lattialla noin parin metrin päässä sängystä ja hyräilen tuttua iltalaulua. Ei siinä mitään, mutta hyräillä joutuu noin 45min ennen kuin uni tulee. Olen myös yrittänyt olla hiljaa, silitellä tms, mutta silloin alkaa huuto ja armoton raivoaminen. Sama, jos yritän poistua huoneesta.

Tässä oma syymme osaksi asiaan se, että lapsi kärsi 8kk ikään asti refluksitaudista, ja vauvana tottui paljon nukahtamaan syliin, taikka vähintäänkin aikuisen läsnäoloon, koska vatsa.vaivat oli niin valtavat.

Tuntuu, ettei arki kulje ollenkaan, lapsi itkee aina pukiessa ja syödessäkin usein kaikki menee kiukutteluksi ja tavarat lentää. Hänelle puhkesi noin kuukausi sitten kolme viimeisintä hammasta, nyt niitä yhteensä 8.

Harmittaa, kun emme pääse koskaan esim. perhetapaamisiin/kerhoihin, jotka ovat aamupäivällä, koska tyttö nukkuu tuolloin lähes aina aamu-uniaan.

Sekin täytyy toki äitinä myöntää, että tyttö on vauvasta asti ollut äärimmäisen tempperamenttinen, mutta en tiedä onko tämä enää normaalia. Minulla on useita ystäviä joilla samoja ikiä olevia lapsia ja vietämme paljon aikaa yhdessä, ja vaikka verrata ei saisi, mutta tuntuu siltä, että toisten lapset ovat kuitenkin jokseenkin välillä tyytyväisiäkin.

Arkea hankaloittaa myöskin se, ettei tyttö oikein välitä leluista ja on äärimmäisen liikkuvainen. Haluaa tutkia kaikki kodin kolot ja kokoajan on juostava perässä ja kun äiti jotain kieltää, tulee taas kiukku, tällä kertaa tosin syystäkin.

Aaaapua kiitos.